kirjoittanut Pertti Mustajoki | huhti 27, 2021 | Blogi
Nykyisen ihmislajin kaikilla yksilöillä paino oli terveellä alueella ensimmäiset 300 000 vuotta. Valtavaa ajanjaksoa on vaikea hahmottaa. Sen vuoksi havainnollistan ihmislajin historiaa vaelluksena, jossa jokainen vuosi on yksi metri.
Ensimmäiset esi-isämme ja -äitimme lähtevät Kristiinankaupungista 300 kilometrin taipaleelle Porin kautta kohti Helsingin Senaatintoria. Tuhannet sukupolvet matavat eteenpäin metri vuodessa nopeudella.
Vihdoin 290 kilometrin jälkeen – jossain Kauniaisten risteyksen tienoilla – ihminen keksii maanviljelyksen. Siihen mennessä vaeltajien keskuudessa ei ollut yhtään lihavaa ihmistä. Tiedämme tämän, koska maapallolla on meidän päiviimme asti löytynyt ihmisryhmiä, jotka ovat eläneet samanlaista elämää kuin kivikaudella. Näiden metsästäjä-keräilijöiden joukossa ei ole tavattu yhtään ylipainoista ihmistä. Terve paino rullasi automaattisesti eteenpäin vaakasuoralla pinnalla.
Vuosituhansien ajan maaviljelyn keksimisen jälkeen harvoilla ihmisillä oli ylipainoa, koska vain pienellä eliitillä oli mahdollisuus saada ylimääräisiä kaloreita.
Aleksanterinkadulla Senaatintoria lähestyttäessä alkaa ilmestyä ensimmäisiä merkkejä ylipainon yleistymisestä. Mutta vielä 299,9 kilometrin jälkeen – sata vuotta sitten – terveyden rinne oli loiva. Painonhallinta oli valtaosalle helppoa.
Senaatintorilla Aleksanteri II:n patsaan kohdalla ihmisten paino alkaa kiihtyvästi nousta. Kun he saapuvat perille 40 vuotta myöhemmin Snellmanin kadun reunaan, ylipainoisia on Suomessa enemmän kuin terveessä painossa olevia.
Ihmisen pitkän vaelluksen aikana geenimme sopeutuivat täydellisesti pitämään laji hengissä ja lisääntymiskykyisenä kivikauden oloissa. Geenien tärkein tehtävä oli ohjata hankkimaan riittävästi ravintoa ja energiaa. Mitään jarruja ei kehittynyt lihomiselle, sillä muutaman kilon vararavinto ihon alla auttoi selviämään niukempien aikojen yli.
Matkalla Aleksanterin patsaalta Snellmaninkadulle ruokatarjonta runsastui moninkertaisesti. Tällä hetkellä supermarkettien tuhansien nimikkeiden valikoimasta melkein puolet koostuu epäterveellisistä tuotteista. Painonhallinnan rinne jyrkentyi nopeasti.
Supermarketin käytävillä kävellessä geeniemme kivikauden tehdasasetukset olettavat meidän liikkuvan edelleen savannilla. Runsaan ravinnon äärellä ne ohjaavat meitä varautumaan niukempiin aikoihin ja syömään kaloreita varastoon. Terveyden rinne on muuttunut liian jyrkäksi. Suurimmalla osalla suomalaisia voimat eivät riitä ylläpitämään tervettä painoa.
Siinä suomalaiset nyt seisovat Snellmaninkadun reunassa kivikautisine geeneineen. Kukaan ei halua olla ylipainoinen, sillä kansa tietää lihavuuden aiheuttavan paljon sairauksia. Siitä huolimatta heille on kertynyt ylimääräisiä kiloja. Valitettavasti nykyisessä lihottavassa ruokaympäristössä geenien paine on useimmille ylivoimainen. Suomalaiset kohottavat katseensa edessä kohoavan Valtioneuvoston linnan ikkunoihin ja huutavat: ”AUTTAKAA!”.
Ylipaino on voimakkaasti lisääntynyt kaikkialla maailmassa. Muutamissa Suomea edistyneemmissä maissa – esimerkiksi Meksikossa ja Chilessä – on veroilla ja säädöksillä ryhdytty suojelemaan kansalaisia epäterveellisten elintarvikkeiden houkutuksilta. Suurin osa suomalaisista toivoo samaa. Tuoreen väestökyselyn mukaan he haluavat sokeriveron, kieltää epäterveellisten elintarvikkeiden mainostamisen lapsille, lopettaa lelujen jakamisen lasten hampurilaisaterioiden yhteydessä ja evätä energiajuomien myynnin alle 15-vuotiaille.
Terveyden rinne on jyrkentynyt, vaikka Suomessa on ilmestynyt useita ravitsemussuosituksia, ja kansalaisille on toistuvasti jaettu terveellisen syömisen ohjeita. Niistä huolimatta ylipainoa on kertynyt entistä enemmän. Sen vähentäminen ei onnistu ilman yhteiskunnan toimenpiteitä.
Hyvä tavoite olisi tällä vuosikymmenellä palauttaa suomalaisten painotilanne Aleksanterin patsaan tilanteeseen – 40 vuoden takaiselle tasolle. Se voi toteutua vain, jos yhteiskunta ryhtyy laeilla ja muilla säädöksillä loiventamaan terveyden rinnettä.
Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja
Blogin tieteelliset lähteet
Blogin pääkuva: Sharon McCutcheon on Unsplash
kirjoittanut Pertti Mustajoki | huhti 19, 2021 | Tieteelliset lähteet
Kirjoituksessa käytettyjä tieteellisiä lähteitä.
Ylipainoisia Suomessa
Tutkimuksia ylipainon vaikutuksesta työkykyyn
- Rissanen A, Heliövaara M, Knekt P, Reunanen A, Aromaa A, Maatela J. Risk of disability and mortality due to overweight in a Finnish population. BMJ 1990; 301(6756):835-7. doi: 10.1136/bmj.301.6756.835.
- Roos E, Laaksonen M, Rahkonen O ym. Relative weight and disability retirement: a prospective cohort study. Scand J Work Environ Health 2013;39:259-6
- Korpela K., Roos E., Lallukka T. ym.: Different measures of body weight as predictors of sickness absence. Scand J Public Health, 2013; 41(1): 25-31.
- Henriksson P, Henriksson H, Tynelius P ym. Fitness and body mass index during adolescence and disability later in life. Ann Intern Med 2019;170;230-9.
- Santtila M, Pihlainen K, Koski H ym. Physical fitness in young men between 1975-ND 2015 with a focus on the years 2005-2015. Med Sci Sports Exerc 2017; 50: 292-8.
- Vesikansa A, Jokelainen J, Mehtälä J ym. Lihavuuden yhteys elämänlaatuun ja työkykyyn suomalaisessa aikuisväestössä. Suom Lääkl 2020; 45: 2377-82.
Ruokaympäristön muuttuminen syynä lihavuusepidemiaan
- Mustajoki P. Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta. Duodecim 2015; 131:1345-52.
- Silventoinen K, Sans S, Tolonen H ym. Trends in obesity and energy supply in the WHO MONICA project. Int J Obesity 2004;28:710-8.
Liikennekuolemat
- Liikennekuolemat vähentyneet reilusti. Toim. Jukka Harju, HS 3.2.2020
Yhteiskunnan toimia epäterveellisten elintarvikkeiden vähentämiseksi
- Smith Taillie L, Busey E, Mediano Stolze F ym. Governmental policies ro reduce unhealthy marketing to children. Nutrition Reviews 2020; ahead of print
- Public health product tax in Hungary: An example of succesful intersectorial action using a fiscal tool to promote healthier food choices and raise revenues for public health. WHO
- Guerrero-López CM, Molina M, Colchero MA. Employment changes associated with the introduction of taxes on sugar-sweetened beverages and nonessential energy-dense food in Mexico. Prev Med. 2017 Dec;105S:S43-S49
- Corvalan C, Reyes M, Garmendia ML, Uauy R. Structural responses to the obesity and non-communucable diseases epidemic: update on the Chilean law of food labelling and advertising. Obesity Rev 2019;0:367-74.
- Lobstein T, Neveux M, Landon J. Costs, equity and acceptability of three policies to prevent obesity: A narrative review to support policy development. Obes Sci Practice 2020;6:562-83.
Terveydenhuollon kulut 2000 – 2018
kirjoittanut Pertti Mustajoki | huhti 18, 2021 | Artikkelit
Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa julkisen talouden kestävyyden turvaaminen on keskeinen tavoite. Väestön ikääntyminen on heikentänyt huoltosuhdetta – huollettavien määrä on suurentunut suhteessa työntekijöihin. Työllisyyttä pitää nostaa, jotta nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan ylläpitää.
Tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosentin tasolle. Se edellyttää, että Suomen työelämään saadaan töihin vähintään 60 000 ihmistä lisää vuoteen 2023 mennessä. Työllisyyden parantamiseksi hallituksen tulisi löytää toimivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja.
Hallituksen työllisyystoimissa on kuitenkin kokonaan unohdettu ne tekijät, joiden vuoksi suomalaisia ennenaikaisesti eläköityy. Työllisyys lisääntyisi, jos ihmiset pysyisivät terveinä.
Ylipaino lisää lukuisia sairauksia ja ennenaikaista eläköitymistä
Ylipainoisten määrä on jyrkästi noussut viimeisten vuosikymmenten aikana. Terveessä painossa olevia on Suomessa merkittävästi vähemmän kuin ylipainoisia, joita on 30+ vuotiasta miehistä 72 % ja naisista 63 %.
Lihavuus aiheuttaa yli 30 sairautta, joista monet ovat yleisiä kansantauteja. Ne ovat yleistyneet sitä mukaa kuin ylipainoisten määrä on kasvanut. Lihavuussairaudet koskettavat ainakin kahden miljoonan suomalaisen elämää. Ne heikentävät työkykyä ja vähentävät työllisten suomalaisten määrää.
Jo 30 vuotta sitten julkaistiin laaja tutkimus, jossa seurattiin yli 30 000 työssä käyvän suomalaisen siirtymistä eläkkeelle 10 – 16 vuoden aikana. Lihavuus johti työkyvyttömyyseläkkeeseen yli kaksi kertaa useammin kuin terveessä painossa olevilla.
Vastaavia tuloksia saatiin tutkimuksessa, jossa selvitettiin Helsingin kaupungin 6500 työntekijän eläköitymistä kahdeksan vuoden aikavälillä.
Kuvasta nähdään, että terveeseen painoon verrattuna jo lievä painonnousu (painoindeksi 25-30) lisää eläköitymistä. Selvä lihavuus (painoindeksi 30-35) johtaa melkein kaksi kertaa useammin eläkkeelle siirtymiseen. Riski yli kolminkertaistuu vaikeassa lihavuudessa (painoindeksi yli 35).
Ruotsissa saatiin saman suuntaisia tuloksia armeijan kutsuntoihin osallistuneiden 16 – 19-vuotiaiden poikien pitkässä seurannassa. Heillä riski joutua tulevina vuosikymmeninä (mediaani seuranta-aika 28 v) työkyvyttömäksi oli suorassa yhteydessä painoindeksiin. Kutsuntaiässä lihavia (painoindeksi 30–35) kohtasi työkyvyttömyys kaksi kertaa useammin kuin normaalipainoisia. Vaikeasti lihavilla (painoindeksi 35–40) työkyvyttömyys oli kolme kertaa yleisempi.
Suomessa vuonna 2015 asevelvollisuuden aloittaneista miehistä 30 % oli ylipainoisia.
Lihavuussairaudet vaikuttavat myös työssä käyvien pärjäämiseen. Lihavuus lisäsi Helsingin kaupungin työntekijöiden pitkiä sairauslomia. Sama todettiin Finterveys 2017 tutkimuksessa, jossa kysyttiin lähes 5 000 suomalaiselta heidän kokemustaan työkyvystä ja edeltävän vuoden sairauslomista. Terveessä painossa oleviin verrattuna lihavat (painoindeksi yli 30) kokivat työkykynsä selvästi heikommaksi, ja heillä oli edeltävän vuoden aikana ollut kaksi kertaa enemmän sairauspoissaolopäiviä.
Globaali lihavuusepidemia johtuu yhteiskunnan muutoksista
Lihavuuden yleistyminen on seurausta yhteiskunnallisista muutoksista, joista merkittävin on epäterveellisten elintarvikkeiden runsas tarjonta: näihin lukeutuu lähes puolet ruokakauppojen tuotteista.
Ruokaympäristön muuttumisen vuoksi terveyden säilyttäminen on paljon vaikeampaa kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Olemme aivan samanlaisia kuin 40 vuotta sitten. Jyrkentyneen ”painorinteen” vuoksi lihavuussairaudet ovat yleistyneet ja johtaneet työkyvyn menetykseen.
Yhteiskunta voi madaltaa rinnettä
Suomalainen yhteiskunta on kiitettävällä tavalla puuttunut ihmisten terveysuhkiin. Liikennekuolemat vähenivät murto-osaan nopeusrajoituksilla, turvavyöpakolla ja muilla turvallisuutta lisäävillä laeilla ja säädöksillä. Tupakkalaeilla vähennetään tupakoinnin aiheuttamia haittoja.
Myös ylipainon aiheuttamia sairauksia on mahdollista vähentää yhteiskunnan toimenpiteillä. ”Painorinteen” jyrkkyyttä voidaan madaltaa epäterveellisiä elintarvikkeita verottamalla ja muilla säädöksillä.
Näitä on jo ryhdytty toteuttamaan monissa maissa.
Yleisin on sokeripitoisten virvoitusjuomien hinnan nostaminen verottamalla, mikä jossain muodossa on voimassa ainakin 40 maassa. Muita toimia ovat olleet epäterveellisten ruokien markkinointikielto lapsille ja ruokapakkausten varoitusmerkit epäterveellisyydestä.
Terveyden ja työllisyyden parantamiseksi yhteiskunnan on ryhdyttävä madaltamaan terveyden rinnettä Suomessa. ”Elintarviketurvallisuutta” pitää parantaa useilla ratkaisuilla, vastaavasti kuin liikenneturvallisuutta.
Äskettäin toteutetun väestökyselyn mukaan kansalaiset kannattavat terveyspäätöksiä. Niille on siis jo äänestäjien tuki, joten lakien ja säädösten ajaminen olisi puolueille kannattavaa. Suurin osa suomalaisista haluaa, että yhteiskunta:
- nostaa runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden hintaa verottamalla
- kieltää epäterveellisten elintarvikkeiden lapsiin suunnatun mainonnan
- kieltää epäterveellisiin tuotteisiin liittyvät mainoslelut
- kieltää energiajuomien myynnin alle 15-vuotiaille
- säätää epäterveellisten ruokien ja juomien kilo- ja litrahinta samaksi, jotta suuret annokset olisivat vähemmän houkuttelevia
Terveempi paino – miljardien säästöt yhteiskunnalle
Edellä esitetyt näkökohdat liittyvät suomalaisten työkykyyn ja työllisyyteen. Terveempi paino vaikuttaa edullisesti myös huoltosuhteen toiseen tekijään, terveydenhuollon kuluihin.
Tämän vuosituhannen aikana terveydenhuollon kulujen jyrkkä nousu on heikentänyt huoltosuhdetta. Vuonna 2000 terveydenhuollon käyttömenojen osuus bruttokansantuotteesta oli 7,1 %, vuonna 2018 se oli 9,0 %.
Lihavuussairauksien aiheuttama rasitus terveydenhuollolle on suuri, koska niiden joukossa on yleisiä ja kalliita kansantauteja – tyypin 2 diabetes, sepelvaltimotauti, aivoverenkierron häiriöt, tule-sairaudet, uniapnea jne. Lisäksi lihavuus lisää sairastumista yli kymmeneen syöpätyyppiin. Lihavuudesta johtuvaa lisälaskua terveydenhuollon menoihin ei ole selvitetty, mutta joka tapauksessa puhutaan miljardeista euroista.
Lihavuus vaikuttaa myös ikääntyneiden selviytymiseen. Lihavuussairaudet heikentävät liikkumiskykyä ja mahdollisuutta itsenäiseen pärjäämiseen. Lihavuus aikaistaa ikäihmisten siirtymistä hoivapalvelujen piiriin.
Ylipainon vähentäminen olisi Suomelle hyvin tuottoisa projekti. Lisää työllisyyttä, vähentää terveydenhuollon kuluja, ja haitallisten elintarvikkeiden verotus tuo lisäeuroja valtion kassaan.
Artikkelissä käytetyt tieteelliset lähteet.
kirjoittanut Pekka Puska | helmi 21, 2021 | Blogi
Lihavuuden huomattavista terveyshaitoista monien tautien suhteen on vahva tutkimusnäyttö. Väestöseurannat osoittavat myös, kuinka suomalaisten paino on viime vuosikymmeninä noussut, ja nousu näyttää jatkuvan. Viimeisten tietojen mukaan joka neljäs aikuinen suomalainen on lihava, ja ylipainoisia on yli 70 % miehistä ja yli 60 % naisista.
Lihavuus on siis suomalaisilla merkittävä terveyshaitta ja sairastavuuden aiheuttaja, joka vielä jakautuu väestössä epätasaisesti ollen osasyynä sosioekonomisiin terveyseroihin. Lihavuus aiheuttaa myös huomattavan määrän sote-palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Tässä tilanteessa avainkysymys on, millä toimenpiteillä väestön lihavuus saataisiin laskuun.
Ihmiset voivat itse paljon vaikuttaa ruokavalintoihinsa ja liikkumiseensa. Tiedotusvälineet ovat pullollaan erilaisia laihdutusohjeita sekä kaupallisia laihdutusohjelmia, ja myös terveydenhuolto opastaa laihduttamisessa. Vaikka monet saavat näin tuloksia hyödyttäen heidän terveyttään, pysyväistulokset ovat monasti niukkoja. Monet laihdutuskuurit ovat tehottomia tai suorastaan haitallisia. Ja väestön lihominen vain jatkuu. Yksilöitä tulee tietysti auttaa heidän painonhallinnassaan, mutta tämä ei ole ratkaisu väestön lihomiskehityksen kääntämisessä.
Ruokaympäristö avainasemassa lihavuuden torjunnassa
Yksilötasolla painoon vaikuttavat ruoka- ja liikuntatottumukset sekä geneettiset tekijät, mutta väestötasolla ne eivät selitä huomattavaa lihomistrendiä. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että kysymys on elinympäristössä tapahtuneista suurista muutoksista, jotka koskevat sekä ruuan tarjontaa että fyysistä aktiviteettia. Elintarvikeympäristömme on muuttunut. Ruokaa ja juomia on yhä monipuolisemmin tarjolla, se on suhteellisesti halvempaa, sitä mainostetaan houkuttelevasti ja annoskoot ovat kasvaneet.
Elintarvikeympäristö kustannusvaikuttavin tapa
Lihomiskehityksen pysäyttämisessä on siis kysymys sekä väestön fyysisen aktiviteetin lisäämisestä että ruokaympäristön muuttamisesta. Väestön fyysisen aktiviteetin lisäämisessä on paljon toimintaa niin kaupunkisuunnittelun, liikennepolitiikan, liikuntapaikkojen kuin liikuntaohjelmien puolella. Elintarvikeympäristöön vaikuttaminen väestön painonhallinnan ja terveyden puolesta on jäänyt vähemmälle. Uusi Terve Paino -yhdistys pyrkii edistämään vaikuttavia poliittisia toimia elintarvikeympäristön muuttamisessa, mikä on kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan kustannusvaikuttavin tapa.
Tällaisen politiikan suunnittelussa tulee esiin ikuinen peruskysymys: keppiä vai porkkanaa – myönteistä tukea vai rajoituksia? Myönteinen tuki on aina miellyttävämpi ja tavoittelemisen arvoista ja sitä ravitsemusohjauksella yritetään. Terveellisten elintarvikkeiden hinnan alentaminen ei ole mahdollista ilman valtion tukea, mihin taas ei ole valtiontaloudellisia mahdollisuuksia. Realistista ei myöskään näytä olevan halvempi verokohtelu, mitä on yritetty.
Terveysperusteinen verotus ohjaa kulutusta terveellisempiin valintoihin
Näin ollen tehokkaaksi ja realistiseksi keinoksi jää poliittinen sääntely, jolla pyritään rajoittamaan epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden kulutusta. Pakkoon ei voida eikä tarvitse mennä, koska verotuksella voidaan säädellä hintoja ja näin rajoittaa kulutusta. Hiljattain tehty järjestöjen teettämä väestötutkimus osoitti, että tähän on enemmistön tuki: yli puolet suomalaisista kannatti siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen.
Eniten tukea sai sokeriverotus (58%), mutta myös suolaan ja kovaan rasvaan kohdistuva verotus sai paljon kannatusta. Sokeriverotus, joka kohdistuu erityisesti lasten ja nuorten ylipainon torjuntaan, on saanut myös julkisuudessa paljon myönteistä huomiota. Sen selvittäminen on jo hallitusohjelmassa. On hyvä muistaa, että sokeriverolla korvattaisiin tehokkaammin nykyinen virvoitusjuomavero ja aiempi makeisvero.
Terveysperusteinen ravintovero, kuten sokerivero, vähentäisi haitallista kulutusta ja parantaisi kansanterveyttä. Terveyspalvelujen tarve vähenisi ja toisi valtiolle kaivattuja verotuloja. Ruokakustannuksiin se ei vaikuttaisi kulutuksen siirtyessä terveellisempiin vaihtoehtoihin.
Elintarvikkeiden tuotekehityksessä terveys keskiöön
Merkittävää on myös, että sokerivero kannustaisi elintarviketeollisuutta muuttamaan tuotteittensa koostumusta. Terveellisemmät elintarvikkeet ovatkin kestävä tie parempaan kansanterveyteen pitkällä tähtäimellä. Vaikutukset ovat jo nähtävissä elintarvikkeiden suolapitoisuuden vähenemisessä ja rasvakoostumuksen muutoksissa. Kun elintarvikkeiden koostumus muuttuu, niin kuluttajat eivät joudu kamppailemaan muutoksen kanssa, vaan se tapahtuu kuin itsestään.
Lihavuuden torjuntaan tarvitaan monia terveyspäätöksiä
Terveellisempään ruokaympäristöön tähtäävässä politiikassa on paljon muutakin tehtävissä kuin vaikuttava veropolitiikka. Kysymys on mm. lapsia houkuttavasta epäterveellisten tuotteiden mainonnasta, niiden paljousalennuksista, kouluruokailusta ja makean myynnistä kouluissa. Eräs konkreettinen uudistus olisi lihottavan ja monella tavalla haitallisten energiajuomien myyntikielto alle 15-vuotiaille lapsille, mitä tutkimuksessa kannatti peräti 83 % suomalaisista.
