kirjoittanut Pertti Mustajoki ja Pekka Puska | syys 23, 2023 | Artikkelit
Hallitusohjelmassa halutaan lisätä liikuntaa mutta jätetään vähälle huomiolle liikkumattomuutta aiheuttavat ylipaino ja lihavuus.
Kansallisen liikuntaraportin (2022) mukaan huolestuttavan suuri osa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta aivan liian vähän. Liikunta on vuoteen 2017 verrattuna vähentynyt. Asian korjaamiseksi hallitusohjelmassa on erityisenä kohtana ”Suomi liikkeelle” -ohjelman perustaminen.
On erinomaista, että tähän kansallisesti tärkeään terveysasiaan kiinnitetään huomiota. Monien kokemusten perusteella kriittinen kysymys kuuluu kuitenkin, ratkeavatko asiat hankkeilla. Hallitusohjelmassa on joukko ehdotuksia, joissa ”tuetaan, kannustetaan, vahvistetaan, edistetään, lisätään ja kokeillaan”. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunnanedistämiskampanjoiden vaikutukset ovat varsin niukkoja. Kun tässäkin tapauksessa varsinainen konkretia on vähäistä, herää kysymys, saadaanko todella vaikutuksia.
Hämmästyttävää on, että hallitusohjelmassa ei juurikaan puhuta liikkumattomuuden tärkeistä ja yhä yleistyvistä taustatekijöistä: ylipainosta ja lihavuudesta. Kuitenkin lihavuus ja siihen liittyvät vaivat ehkäisevät usein olennaisesti liikuntaa.
Suomalaisista suurin osa on ylipainoisia. 1,2 miljoonalla on liikapainoa yli 15 kiloa. Lapin jääkäripataljoonassa tehdyssä tutkimuksessa Cooperin testin juoksumatka jäi yli 15 kiloa liikapainoisilla keskimäärin 530 metriä lyhyemmäksi kuin muilla.
Vaikka liikuntaa lisäämällä voidaan toki vaikuttaa painoon, olennaiset panonhallinnan keinot liittyvät ravintoon. Suomalaisten nopean lihomisen taustalla onkin ruokaympäristömme suuri muutos. Sen vuoksi suomalaisten liikunnan edistämiseksi tarvitaan myös päätöksiä epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden kulutuksen rajoittamiseksi.
Keväällä säädetty, aiempaa tiukempi virvoitusjuomaverolaki on tällainen toimi. Veron tulisi kuitenkin koskea kaikkia runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita, jotka ovat vahvasti mukana lasten lihomisessa. Lisäksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä, kuten lapsiin ja nuoriin suuntautuvan, yleensä epäterveellisten tuotteiden mainonnan rajoituksia. Elintarvikkeiden epäterveellisyys voidaan määritellä tuotteiden ravintosisällön perusteella.
Lihavuuden torjunnan ja liikunnan lisäämisen toimet tulee suunnata erityisesti lapsiin, mikä huomioidaan hallitusohjelmassa. Suomessa 55 000 esikouluikäisen lapsen paino ylittää suositukset. Heistä monilla on huomattavasti ylipainoa.
Liikunnalliset perustaidot hankitaan jo esikouluiässä ja ne kehittyvät edelleen alakoulun aikana. Jos lihavan lapsen motoriset taidot jäävät vajaiksi, aikuisiällä ei ole helppo omaksua aktiivista liikunnallista elämää. Vuosien kuluessa kuvaan tulevat monet lihavuuden aiheuttamat vaivat, jotka edelleen ehkäisevät liikuntaa.
Supermarketeissa nähdään, kuinka usein lähes puolet hyllytilasta on erilaisia epäterveellisiä ja lapsia houkuttelevia tuotteita, kuten makeisia, virvoitusjuomia, sokeroituja mehuja, sipsejä, keksejä ynnä muita. Näitä myydään myös esimerkiksi kioskeissa, halpamyyntiliikkeissä ja rautakaupoissa. Kaloripitoiset hampurilaisannokset ja pizzat ovat syrjäyttäneet perinteisiä suomalaisia ruokia, ja pakkauskoot ovat kasvaneet.
Neljän viime vuosikymmenen aikana ylipainoisten lasten määrä on kolminkertaistunut ja ylipainoisten aikuisten määrä kaksinkertaistunut. Väestön geneettinen tausta ei ole muuttunut, vaan kehitys on seurausta muuttuneesta ympäristöstä.
Tupakoinnin vastainen työ on osoittanut, kuinka merkittäviä muutoksia voidaan saada aikaan lainsäädännöllä ja siihen liittyvällä terveystyöllä. Tästä voitaisiin ottaa oppia nyt, kun lihavuus on noussut keskeiseksi kansanterveysongelmaksi. Hyvä tavoite olisi palauttaa ylipainoluvut samalle tasolle kuin neljäkymmentä vuotta sitten. Tämä antaisi suurelle joukolle mahdollisuuden nykyistä liikkuvampaan ja terveempään elämään.
Pertti Mustajoki ja Pekka Puska
Pertti Mustajoki on sisätautilääkäri ja Terve paino ry:n puheenjohtaja. Pekka Puska on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen pääjohtaja ja Terve paino ry:n varapuheenjohtaja.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 23.9.2023
kirjoittanut Pertti Mustajoki | marras 15, 2020 | Artikkelit
Suomessa terveyserojen kaventaminen on ollut terveyspoliittisena tavoitteena 1980-luvulta asti. Runsas kymmenen vuotta sitten Sosiaali- ja terveysministeriö laati terveyserojen kaventamiseen tähtäävän toimintaohjelman. Hallitusohjelmissa – myös nykyisessä – terveyden tasa-arvon lisääminen on ollut toistuvasti tavoitteena.
Ylipaino ja terveyden eriarvoisuus
Ylipaino aiheuttaa yli 30 sairautta, joihin joka vuosi kuolee ennen aikaisesti 6 000 suomalaista.
Suomessa yli 30-vuotiasta miehistä 72 % ja naisista 64 % on ylipainoisia. Lapsistamme 200 000 on painoa liikaa painoa.
Paino ei ole noussut tasaisesti, vaan ylipainoa on vähemmän koulutetuilla enemmän. Perusasteen suorittaneista yli 30-vuotiaista miehistä reilusti lihavia (painoindeksi yli 30) on selvästi useampi (35 %) kuin korkean asteen koulutetuilla (23 %). Myös naisissa on koulutukseen liittyviä painoeroja, joskaan ei yhtä suuria kuin miehillä.
Koulutustason vaikutus näkyy myös nuorilla. Ammattikouluissa tytöillä ja pojilla on selvästi enemmän ylipainoa kuin lukiota käyvillä.
Tanskassa on tutkittu, miten lihavuus viimeisten 20 vuoden aikana on lisääntynyt 11 – 15 -vuotiailla. Vanhempien tulotaso ja koulutus vaikutti selvästi. Sosioekonomisesti heikoimman kolmanneksen perheissä lihoneiden nuorten osuus oli yli kaksi kertaa suurempi kuin ylimmän kolmanneksen perheissä.
Pelkät terveellisen ravinnon ohjeet lisäävät terveyseroja
Suomessa on ilmestynyt useita ravitsemussuosituksia ja ihmisiä on toistuvasti kannustettu terveellisempään syömisen. Näistä huolimatta viime vuosikymmeninä sekä ylipaino että terveyserot ovat kasvaneet. Valitettavasti terveellisiin elintapoihin tähtäävät kampanjat tavoittavat pääasiassa hyvin koulutetun väestön.
Terveellisestä ravinnosta tiedottaminen ei ole kovin tehokasta, mutta aina joku muuttaa tottumuksiaan terveellisemmiksi. Tämä ”joku” on todennäköisesti tavallisesta enemmän koulutettu henkilö, koska vähemmän koulutettua väestönosaa kampanjat tavoittavat huonommin. Terveysvalistus on varmasti ollut hyödyllistä, mutta se vaikuttaa pääasiassa hyvin koulutettuun väestöön. Tämä voi näkyä keskimäärin tyydyttävänä tuloksena, mutta terveyserot ovat samalla suurentuneet.
Edellä kerrotulle ilmiölle on annettu nimi inverse prevention law, ”ehkäisevän työn käänteislaki”. Pyrkimyksenä on tehdä hyvää ja ehkäistä jotain ikävää, mutta saadaankin päinvastainen tulos. Ne jotka eniten tarvitsevat tietoa terveellisestä ravinnosta, saavat sitä vähiten.
Ravitsemustietoa ja -ohjausta terveelliseen ravintoon luonnollisesti tarvitaan edelleen. Sitä Suomessa toteutetaan aktiivisesti lasten, nuorten ja perheiden kohdalla jatkumona, joka alkaa äitiysneuvoloissa ja jatkuu kouluissa ja opiskelijoiden terveydenhuollossa. Mutta jos halutaan vähentää terveyseroja, sen rinnalla tarvitaan yhteiskunnan säätelyä, joka suojaa epäterveellisten elintarvikkeiden vaikutuksilta.
Lyhyt koulutus ja matala tulotaso – heikommat mahdollisuudet terveellisiin ruokavalintoihin
Vaikka terveellisen ravinnon ohjeet tavoittaisivat niitä eniten tarvitsevat, heidän mahdollisuutensa niiden toteuttamiseen ovat heikommat. Tähän löytyy useita syitä.
- Alempi koulutustaso merkitsee niukempaa toimeentuloa. Tämä aiheuttaa huolta ja stressiä, joiden vallitessa voimia ei riitä terveellisestä syömisestä ja juomisesta huolehtimiseen.
- Suomessa on puoli miljoonaa lukihäiriöistä, joilla tekstin ymmärtäminen on tavallista vaativampaa.
- Ravitsemusohjeiden sisäistäminen voi muutenkin olla vaikeaa. Niitä laativat akateemisesti koulutetut henkilöt, mikä näkyy terveysohjeiden kielessä. Usein niissä käytetään ilmauksia ja lauserakenteita, jotka ovat eivät helposti avaudu tavalliselle kansalle.
- Myös nykyinen tapa ilmoittaa ruokapakkausten ravitsemustiedot antaa etumatkaa hyvin koulutetuille. Tiedot ovat pakkausten takaosassa ja yleensä pienellä fontilla. Tarkan näön lisäksi vaatii huomattavaa koulutustasoa ymmärtää, mitä terveydelle merkitsevät energian kJ/kcal tai suolan, kuidun ja kovan rasvan määrät sataa grammaa ja annosta kohden.
- Vähemmän koulutetut ovat alttiimpia ruokamainosten vaikutuksille.
Ei ole mitenkään yllättävää, että vähäinen koulutustaso ja siihen liittyvä niukempi toimeentulo näkyy syömistottumuksissa. Verrattuna keski- ja suurituloisiin, pienituloiset suomalaiset syövät epäterveellisempää ruokaa: käyttävät vähemmän kasviksia, ruisleipää ja vähärasvaista maitoa sekä vastaavasti enemmän sokeroituja virvoitusjuomia.
Terveyden eriarvoisuus vähenee yhteiskunnan ohjauksella
Vuonna 2011 Unkarissa otettiin käyttöön epäterveellisiin elintarvikkeisiin kohdistuvat verot.
Kolme vuotta myöhemmin niiden vaikutuksia selvitettiin WHO:n perusteellisessa tutkimuksessa. Sen mukaan verotettavien tuotteiden hinnat nousivat 29 %,ja niiden kulutus vastaavasti väheni 27 %.
Kuva kertoo eri koulutusryhmissä, kuinka suuri osa vastaajista vähensi epäterveellisiä elintarvikkeita.
Vähiten koulutetut (primary education, harmaat pylväät) muuttivat tottumuksiaan terveellisempään suuntaan huomattavasti useammin on kuin korkeimmin koulutetut (tumman siniset pylväät).
Vastaavia tuloksia todettiin Meksikossa, kun sokeripitoisten virvoitusjuomien hintaa nostettiin verotuksella. Eniten niiden käyttö väheni perheissä, joissa oli alhainen tulotaso.
Miksi epäterveellisten elintarvikkeiden hintojen nostaminen vaikuttaa enemmän vähän koulutusta saaneiden tottumuksiin? Taustalla vaikuttaa se, että heillä epäterveellinen syöminen on yleisempää kuin hyvin enemmän koulutetuilla.
Oletetaan että epäterveellisesti syöviä vähän koulutetuissa on 60 % ja korkeakoulutetuissa 30 %. Jos molemmissa ryhmissä puolet muuttaa tottumuksiaan terveellisemmiksi, se merkitsee, että sataa hyvin koulutettua kohden 15 henkeä muuttaa tottumuksiaan ja heikosti koulutusta saaneista kaksi kertaa enemmän eli 30. Jotain vastaavaa on nähtävissä kuvassa: vähän koulutettujen joukossa terveempään suuntaan muutoksia tehneitä on kaksi kertaa enemmän kuin korkeakoulutetuilla.
Unkarin kokemusten jälkeen lakien ja muiden säädösten vaikutuksia on selvitetty monissa maissa. Tänä vuonna ilmestyi perusteellinen tieteellinen selvitys siitä, miten vaikuttavat sokeria sisältävien juomien verottaminen, selkeät ravitsemustiedot ruokapakkausten etuosassa ja epäterveellisten ruokien markkinointirajoitukset lapsille. Jokaisen todettiin vaikuttavan myönteisellä tavalla terveyteen liittyvään tasa-arvoon. Kaikki olivat highly cost effective, yhteiskunnan kannalta ne voitiin toteuttaa pienin kustannuksin.
Tarvitaan konkreettisia päätöksiä
Suomessa terveyserojen kaventaminen nousi ensi kertaa tavoitteeksi 1980, samalla vuosikymmenellä kun lihavuuskäyrät kääntyivät jyrkempään nousuun. Seuraavina vuosikymmeninä molemmat muuttuivat huonompaan suuntaan – ylipainoisten määrä alkoi nopeasti kasvaa ja terveyserot levenivät. Tämän tuskin on sattumaa. Lihavuuden aiheuttamat sairaudet ovat kasvattaneet terveyden eriarvoisuutta.
Terveyteen liittyvän tasa-arvon lisäämistä on toistettu hallitusohjelmasta toiseen, mutta toistaiseksi ei ole tehty mitään toimivaa terveyserojen vähentämiseksi. Ylipainon torjuminen ja terveyserojen kaventaminen on jätetty kokonaan yksittäisten kansalaisten harteille. Se on nykyisen runsaan 24/7 ruokakulttuurin vallitessa useimmille suomalaisille ylivoimainen tehtävä.
Jos Suomen päättäjät eivät aio tehdä mitään toimivaa terveyserojen kaventamiseksi, ei ole kovin rehellistä toistaa terveyden tasa-arvon ylevää tavoitetta vuodesta toiseen.
Jos sen sijaan aidosti haluatte kaventaa sosiaaliryhmien välistä terveyskuilua, käyttäkää niitä keinoja, jotka ovat hallussanne. Laatikaa lakeja ja säädöksiä, jotka ohjaavat kaikkia suomalaisia terveellisempiin ruokavalintoihin.
PS
Ennen toimeen ryhtymistä ei tarvitse asettaa pitkään istuvia asiantuntijoiden työryhmiä, sillä Valtioneuvoston selvitys- tutkimustoiminnan julkaisusarjassa on äskettäin ilmestynyt kaksi nykyisen ruokaympäristön perusteellista selvitystä. Molemmat suosittelevat terveysperusteista verottamista.
Suomessa ei tarvitse ryhtyä keksimään pyörää uudestaan. Tänä syksynä ilmestyi WHO:n raportti Improving dietary intake and achieving food product improving. Se kertoo, millä keinoilla muissa maissa on jo onnistuttu toteuttamaan haitallisten tuotteiden verottamista, kehittämään ruokapakkausten terveysmerkintöjä ja rajoittamaan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia lapsille. Toimivia esimerkkejä, joita voidaan soveltaa Suomen oloihin.
Kirjoituksessa käytetyt tieteelliset lähteet
kirjoittanut Terve paino | loka 29, 2020 | Uutiset
Tänä syksynä Twitterissä heräsi keskustelua siitä, miksi Terve Paino on ryhtynyt ajamaan juuri haittaveroa runsaasti sokeria sisältäville elintarvikkeille. Nykyisessä ruokamaailmassa olisi paljon muutakin muutettavaa.
Kun Terve Paino viime keväänä suunnitteli toimintaansa, päätimme aloittaa kahdella teemalla. Haittavero runsaasti sokeria sisältäville elintarvikkeille oli luonteva valinta, koska Suomessa aiheesta on jo pitkään keskusteltu. Lisäksi se on muissa maissa yleisin terveysperusteisen verotuksen kohde.Toimintamme toiseksi kärjeksi nousivat ilman muuta lapset. Suomen tulevaisuuden toivot, joiden keskuudessa ylipaino on kolminkertaistunut muutamassa vuosikymmenessä.
Lihavuus varjostaa lapsen elämää monilla tavoilla, ja jo aikuisuuden alkutaipaleella heille ilmaantuu ylipainon aiheuttamia sairauksia. On aivan mahdotonta hyväksyä, että lapsille mainostetuista ruuista ja juomista valtaosa on lihottavia ja muutenkin epäterveellisiä. Joissakin maissa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille on kielletty. Suomessa tämä pitäisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti.
Suomalaisten painokäyrä laskuun
Terve Paino ry:n tarkoitus on ilmaistu säännöissä: ”työskennellä ylipainon vähentämiseksi Suomessa”. Sokerituotteiden haittavero ja markkinointikielto lapsille auttavat tavoitteen saavuttamisessa, mutta ne tuskin onnistuvat kääntämään lihavuuskäyrän riittävään nopeaan laskuun. Tarvitaan muitakin toimenpiteitä, jotka suojelevat suomalaisia ylimääräisiltä kaloreilta.
Kuvassa on visio siitä, miten tämän vuosikymmenen lopussa Suomessa voisi olla miljoona ylipainoista vähemmän. Punaisissa kehyksissä ovat Terve Paino:n tällä hetkellä ajamat tavoitteet. Muita kuvassa mainittuja toimenpiteitä on jo toteutettu joissakin maissa.
Haittavero suolaisille energiatiheille ruuille – perunalastut, juustonaksut, popcornit jne – on jo useita vuosia ollut voimassa Unkarissa ja Meksikossa. Muutamassa maassa on kielletty lelujen jakaminen lapsille epäterveellisten ruokien yhteydessä. Chilessä laki vaatii ruokapakkauksiin varoitusmerkkejä, jos niissä on paljon kaloreita tai sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa.
Kaksi kuvassa mainittua keinoa ovat jo käytössä Suomessa alkoholituotteiden kohdalla. Ruokakaupassa kulkija ei ole nähnyt ”2 tölkkiä yhden hinnalla” tarjouksia. Kassakuitista hän voi todeta, että 1/3 litran tölkin hinta on vähintään sama kuin 12 tölkin mäyräkoirassa. Näiden rajoitusten tarkoitus on vähentää alkoholijuomien haitallista kulutusta.
Vastaavalla tavalla tulisi suomalaisia suojella haitallisten kaloreiden saannilta. Sokeria sisältävien virvoitusjuomien, perunalastujen, makeisten, keksien, pikaruokien jne. pakkaus- ja annoskokojen kasvu on yksi tärkeimmistä ylipainoon johtaneista syistä. Näiden tuotteiden kohdalla kilo- ja litrahinta pitää säätää samaksi annoskoosta riippumatta, jotta houkutus ostaa niitä vähenisi. Myös ruokakauppojen ja kioskien paljoustarjoukset – ”kaksi yhden hinnalla” – tulee kieltää.
Liikenneturvallisuudesta painoturvallisuuteen
Liikennekuolemien vähentäminen laeilla ja säädöksillä on loistava esimerkki siitä, miten yhteiskunta voi suojella kansalaisten terveyttä.
Viisikymmentä vuotta sitten maanteillä kuolleiden määrä oli jyrkässä nousussa. Helsingin sanomissa julkaistu kuva kertoo, miten erilaisten lakien ansiosta liikennekuolemat puolittuivat kymmenessä vuodessa. Sen jälkeen onnettomuuksia vähentäviä lakeja tuli lisää, ja käyrä on edelleen laskenut. Autojen määrä on roimasti kasvanut, mutta siitä huolimatta maanteillä menehtyy enää murto-osa siitä mitä 1970-luvun alussa.
Uunituore Palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) epäterveelliseen ravitsemukseen liittyvä suositus kertoo, että Suomessa 11 % kuolemista liittyy ylipainoon. Se tarkoittaa, että maassamme joka vuosi 6 000 ihmistä kuolee ennenaikaisesti lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin. He ovat aivan yhtä kuolleita kuin liikenneonnettomuuksissa menehtyneet.
Liikennekuolemia vähennettiin vaikuttamalla useisiin turvallisuutta vaarantaviin kohtiin. Samalla tavalla ylipainon aiheuttamia kuolemia voidaan vähentää vaikuttamalla niihin moniin tekijöihin, joista enimmät ylimääräiset kalorit johtuvat.
kirjoittanut Terhi Koivumäki | syys 9, 2020 | Blogi
Sanna Ukkola (IL 4.9.2020) kirjoitti kolumnissaan tärkeästä teemasta, lasten ylipainosta. Kirjoituksessa oli monta merkittävää huomiota, jotka harmittavasti jäävät vanhempia syyllistävän puheen varjoon. Mutta kolumnissa oli myös erittäin tärkeitä nostoja.
Ukkola nostaa esille mm. sen, miten perheen ympäristö voi tukea tai estää lapsen terveellisiä valintoja. Elinympäristömme on muuttunut paljon, melko lyhyessä ajassa. Lasten ja lapsiperheiden ympäristössä on tarjolla yltäkylläisesti runsaasti sokeria, kovaa rasvaa ja vähän ravintoaineita sisältäviä ruokia ja juomia ja niiden mainoksia. Lisäksi, kuten Ukkola kirjoituksessaan toteaa, runsaasti energiaa sisältäviä tuotteita markkinoidaan tehokkaasti eri tavoin ja lasta houkuttelevalla tavalla. Ruokaympäristön muutosten lisäksi myös liikuntatottumukset ovat muuttuneet. Fyysinen aktiivisuus ja arkiliikunta ovat vähentyneet ja istuva elämäntapa yleistynyt sekä aikuisilla että lapsilla.
Ruoka- ja liikuntatottumukset muotoutuvat hyvin varhain ja ovat melko pysyviä. Lasten vanhemmilla on siis keskeinen merkitys roolimalleina ja lasten ruokailuun liittyvien tapojen ja tottumusten opettajina. Vastuu pienen lapsen ruokailusta on vanhemmilla, mutta vanhemmat tarvitsevat tukea ja ohjausta syyttävän sormen sijaan. Jokaisella perheellä on erilainen elämäntilanne, taustalla monia tarinoita, haasteita ja vahvuuksia ja jokainen vanhempi tavoittelee hyvää ja tyydyttävää elämää. Jos syyttely ja faktan tarjoaminen toimisivat, tämä asia olisi jo kunnossa.
Lasten lihavuuden taustalla on useita, sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia tekijöitä. Siitä syystä myös lasten ylipainon ehkäisyssä tarvitaan sekä yksilöllisiä, lapsiperheitä tukevia, että yhteiskunnallisia toimia.
Lapset ja lapsiperheet käyvät säännöllisesti lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Säännölliset tapaamiset mahdollistavat perheiden tuntemisen ja koko perheen ruokatottumuksista keskustelun. Lapsiperheiden ravitsemukseen liittyvän ohjauksen suunnittelun ja toteutuksen tulee perustua tutkittuun tietoon. Tutkimukset ovat osoittaneet minkälainen tuki ja ohjaus auttavat perheitä parhaiten pohtimaan ruokatottumuksiaan ja mahdollisia muutoksia tottumuksissa. Parhaita tuloksia saadaan ymmärtämällä perheen tilannetta ja tukemalla jokaista vanhempaa äitinä tai isänä toimimiseen. On tärkeää kysyä, mitä tälle perheelle kuuluu. Miten he jaksavat arjessaan ja minkälaisia keinoja perhe itse kokee tarvitsevansa suunnan muuttamiseen. Viisautta on nähdä tilanteen taakse ja halu ymmärtää ja sitä kautta auttaa.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveellisten elintapojen edistämiseksi tarvitaan usean toimijan yhteistyötä. Varhaiskasvatus ja koulu ovat vanhempien tärkeitä kumppaneita vaativassa kasvatustehtävässä. Päiväkodin ja koulun elintapoihin ja terveyteen liittyvä opetus ja lasten ruokakasvatus tavoittavat kaikki lapset ja nuoret ja tasoittavat näin myös lasten taustasta johtuvia eroja elintavoissa.
Yhteiskunnallisilla toimilla voidaan vaikuttaa siihen, että terveyttä edistävät valinnat ovat lapsille, nuorille ja lapsiperheille mahdollisimman helppoja ja luontevia. Esimerkkejä yhteiskunnallisista toimista ovat haittavero runsaasti sokeria sisältäville tuotteille ja lapsille suunnattujen epäterveellisten ruokien ja juomien markkinoinnin kieltäminen. Terveellisiä tuotteita, kuten kasviksia, markkinoimalla, elintarvikkeiden ravitsemuksellista laatua kehittämällä ja tuotteiden sijoittelulla kaupassa voidaan tukea lapsiperheiden terveyttä edistäviä ruokavalintoja.
Moni vanhempi kaipaa urheilutapahtumiin ja muihin lapsille suunnattuihin tapahtumiin terveellisiä välipalavaihtoehtoja. Valikoimaa kehitetään kysynnän mukaan. Mitä useampi nostaa äänensä kuuluviin ja vaatii muutoksia, sitä paremmin viesti kuullaan.
Yhteistyöllä voidaan tukea lapsiperheitä ruokaympäristössä vilisevien ja keskenään ristiriitaisten viestien paljoudessa ja auttaa perheitä tekemään valintoja, jotka tukevat lasten tervettä kasvua.
Terhi Koivumäki ja Päivi Mäki
