kirjoittanut Pertti Mustajoki | elo 2, 2023 | Ajankohtaista, Etusivu, Ruoka
Terve Paino ry:n asiantuntijat ovat laatineet ehdotuksen elintarvikkeiden epäterveellisyyden kriteereistä, joiden avulla voidaan säännellä haitallisten tuotteiden kulutusta ja markkinointia. Luokittelussa painottuu energiatiheys (lisätyn sokerin ja rasvan määrä), joka eniten vaikuttaa liialliseen kaloreiden saantiin.
Suomalaisista 30+ vuotiaista suurin osa on ylipainoisia, miehistä 72 prosenttia ja naisista 64 prosenttia on ylipainoisia. Lapsilla vastaavat luvut ovat 2-16-vuotiailla pojilla 29 prosenttia ja tytöillä 19 prosenttia.
Lihominen häiritsee laajasti aineenvaihdunnan tapahtumia, mikä aiheuttaa kymmeniä sairauksia. Niistä monet ovat yleisiä kansantauteja. OECD ennustaa, että lihavuussairauksiin liittyvän kuolleisuuden vuoksi elinajan odote kääntyy laskuun.
Suomalaisten lihominen johtuu pääasiassa epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen kasvusta. Haitalliset elintarvikkeet ovat saaneet entistä enemmän hyllytilaa ruokamarketeissa, ja niitä voi ostaa myös muiden kauppojen kassoilla. Valtaosa lapsille markkinoiduista tuotteista on makeisia ja muuta epäterveellistä. Niitä myydään yleisesti alennetuilla ”kaksi yhden hinnalla” tarjouksina.
Suomessa on ilmestynyt useita valtakunnallisia ravitsemussuosituksia ja kansalaisille on eri kanavien kautta jaettu tietoa terveellisestä ravinnosta. Näistä huolimatta lihavuus on yleistynyt ja sen aiheuttamat sairaudet jyrkästi lisääntyneet.
Kehityksen kääntämiseksi terveempään suuntaan tarvitaan yhteiskunnan säädöksiä, jotka vähentävät epäterveellisten elintarvikkeiden tarjontaa ja kulutusta.
Säädösten pohjaksi tarvitaan yksiselitteiset kriteerit, joiden perusteella epäterveellisyys määritellään.
Miksi epäterveellisten elintarvikkeiden määrittelyä tarvitaan
Epäterveellisten elintarvikkeiden määrittelyä tarvitaan, jotta lihottavien elintarvikkeiden vähentämiseen tähtäävät toimet voidaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa suunnata mahdollisimman vaikuttavalla tavalla.
Haitallisten tuotteiden kulutusta voidaan vähentää nostamalla hintaa verottamalla sekä rajoittamalla niiden markkinointia ja myyntiä.
Perusfaktoja epäterveellisyyden määrittämiseksi
Energiatiheys ratkaisee
Ylipaino syntyy, kun pitkän ajan kuluessa – kroonisesti – ravinnosta saadaan kaloreita enemmän kuin niitä tarvitaan. Ylimääräistä energiaa tulee pääasiassa ravinnon sokereista ja rasvoista. Elimistö siirtää ylimääräisen rasvan rasvakudokseen. Maksa muuttaa ylimääräisen sokerin rasvaksi, joka myös varastoidaan rasvakudokseen.
Ylipainon kannalta tärkein ruokien ominaisuus on energiatiheys: kuinka paljon elintarvikkeessa on energiaa (kaloreita) 100 grammaa kohden.
Energiatiheyden vaikutus liittyy mahalaukun toimintaan. Ateriaa syödessä maha vähitellen täyttyy. Mahalaukun seinämässä sijaitsevat hermot aistivat täyttymisen ja ilmoittavat aivoille ”nyt riittää”. Tunnemme sen kylläisyytenä ja lopetamme syömisen.
Ruuan määrä mahalaukussa siis aiheuttaa kylläisyyden tunteen. Mahan ja suolen kyky tunnistaa kalorimääriä on hyvin vajavainen, minkä vuoksi syödessä voi saada paljon kaloreita ilman että sitä huomaa.
Syömiskokeiden perusteella tiedetään, että jos päivän ruokien energiatiheys on keskimäärin noin 130 – 140 kcal sataa grammaa kohden, nälkä poistuu ilman ylimääräisiä kaloreita.
Kuvassa on esimerkkejä joidenkin elintarvikkeiden energiatiheyksistä.
Useimmat ruokakaupassa myytävät valmisruuat ovat painoneutraalilla alueella tai sen alapuolella. Lautasmallin avulla – puolet lautasesta kasviksia – voidaan ateriat tehdä vielä terveellisemmiksi.
Mitä kauempana elintarvikkeet ovat painoneutraalista 130-140 kcal/100 g alueesta, sitä epäterveellisempiä ja lihottavampia ne ovat.
Pizzojen energiatiheys on selvästi turvallisia rajoja suurempi. Vielä energiatiheämpiä ovat hampurilaisateriat, joista kaloreita tulee yli kaksi kertaa enemmän kuin esimerkiksi lihapulla-perunamuusi ateriasta. Pikaruokien ongelmana on lisäksi, ettei niiden kohdalla ole helppo toteuttaa lautasmallia.
Pizzoja ja hampurilaisaterioita vielä paljon epäterveellisempiä ovat monet naposteltavat. Kuvassa esimerkkeinä ovat makeiset, keksit, suklaa ja perunalastut. Niissä sataa grammaa kohden kaloreita voi olla yhtä paljon kuin tavallisessa ateriassa. Näin pieni määrä mahalaukussa ei tuo riittävästi kylläisyyttä, joten pian se rupeaa vaatimaan lisää.
Nesteiden kalorit ovat painonhallinnassa aina haitallisia
Nesteet poistuvat mahalaukusta nopeasti suoleen, minkä vuoksi ne eivät ehdi aiheuttaa kylläisyyttä. Nesteistä saatu energia on aina ylimääräistä, koska niistä huolimatta muuta ruokaa syödään sama määrä kuin ilman juomista.
Kaloripitoisten nesteiden haitallisuutta lisää, että niitä usein nautitaan nopeasti suuria määriä. Puoli litraa sokerijuomaa ja sen mukana 50 grammaa sokeria voi helposti juoda parissa minuutissa.
Edellä mainituista syistä sokeripitoisille nesteille pitää asettaa paljon tiukemmat epäterveellisyysrajat kuin kiinteille ruuille.
Epäterveellisten elintarvikkeiden luokittelumalleja
Suomessa ilmestyi vuonna 2021 valtion rahoittama EPELI-tutkimus Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille. Tilanne Suomessa ja pelisääntöjä markkinoinnin sääntelyyn. Se arvioi perusteellisesti elintarvikkeiden luokittelua epäterveellisyyden perusteella.
EPELI-tutkimuksessa todetaan WHO Euro -mallin soveltuvan useilta osin Suomeen epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajaamisen ja kieltämisen työkaluksi.
WHO:n mallissa tiettyjen epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi olisi täysin kielletty lapsille. Esimerkkejä kielletyistä tuotteista ovat makeiset, energiapatukat, kakut, makeat keksit, makeat levonnaiset, täysmehut, energiajuomat, jäätelöt. Monille muille elintarvikkeille on asetettu ravintoainerajat, esim. sokeri 10 g, kova rasva 10-20 g ja suola 1,2-1,6 g , joiden ylittyessä markkinointikielto astuu voimaan.
EPELI-tutkimuksen laatijat kehittivät WHO:n malliin mukaisesti suomalaisiin ravitsemussuosituksiin perustuvan Findex-mallin, joka paremmin soveltuu maamme oloihin.
Chilessä tuli vuonna 2016 voimaan luokittelu, jossa määritellään 100 grammaa kohden energiatiheyden, sokerin, suolan ja kovan rasvan raja-arvot, joiden ylittäminen johtaa markkinoinnin ja myynnin rajoituksiin:
| Chilen malli: |
Energiaa |
Sokeria |
Suolaa |
Kovaa rasvaa |
| Kiinteät ruuat |
275 kcal |
10 g |
400 mg |
4 g |
| Nesteet |
70 kcal |
5 g |
100 mg |
3 g |
Jos yksikin raja-arvo ylittyy, tuotteeseen kohdistuu Chilessä monia rajoitteita: Ei saa markkinoida lapsille, ruokapakkauksissa ei saa olla sarjakuvahahmoja houkuttelemassa lapsia, ei saa myydä kouluissa jne.
Luokittelun yleisiä periaatteita
Epäterveellisyyden tulee perustua nykyisten pakollisten pakkausmerkintöjen tietoihin.
- Ylipainon kannalta tärkeimmät kriteerit ovat energiatiheys ja sokerin määrä.
- Muita kriteerejä ovat suolan ja kovan rasvan määrä.
Määrittelyn tulee perustua tietoon ihmisen ravinnon saannin fysiologiasta. Vaikka täyshedelmä- ja täysmarjamehut sisältävätkin verrattain runsaasti joitakin vitamiineja, ovat ne suurina annoksina säännöllisesti käytettynä haitallisia painonhallinnalle.
Aina kun se on mahdollista, määrittelyn tulee perustua tutkimuksissa varmistettuun tietoon elintarvikkeiden vaikutuksista energiansaantiin.
Nesteille ja kiinteille elintarvikkeille tarvitaan eri kriteerit.
Joitakin elintarvikkeita voi olla järkevää vapauttaa veroista ja rajoitteista, jos kulutus on pientä tai muut ansiot huomattavat. Esimerkkejä ovat hunaja, pähkinät ja täysjyvänäkkileipä.
Keskioluen kohdalla pitää huomioida alkoholista tulevat ylimääräiset kalorit ja muut haitat. Keskiolut pitää luokitella epäterveelliseksi, vaikka yksittäisten ravintoaineiden pitoisuudet eivät ylitä laadittuja raja-arvoja. Sama koskee lonkero-, siideri- ja erilaisia alkoholipitoisia mikseri-juomia.
Luokittelun painotuksia
Tämän päivän merkittävin elintarvikkeisiin liittyvä haitta on lihavuuden voimakas yleistyminen, minkä vuoksi sen aiheuttamat sairaudet ovat jyrkästi lisääntyneet.
Runsas suola aiheuttaa pääasiassa verenpaineen nousua ja kova rasva veren kolesteroliarvon nousua, jotka molemmat aiheuttavat sydän- ja verisuonitauteja. Kovan rasvan käyttö on viime vuosikymmeninä selvästi vähentynyt, ja kohonneen verenpaineen ja kolesterolin hoitoon on saatavilla tehokkaita ja halpoja lääkkeitä. Näiden ansiosta sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys on Suomessa aikavälillä 2010-2022 selvästi laskenut.
Sen sijaan ne kansansairaudet joita lihavuus lisää, kuten diabetes, syöpäsairaudet ja nivelsairaudet, ovat samalla aikavälillä huomattavasti lisääntyneet.
Näiden kansanterveyden kehityssuuntien vuoksi epäterveellisyyden luokittelussa tulee painottaa erityisesti liialliseen energiansaantiin liittyviä ruokien ominaisuuksia – sokerin määrää ja energiatiheyttä.
Terve Paino ry luonnollisesti haluaa vähentää tyydyttyneen rasvan ja suolan käyttöä. Niitä ei erikseen korosteta, koska keksien, perunalastujen ja pikaruokien käytön vähentäminen automaattisesti vähentää myös suolan ja ”kovan” rasvan saantia.
Terve Paino ry:n ehdotus
Terve Paino ry ehdottaa, että Suomessa ainakin seuraavat elintarvikkeet määritellään epäterveellisiksi:
- Sokeripitoiset juomat, yli 5 % sokeria sisältävät
- Runsaasti sokeria ja kovaa rasvaa sisältävät jogurtit ja muut maitotuotteet
- Makeiset ja suklaa
- Keksit, yli 10 % sokeria sisältävät
- Sokerimurot, yli 10 % sokeria sisältävät
- Perunalastut, maissilastut ja vastaavat muut suolaiset naposteltavat
- Nakki-, grilli- ja muut makkarat
- Hampurilaiset, uppopaistetut perunat ja pitsat, jos energiatiheys yli 200 kcal/100 g
Eduskunta hyväksyi 13.4.2023 lain virvoitusjuomaveron muuttamiseksi siten, että veroaste porrastetaan sokeripitoisuuden mukaan. Päätökseen liittyy valtiovarainministeriön lausuma, että hallitus jatkaa laajemman terveysperusteisen veron valmistelua, joka ottaisi laajemmin huomioon tuotteiden terveysvaikutukset.
Virvoitusjuomaveroa tulee laajentaa koskemaan runsaasti sokeria sisältäviä kiinteitä elintarvikkeita. Tärkeimmät verotuksen kohteet ovat makeiset, suklaa, keksit, sokerimurot, runsaasti sokeria sisältävät jogurtit ja muut maitotuotteet.
Sokeriveron lisäksi pitää rajoittaa epäterveellisten elintarvikkeiden promotointia – tarjousalennuksia ja muita myynnin edistämisen keinoja.
Terve Paino esittää, että epäterveellisiksi luokitettujen elintarvikkeiden kohdalla:
- Kielletään lapsille suunnattu markkinointi
- Kielletään energiajuomien myynti lapsille
- Kielletään lelujen jakaminen
- Kielletään paljousalennukset (esim. kaksi yhden hinnalla)
- Määrätään suurten pakkausten kilo/litrahinta samaksi kuin pienimmässä pakkauksessa
Viimeisenä mainittu kohta johtuu siitä, että kaikilla ihmisillä on taipumus syödä isoista annoksista enemmän. Epäterveellisten ruokien ja juomien annos- ja pakkauskokojen suureneminen on vaikuttanut ylipainon yleistymiseen.
Paljousalennuskielto ja ”suurten pakkausten säädös” ovat Suomessa voimassa alkoholijuomien myynnissä. Niiden tarkoitus on suojata asiakkaita alkoholin haitoilta. Vastaavasti epäterveellisten elintarvikkeiden kohdalla ne suojelisivat asiakkaita liiallisten kaloreiden haitoilta.
Terve Paino seuraa kansainvälisten luokittelujen muovaamista ja julkaisua ja on valmis tekemään tarvittaessa tarkennuksia.
Terve Paino ry
Pertti Mustajoki, aineenvaihduntasairauksien erikoislääkäri, professori, yhdessä Terve Paino ry:n ravitsemuksen ja lihavuuden asiantuntijoiden kanssa
P.S. Lasten suojaaminen epäterveellisiltä elintarvikkeilta on välttämätöntä. Terve Painon epäterveellisten juomien ja ruokien määrittely on tarkoitettu täydentämään aiempaa keskustelua ja vauhdittamaan toimenpiteitä. Aihetta on perusteellisesti käsitelty kaksi vuotta sitten ilmestyneen Epeli-tutkimushankkeen raportissa sekä useissa kansainvälisissä yhteyksissä.
HUOM! Artikkelia on päivitetty 24.11.2023 lisäämällä maininta kovasta rasvasta.
Käytettyjä lähteitä:
Lihavuuden yleistyminen ja sairaudet
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2021: Lasten ja nuorten ylipainon yleisyydessä ei muutosta vuosien 2020 ja 2021 välillä – yleisyys edelleen korkealla tasolla. Tilastoraportti 36/2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022092259888
Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A ym. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. THL 4/2018
Mäki P, Männistö S, Levälahti E ym. Avohilmo tietolähteenä kutsuntaikäisten miesten ylipainon seurannassa. Suom Lääkl 2019;74;2874-7.
Mäki Päivi, Lehtinen-Jacks S, Vuorela Nina ym. (2018). Tilastotietoja lasten ylipainoisuuden yleisyydestä saatavilla yhä useammasta kunnasta. Suom Lääklehti 73: 2336-41
Kivimäki M, Strandberg T, Pentti J ym. Body-mass index and risk of obesity-related complex multimorbidity: an observational multicohort study. Lancet Diab Endocrin 2022; March 3: 1-11.
Guh DP, Zhang W, Bansback N ym. The incidence of co-morbidities related to obesity and overweight: A systematic review and meta-analysis. BMC Public Health. 2009;9:88
Energiatiheys ja nesteiden kalorit
Stubbs RJ, Patrick Ritz, Coward WA, Prentice A. Covert manipulation of the ratio of dietary fat to carbohydrate and energy density: effect on food intake and energy balance in free-living men eating ad libitum. Am J Clin Nutr 1995;62:330-7
Rolls BJ. Dietary energy density: Applying science to weight management. Nutr Bull 2017; 42: 246-53.
Drewnowski B. Nutrient density:addressing the challence of obesity. Br J Nutr 2018;120:S8-S14.
Stelmach-Mardas M, Rodacki T, Dobrowolska-Iwanek J ym. Link between food energy density and body weight. Nutrients 2016;8:229.
DiMeglio DP, Mattes RD. Liquid versus solid carbohydrate: effects on food intake and body weight. Int J Obesity 2000;24:794-800.
de Graaf C. Why liquid energy results in overconsumption. Proc Nut Rev 2011;70:162-70.
Ruokaympäristön epäterveellistyminen
Mustajoki P. Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta. Duodecim 2015; 131:1345-52.
Zobel EH, Hansen TW, Rossing P ym. Global changes in food supply and the obesity epidemic. Curr Obes Rep 2016;5:449-55.
Mattes RD, Yen TS. Obesity – The influence of the food environment on ingestive behaviors. Kirjassa Bray G, Bouchard C (toim.) Handbook of obesity, Volume 1, CRS press 2014, s. 317-325.
Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi
WHO and Unicef 2022. Protecting children from the harmful impact of food marketing.
Fogelholm M, Närvänen E,, Erkkola M ym. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille. Tilanne Suomessa ja pelisääntöjä markkinoinnin sääntelyyn. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:57
WHO: Set of recommendations on the marketing of foods and non-alcoholic beverages to children. WHO 2010
Jenkin G, Madhvani N, Signal L, Bowers S. A systematic review of persuasive marketing techniques to promote food to children on television. Obesity Rev. 2014;15:281-93.
Cairns G, Angus K, Hastings G ym. Systematic reviews of the evidence on the nature, extent and effects of food marketing to children. A restrospective summary. Appetite 2013;62:209-15.
Määttä A. Lapsiin kohdistuva elintarvikemainonta Suomessa. Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2007
Epäterveellisten elintarvikkeiden luokittelumalleja
Fogelholm M, Närvänen E,, Erkkola M ym. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille. Tilanne Suomessa ja pelisääntöjä markkinoinnin sääntelyyn. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:57
World Health Organization, Regional Office for Europe (2015) Nutrient profile model..
Corvalan C, Reyes M, Garmendia ML, Uauy R. Structural responses to the obesity and non-communucable diseases epidemic: update on the Chilean law of food labelling and advertising. Obesity Rev 2019;20:367-74.
Muutoksia kansansairauksien esiintyvyydessä 2010-2022
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi. Laaja diakooste. (Internetissä)
Suurista annoksista/pakkauksista syödään enemmän
Hollands GJ, Shemilt I, Jebb S ym. Portion, package or tableware size for changing selection and consumption of food, alcohol and tobacco. The Cochrane collaboration 2015, issue 9.
Livingstone MBE, Pourshahidi LK. Portion size and obesity. Adv. Nutr. 2014;5:829-34.
Zlatevska N, Dubelaar C, Holden SS. Sizing up the effects of portion size on consumption: a meta-analysis. J Marketing 2014
kirjoittanut Pertti Mustajoki | marras 16, 2022 | Blogi, Etusivu, Ruoka
Elintarvikeasetus: ”Tässä asetuksessa ’elintarvikkeella’ tarkoitetaan mitä tahansa ainetta tai tuotetta, myös jalostettua, osittain jalostettua tai jalostamatonta tuotetta, joka on tarkoitettu tai jonka voidaan kohtuudella olettaa tulevan ihmisten nautittavaksi.”
Sanaa elintarve alettiin suomen kielessä käyttää 1800-luvun puolivälin jälkeen. Nimi ilmaisi hyvin sen ajan ruokamaailmaa. Kaikki maataloissa tuotetut ja sen ajan kaupoissa myydyt vähäiset syötävät tarvittiin elämän ylläpitoon. Viime vuosisadan alussa sana muuttui elintarvikkeeksi, mikä vielä 1960–70-luvuille asti sopi kuvaamaan ruokakauppojen tarjontaa. Sen jälkeen muutaman vuosikymmenen aikana ”ihmisten nautittavaksi tarkoitettujen tuotteiden” myynti on muuttunut radikaalilla tavalla.
Muutosta voidaan havainnollistaa vertaamalla terveellisen syömisen ravintopyramidia tämän päivän ruokamarkettiin.
Pyramidin kärjessä on pieni alue ”sattumat”, joka tarkoittaa sokerijuomia, makeisia, perunalastuja, pikaruokia ja muuta epäterveellistä. On ravitsemusasiantuntjoilta viisas ratkaisu jättää virallisiin ohjeisiin pientä herkuttelua. Tutkimuksista tiedetään, että useimmat terveessä painossa pysyneet ja myös laihduttamisessa pysyvästi onnistuneet syövät ja juovat ”sattumia” silloin tällöin. Ehkä monet ovat onnistuneet painonhallinnassa juuri siksi. Terveellinen perussyöminen saattaa toteutua paremmin, jos on lupa silloin tällöin herkutella.
Terveellisen ruokapyramidin koko pinta-alasta sattumat muodostavat neljä prosenttia. Pieni määrä ei vaaranna terveyttä, eikä sen takia olisi tarpeen muuttaa elintarvikkeen määritelmää.
Valitettavasti epäterveellisten elintarvikkeiden osuus ei oikeassa elämässä jää neljään prosenttiin. Tämän päivän ruokamarketeissa epäterveellisten sattumien osuus elintarvikehyllyillä on kymmenen kertaa suurempi, noin 40 prosenttia. Niiden päälle tulee vielä viime aikoina yleistynyt makeisten, perunalastujen ja muun epäterveellisen myynti kioskeissa sekä rautakauppojen ja muiden myymälöiden kassojen tuntumassa.
Suomessa myydään niin paljon epäterveellisiä ruokia ja juomia, ettei kaikkien elintarvikkeiden määrittäminen samaan nippuun enää toimi. Siksi ruuat ja juomat pitää jakaa kahteen luokkaan.
Ruokapyramidin kärkiosan alapuolelle jääviä kerroksia voidaan edelleen kutsua elintarvikkeiksi.
Jäljelle jäävät ei-elintarvikkeet, joita ruokapyramidin huipussa on neljä prosenttia mutta ruokakaupoissa kymmenen kertaa enemmän. Sokerijuomat, makeiset, suklaa, sipsit ja muut suolaiset naposteltavat, keksit, sokerimurot, pikaruuat jne. Mitä sanaa voisi käyttää näiden kohdalla?
Ensimmäisenä mieleen tulee elinturhake, sillä pyramidin kärkiosan tuotteita ei lainkaan tarvita elämiseen. Ehkä paremmin niitä kuvaa elinhaitake, koska ei-elintarvikkeet ovat selvästi haitallisia. Paljon sokeria, suolaa, kovaa rasvaa ja etenkin kaloreita. Suurin osa suomalaisista on ylipainoisia, ja lihavuus aiheuttaa yli kolmekymmentä sairautta.
Jokaisena vuonna Suomessa kuolee ennenaikaisesti lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin tuhansia suomalaisia. Niiden päälle tulevat liiallisen suolan, kovan rasvan ja sokerin käyttöön liittyvät sairaudet, jotka normaalipainossakin lyhentävät elinikää. En sentään kuitenkaan ole ehdottamassa, että ei-elintarvikkeita ryhdytään kutsumaan kuolintarvikkeiksi.
Ei-elintarvikkeille tullaan aikanaan keksimään sopiva nimi. Tärkeintä on, että niihin aletaan suhtautua eri tavalla kuin oikeisiin elintarvikkeisiin.
Pertti Mustajoki
Terve paino ry:n puheenjohtaja
Aineenvaihdunnan erikoislääkäri
kirjoittanut Pertti Mustajoki | marras 15, 2021 | Ajankohtaista, Etusivu, Paino, Ruoka
Pertti Mustajoki ja Pekka Puska
Terve Paino ry:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
12.11.2021
Elintarviketeollisuusliitto on kesän ja syksyn aikana toistuvasti esittänyt sanomalehdissä ja kotisivullaan terveysveroihin liittyviä virheellisiä tietoja. Ne osoittavat, etteivät liiton asiantuntijat ole perehtyneet aiheesta tehtyihin tutkimuksiin.
ETL:
”Terveysvero ei ohjaisi kulutusta…”
”Kulutusta ohjaavilla veroilla ei ole todettu erityisen tehokasta ohjaavaa vaikutusta.”
”Varmaa näyttöä siitä, että vero ohjaisi ihmisiä terveemmän syömisen suuntaan, ei ole, ainoastaan mallinnuksia ja spekulaatioita.”
Terveysverot vähentävät verotettavan tuotteen kulutusta
Terveysverolla tarkoitamme tässä yhteydessä epäterveellisimpien tuotteiden hinnan nostamista verottamalla. Tällaisesta verottamisesta on muista maista runsaasti esimerkkejä. Verojen vaikutuksista on selvitetty lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa.
Sokeripitoisten juomien terveysveron vaikutuksista kulutukseen on julkaistu useita yhteenvetoartikkeleita (1, 2 – 3), systemaattinen katsaus (4) ja meta-analyysi (5). Niissä on yksiselitteisesti päädytty tulokseen, että veroilla voidaan vähentää kulutusta.
Tänä vuonna julkaistiin erittäin perusteellinen selvitys Britannian virvoitusjuomaveron vaikutuksista yli 22 000 henkilöllä (6). Heidän kohdallaan vero vähensi virvoitusjuomista saatua sokeria keskimäärin 10 %.
Joissakin maissa, erityisesti Unkarissa (7) ja Meksikossa (8), terveysveroja on laajemmin sovellettu myös muihin epäterveellisiin elintarvikkeisiin. Niiden vaikutuksia selvittäneissä tutkimuksissa kulutuksen on todettu vähenevän samalla tavalla kuin virvoitusjuomiin kohdistuvissa veroissa.
ETL:
”Terveysperusteinen vero…osuisi tasaverona kaikkein voimakkaimmin pienituloisiin kansalaisiin.”
Vähemmän koulutetut ja pienituloiset hyötyvät eniten terveysveroista
Tutkimukset osoittavat, että terveysverojen vaikutus on täysin päinvastainen kuin ETL väittää. Ne hyödyttävät eniten pienituloisia.
Vähemmän koulutetut ja vähävaraiset käyttävät enemmän epäterveellisiä elintarvikkeita, koska ravitsemussuositukset ja ohjeet tavoittavat heidät huonommin kuin koulutetumman väestön. Sen sijaan terveysverot kohdistuvat tasapuolisesti kaikkiin väestöryhmiin. Tämän vuoksi heikommin koulutettujen ruokatottumukset muuttuvat enemmän terveempään suuntaan kuin paljon koulutetuilla (9).
Viime vuonna ilmestyi laaja katsaus, jossa virvoitusjuomaverojen todettiin olevan ”highly cost effective” terveyden tasa-arvon lisäämisessä (10). Sama vaikutus todettiin myös pakkauksen etuosassa ilmoitetuissa ravintotiedoilla ja lapsille suunnatun elintarvikemarkkinoinnin rajoituksilla.
Muiden elintarvikkeiden kohdalla on saatu vastaavia tuloksia. Unkarin terveysverojen yhteydessä pelkästään peruskoulun käyneet vähensivät kaksi kertaa useammin energiajuomia, sokerijuomia, makeisia ja suolaisia naposteltavia kuin korkeakoulutetut (11). Vastaavia tuloksia on saatu Meksikon virvoitusjuomaverojen vaikutuksia selvittäneissä tutkimuksissa (12).
ETL:
”Terveysvero ei näivettäisi ainoastaan ruoka- ja juomayrityksiä vaan iskisi koko suomalaiseen elintarvikeketjuun alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen, päivittäistavarakauppaan sekä matkailu- ja ravintolapalveluihin.”
Terveysverot eivät näivetä elintarvikeyrityksiä
Terveysverot kohdistuvat vain epäterveellisimpiin elintarvikkeisiin, kuten sokeripitoisiin virvoitusjuomiin, makeisiin, sokerimuroihin sekä perunalastuihin ja muihin suolaisiin naposteltaviin. Verojen toivottu vaikutus on, että ihmiset osittain siirtyvät terveellisempiin tuotteisiin. Tämä ei vähennä elintarvikkeiden kokonaismyyntiä, sillä ihmiset siirtyvät aiempaa enemmän käyttämään terveellisempiä tuotteita. Tästä saatiin selvä näyttö edellä mainitun Britannian virvoitusjuomaveron yhteydessä.
Britanniassa virvoitusjuomateollisuus ryhtyi jo ennen veron voimaantuloa vähentämään tuotteitten sokeripitoisuutta, että ne alittaisivat verottajan asettaman sokerimäärän rajan. Monet kaupan asiakkaat siirtyivät vähemmän sokeria sisältäviin juomiin. Sokerin käyttö väheni, mutta virvoitusjuomia käytettiin yhtä paljon kuin ennenkin. Veron voimaantulon jälkeen virvoitusjuomateollisuuden osakkeiden kursseissa ei ollut havaittavissa mitään heilahtelua.
ETL:
”Terveysverot nostaisivat ruokakorin hintaa.” ”Osuisivat voimakkaimmin pienituloisiin…”
Terveysverot eivät nostaisi ruokakorin hintaa
Terveellisemmän ruuan vaikutuksia ruokakuluihin on tutkittu monissa maissa. Tulosten perusteella siirtyminen terveellisempään ruokaan ei lisää ruokakuluja (13) (14 – 15).
Suomessa terveellisen ravinnon vaikutuksia ruokakuluihin selvitettiin laajassa diabetestutkimuksessa jo 20 vuotta sitten. Esidiabetesta sairastavia ylipainoisia suomalaisia ohjattiin terveellisempiin syömistottumuksiin. Neljän vuoden kohdalla he olivat keskimäärin laihtuneet 4,7 kiloa, mikä selvästi vähensi sairastumista diabetekseen. Terveellisempi ravinto ei lisännyt ruokakuluja (16). Päinvastoin, ne vähenivät keskimäärin 30 – 35 senttiä päivää kohden.
Lopuksi
ETL: Elintarvikeala on tehnyt ”vapaaehtoisia ravitsemussitoumuksia, joiden avulla ne sitoutuvat parantamamaan ruokavalion ravitsemuksellista laatua.”
”Suomalaiset elintarvikeyritykset ovat tehneet merkittäviä läpimurtoja terveyden edistämisen saralla.”
Näillä elintarviketeollisuuden toimilla ei ole ollut mitään havaittavaa vaikutusta ylipainon nouseviin käyriin. Viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana ylipainoisten aikuisten määrä on Suomessa kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut. Samaa tahtia ovat lisääntyneet lihavuuden aiheuttamat sairaudet.
Tänä syksynä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi uudet tulokset lasten lihavuuden muutoksista. Vuosien 2017-2020 aikana ylipainoisten poikien määrä on edelleen kasvanut (17).
Epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt tarjonta ja kulutus ovat merkittävin syy ylipainon lisääntymiseen. Ylipainon vähentämiseen tähtääviä tärkeiden terveyspoliittisten päätösten pitää perustua luotettavien tutkimusten antamiin tuloksiin. Niitä ei saa tehdä eri intressiryhmien mielipiteiden perusteella.
Olemme lähettäneet tämän artikkelin Elintarviketeollisuusliiton johtajille Mikko Käkelälle, Heli Tammivuorelle ja Marleena Tanhuanpäälle. Toivomme että sen antama tutkimustieto vakuuttaa heidät siitä, etteivät terveysverot uhkaa elintarviketeollisuuden liiketoimintaa.
Uskomme suomalaisen korkeatasoisen elintarviketeollisuuden kykyyn kehittää terveysverojen kannustamina terveellisempiä tuotteita.
KÄYTETYT LÄHTEET
Elintarviketeollisuuden kannanotot
Tammivuori H, Tanhuanpää M. Terveysvero ei ohjaisi kulutusta mutta näivettäisi ruokasektoria. Mielipide HS 4.6.2021.
Tammivuori H, Tanhuanpää M. Mallinnettu terveysvero ei vastaa arkitodellisuutta. Mielipide HS 23.6.2021.
Elintarviketeollisuus torjuu terveysveron. Toimitusjohtaja Mikko Käkelän haastattelu.
Maaseudun tulevaisuus 8.9.2021.
Tanhuanpää M. Terveysverosta tulisi vain hallinnollinen taakka. Mielipide HS 15.9.2021.
Käkelä M, Tammivuori H. Ruuan verotus on huono keino terveyden edistämiseen. ETL kotisivut 9.11.2021.
Terveysverojen vaikutukset
Tieteellisissä lehdissä on eroja siinä, miten luotettavina esitettyjä tuloksia voidaan pitää. Luotettavimmat ovat lehdet, joissa käytetään vertaisarviointia, jolloin saman alan riippumattomat asiantuntijat arvioivat tutkimuksen luotettavuuden. Tässä viitataan vertaisarvioituihin lehtiin.
- Caro JC, Ng SW, Smith Taillie L, Popkin BM. Designing a tax to discourage unhealthy food and beverage purchases: The case of Chile. Food Policy 2017;71:86-100.
- Moore J, Fielding BA. Taxing confectionery, biscuits, and cakes to control obesity. BMJ 2019;366:I5298.
- Blakely T, Cleghorn C, Mizdrak ym. The effect of food taxes and subsidies on population health and health costs: a modelling study. Lancet Public Health 2020;5:e404-13.
- Nakhimovsky SS, Feigl AB, Avila C Taxes on Sugar-Sweetened Beverages to Reduce Overweight and Obesity in Middle-Income Countries: A Systematic Review. PloS One 2016;11(9):e0163358.
- Cabrera Escobar MA, Veerman JL, Tollman SM Evidence that a tax on sugar sweetened beverages reduces the obesity rate: a meta-analysis. BMC Public Health.2013 Nov 13;13:1072
- Pell D, Mytton O, Penney TL ym. Changes in soft drink purchased by Britsh households associated with the UK soft industry levy: controlled interrupted time series analysis. Br Med J 2021;372:254.
- Bíró A. Did the junk food tax make the Hungarians eat healthier? Food Policy 2015;54:107-15.
- Maurico H-F, Batis C, Rivera JA ym. Reduction in purchases of energy-dense nutrient-poor foods in Mexico associated with the introduction of a tax in 2014. Prev Med 2019;Jan:118: 16-22.
Vähemmän koulutetut ja köyhät
- Adams J, Mytton O, White M, Monsivais P. Why are some population interventions for diet and obesity more equitable and effective than others? The role of individual agency. PLoS Med 2016;13 (4): e1001990.
- Lobstein T, Neveux M, Landon J. Costs, equity and acceptability of three policies to prevent obesity: A narrative review to support policy development. Obes Sci Practice 2020;6:562-83.
- Unkarin verotuksen vaikutukset: WHO. Assessment of the impact of a public heath product tax. Final report Budapest, November 2015. Linkki artikkeliin.
- Colchero MA, Molina M, Guerrero-Lopez CM. After Mexico implemented a tax, purchases of sugar-sweetened beverages decreased and water increased: difference by place of residence, household composition, and income level. J Nutr 2017;147:1552-7.
Terveellisemmän ruokakorin hinta ei ole korkeampi
- Raynor HA, Kilanowski CK, Esterlis I, Epstein LH. A cost-analysis of adopting a healthful diet in a family-based obesity treatment program. J Am Diet Assoc 2002;102;645-56.
- Burney J, Haughton B. EFNEP: a nutrition education program that demonstrated cost-benefit. J Am Diet Assoc 2002;102:39-45.
- Nansel TR, Lipsky LM, Eisenberg MH ym. Can families eat better without spending? Improving diet quality does not increase diet cost in a randomised clinical trial among youth with type 1 diabetes and their parents. J Acad Nutr Diet 2016;116:1751-1759.
- Ottelin A-M, Lindström J, Peltonen M ym. Costs of a self-selected, health-promoting diet among the participants of the Finnish Diabetes Prevention Study. Diabetes Care 2007;30:1275-7.
Lasten lihavuus
Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tilastoraportti 37/2021
Terve Paino ry
www.tervepaino.fi
info@tervepaino.fi
kirjoittanut Pertti Mustajoki | heinä 17, 2021 | Ajankohtaista, Ruoka
Kesäkuun lopulla Helsingin Sanomien mielipide-osastolla Elintarviketeollisuusliitto puolusti epäterveellisten tuotteiden pidäkkeetöntä tarjontaa (HS 23.6.21). Kirjoitus poiki useita mielipiteitä, joissa kannatettiin terveysveroja ja muuta yhteiskunnan säätelyä niiden tarjonnan ja kulutuksen vähentämiseksi.
Terve Paino lähetti Hesariin vastineen, jossa kumoamme Elintarviketeollisuuden esittämiä virheellisiä väittämiä. Ja peräänkuulutamme vastuullisuutta suomalaisten terveydestä. Koska vastinetta ei julkaistu, julkaisemme sen omilla sivuillamme.
Elintarviketeollisuus sivuutti kokonaan epäterveellisten elintarvikkeiden aiheuttamat haitat.
Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että koko maailmaa koettelevan ylipainoepidemian pääasiallinen syy on tavattomasti runsastunut ruokaympäristö ja epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt tarjonta.
Suurin osa suomalaisista on ylipainoisia. Lihavuuden aiheuttamat sairaudet, kuten kakkostyypin diabetes, ovat jyrkästi lisääntyneet. Voittoa tavoittelevien yritysten epäterveelliset tuotteet lisäävät sairauksia, joiden hoito jää yhteiskunnan maksettavaksi. Ylipaino heikentää myös työllisyyttä, koska lihavuussairaudet lisäävät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.
Tässä tilanteessa on oikeutettua ja välttämätöntä, että yhteiskunta ryhtyy ehkäisemään sairauksia vaikuttamalla epäterveellisten elintarvikkeiden kulutukseen.
Kirjoituksessaan ETL korostaa terveysverojen mallinnusten heikkouksia. Väittääkö se, ettei hinta vaikuta kuluttajien ostopäätöksiin? Miksi elintarvikeketjut kilpailevat asiakkaista halpuuttamalla hintoja? Miksi elintarvikkeiden mainossivut ovat täynnä tarjoushintoja, ja ruokakaupan asiakkaita houkutellaan ”kaksi yhden hinnalla” -tarjouksilla?
Kirjoituksessa mainitaan, että terveysperusteinen verotus vaikuttaisi laajasti, myös julkisen ruokapalvelun tarjoamaan ruokaan. Väite osoittaa ettei ETL ole sisäistänyt terveysverojen todellista luonnetta. Verot kohdistuisivat ainoastaan epäterveellisimpiin tuotteisiin. Ei julkisissa ruokapalveluissa ole tarjolla sokeripitoisia virvoitusjuomia, makeisia ja perunalastuja.
ETL:lla ei ole kovin mairittelevaa käsitystä edustamansa teollisuusalan kyvyistä turvata liiketoimintansa. Se pelkää terveysverojen murskaavan elintarvikealan kilpailukyvyn.
Niissä maissa, joissa terveysveroja on toteutettu, elintarviketeollisuus on ketterästi reagoinut tilanteeseen ja verotusta välttääkseen kehittänyt tuotteitaan terveellisemmiksi. Epäterveellisten tuotteiden kulutus vähenee ja elintarviketeollisuuden liiketoiminta menestyy.
Elintarviketeollisuuden kannattaisi kuunnella kaupan asiakkaitten ajatuksia tämän päivän supermarkettien tarjonnasta. Suomalaisten enemmistö on huolissaan houkuttelevien ja epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntyneestä markkinoinnista. Vuoden alussa julkaistussa väestökyselyssä 59 % vastaajista kannattaa sokeriveroa, vain 29 % vastustaa.
Pertti Mustajoki
Pekka Puska
Leena Nieminen
Kirjoittajat ovat Terve Paino ry:n puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja tiedottaja.
Käytettyjä lähteitä
