Vuonna 1965 Britannian entinen terveysministeri ja ketjupolttaja Ian McLeod julkaisi The Spectator -lehdessä kolumnin, jossa hän vastusti tupakoinnin rajoittamista. Kirjoituksessa hän lanseerasi käsitteen nanny state. Muutama vuosi myöhemmin McLeod kuoli 57-vuotiaana sydäninfarktiin, mutta iskevä sanapari jäi eloon business-maailman ahkerasti levittämänä.

Nanny state -sloganissa yhteiskunta esitetään ylihuolehtivana lastenhoitajana, joka tunkeutuu ihmisten yksityiselämään ja hoitaa heitä kuin lapsia. Vaikka sen suomenkielinen vastine holhousvaltio ei ole yhtä naseva, holhota-sanan merkitys ”hoivata liikaa, ottaa jonkin suhteen liian ohjaava asenne” tulee täysin selväksi.

Liike-elämän sponsoroima Institute for Economic Affairs tuottaa joka toinen vuosi Nanny State Indexin, jossa EU-maat luokitellaan sen perusteella, kuinka paljon alkoholin, tupakan ja elintarvikkeiden myyntiä niissä rajoitetaan. Suomi oli 2017 ja 2019 indeksin punaisen alueen kärjessä. Sijoitus oli kokonaan alkoholi- ja tupakkalakiemme ansiota. Epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen vähentämisessä monet maat ovat meitä aktiivisempia.

Viime vuonna lääketieteen etiikan lehdessä ilmestyi artikkeli Obesity, public health ethics and the nanny state. Kirjoittajina on kaksi irlantilaista lääketieteen tutkijaa Galwayn yliopistosta ja kolme taloustieteen tutkijaa Dublinin yliopistosta. He pohtivat missä määrin on hyväksyttävää, että yhteiskunta terveysveroilla ja muilla säädöksillä ryhtyy suojelemaan kansalaisia epäterveellisiltä elintarvikkeilta.

Ylipaino muuttui epidemiaksi

Irlannissa on kolmenkymmenen vuoden aikana toteutettu viisi lihavuuden torjuntaan liittyvää hallituksen ohjelmaa, perustettu neljä lihavuuteen keskittyvää työryhmää, julkaistu neljä valtion ravitsemuskatsausta ja laadittu neljä terveellisen syömisen strategiaa. Näistä huolimatta ylipaino on Irlannissa lisääntynyt.

Suomessa on ilmestynyt neljä valtakunnallista ravitsemussuositusta, joiden terveellisen syömisen ohjeita on toistuvasti levitetty kansalaisille. Ne eivät ole kyenneet estämään sitä haitallista kehitystä, jonka seurauksena viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana aikuisten ylipaino on maassamme kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut. Samansuuntainen muutos on nähty kaikissa maissa.

Kirjoituksensa johdannossa irlantilaiset korostavat, että kysymys on kansalaisten terveydestä. Lihavuutta pitää torjua, koska se aiheuttaa paljon vakavia sairauksia. Suomessa lihavuuden aiheuttamien yli 30 sairauden listan kärjessä on puoli miljoonaa tyypin 2 diabetespotilasta, joilla melkein kaikilla sairaus on ylipainon aiheuttama.

Pitää hoitaa ja ehkäistä

Irkkukirjoittajat toteavat, että kaikissa kansanterveyden kriiseissä tarvitaan kahdensuuntaista toimintaa. ”Kun keittiön lattialle valuu vettä, moppaamme lattian, ja samalla suljemme hanan.” Sairastuneita pitää hoitaa, mutta sen lisäksi pitää keskittyä ehkäisemään sairastumisia. Tätä periaatetta Suomessa on toteutettu menestyksellisesti monissa kansalaisten terveyttä uhkaavissa tilanteissa.

Hoidamme liikenneonnettomuudessa vammoja saaneita ihmisiä, mutta samalla yhteiskunta on määrännyt nopeusrajoituksia, turvavyöpakon ja nipun muita säädöksiä, joilla liikennetapaturmat ovat radikaalisti vähentyneet. Tupakan aiheuttamaa keuhkosyöpää hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla, ja samalla sairastumisia ehkäistään laeilla, jotka ovat vähentäneet tupakkatuotteiden myyntiä ja kulutusta.

Lihavuussairauksien kohdalla ollaan jääty vain moppaamaan. Terveydenhuolto tekee parhaansa, mutta kaikkia syntyneitä vahinkoja ei pystytä hoitamaan. Tilanne on vuosien mittaan pahentunut, koska kalorihanat ovat edelleen auki. Suomessa lihavuussairaudet heikentävät satojentuhansien mahdollisuutta hyvään elämään ja vievät joka vuosi hautaan enemmän suomalaisia kuin koronapandemia tähän mennessä.

Yksilö ja yhteiskunta

Pohtiessaan yhteiskunnan ja yksilön välistä suhdetta irlantilaistutkijat nostavat esille kuuluisan kirjan Vapaudesta (On Liberty), jonka englantilainen John Stuart Mill julkaisi 1859.

Mill pohtii kirjassaan, miten yhteiskunta voi edistää kansalaisten onnellisuutta. Hänen mukaansa tehokkain tapa tuottaa onnellisuutta on antaa ihmisten pyrkiä siihen siten kuin katsovat parhaaksi. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa yksilöiden pitää sallia tehdä kuten haluavat.

Ihmisten vapauteen Mill kuitenkin asettaa tärkeän ehdon: se mitä ihminen tekee, ei saa vahingoittaa muita. Esimerkkeinä tästä Mill mainitsee uhkapelitalot ja pubit, jotka houkuttelevat liiallisuuksiin, mikä oikeuttaa valtion määräämään rajoituksia.

Sataviisikymmentä vuotta sitten lihavuus ei ollut mikään ongelma. Jos Mill eläisi nyt ja hänelle esitettäisiin ylipainon yleisyysluvut ja lihavuussairauksien lista, hän filosofiansa mukaisesti hyvin todennäköisesti kannattaisi yhteiskunnan toimenpiteitä niiden ehkäisemiseksi.

Nanny state ja paternalismi

Nanny state -retoriikka on vuosikymmenien ajan kuulunut tupakka-, alkoholi- ja elintarviketeollisuuden arsenaaliin, jolla ne yrittävät saada ihmiset vastustamaan yhteiskunnan pyrkimyksiä rajoittaa epäterveellisten tuotteiden myyntiä.

Irlantilaiset kuvaavat, miten nanny-slogan on jatkuva haaste kansanterveydelle. Liike-elämä nostaa sen herkästi esille. Esimerkiksi kun viisi vuotta sitten turvallisen alkoholin käytön rajaa Englannissa alennettiin, se aiheutti kiihkeää nanny-kirjoittelua mediassa.

Omintakeisen kielemme ansiosta nanny-puhe ei ole levinnyt Suomeen. Meillä samojen asioiden yhteydessä kansa puhuu holhoamisesta, ja oppineet käyttävät sanaa paternalismi. Käytetään kumpaa sanaa tahansa, on tärkeää huomioida, että paternalismissa on erilaisia tasoja.

Vahvasta tai kovasta paternalismista puhutaan silloin, kun yhteiskunta pakottaa kaikki ihmiset toimimaan tietyllä tavalla. Tästä liikenneturvallisuudesta löytyy useita esimerkkejä: turvavyöpakko, moottoripyöräilijän kypäräpakko, pysähtyminen STOP-merkin kohdalla jne. Tupakanpolttoon liittyy kielto sauhutella julkisissa tiloissa ja alkoholijuomiin myyntikielto alle 18-vuotiaille.

Lempeää paternalismia

Pehmeästä tai lempeästä paternalismista voidaan puhua silloin, kun ihmisiltä ei kielletä mitään, mutta yhteiskunnan säädökset ohjaavat heitä terveellisempiin valintoihin. Tähän kategoriaan kuuluvat kaikki ne lihavuuden vähentämiseen liittyvät yhteiskunnan toimet, joita monissa maissa on jo ryhdytty toteuttamaan.

Runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden hinnan nostaminen verottamalla jättää edelleen täyden valinnanvapauden ostajalle. Lapsiin suunnattujen epäterveellisten elintarvikkeiden mainoskielto tekee tuotteet vähemmän houkutteleviksi, mutta ei kiellä niiden ostamista. Kielto myydä makeisia tai sokerijuomia ”kaksi yhden hinnalla” -tarjouksina ei estä niiden ostamista normaalihinnalla.

Silloin kun edellä mainitut yhteiskunnan säädökset astuvat voimaan, ruokakaupan asiakkaat voivat edelleen ostaa kaikkea. Joidenkin hinta on noussut sen verran, että niitä tulee ostettua vähemmän, mikä onkin terveysverojen tavoite. Tarjoushinnat ovat siirtyneet terveyden kannalta haitattomiin tuotteisiin. Lapset voivat edelleen ostaa makeisia, perunalastuja ja hampurilaistuotteita, mutta se tulee heidän mieleensä harvemmin, koska he eivät enää näe niiden mainoksia.

Suomalaiset haluavat lempeää paternalismia

Ihmisillä on erilaisesta perimästä johtuen hyvin erilaiset mahdollisuudet torjua epäterveellisten elintarvikkeiden houkutuksia. Erot ovat biologisia, ne ovat nähtävissä esimerkiksi aivojen kuvantamistutkimuksissa. Lihoneilla ihmisillä aivojen neurobiologia on heikentänyt heidän mahdollisuuksiaan vastustaa nykyisen ruokamaailman houkuttelevia kaloreita. Viime vuosien aikana ihmisen perimästä on onnistuttu paikallistamaan satojen eri geenien muunteluja, joista nämä eroavaisuudet johtuvat.

Pari vuotta sitten toteutettu väestökysely osoittaa, että enemmistö suomalaisista on tietoinen niistä sisäisistä paineista, jotka monen kohdalla johdattavat ostamaan epäterveellisiä tuotteita.

Väestökyselyssä 1 100 suomalaiselta tiedusteltiin yhteiskunnan keinoista vähentää epäterveellisten elintarvikkeiden houkutuksia ja kulutusta. Selvä enemmistö kannatti runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden hinnan nostamista verottamalla, energiajuomien myyntikieltoa alle 15-vuotiaille ja epäterveellisten elintarvikkeiden mainoskieltoa lapsille. Useimmat myös kannattivat epäterveellisten ruokien ja juomien kilo- ja litrahinnan säätämistä pakkauskoosta riippumatta samaksi, jotta suuret pakkaukset olisivat vähemmän houkuttelevia.

Voidaanko paternalismiksi, nannyksi tai holhoamiseksi nimittää sellaisia lakeja ja säädöksiä, joita suurin osa suomalaisista toivoo?

Artikkeli on julkaistu Kanava-lehdessä 4/2022 27.5.2022