Ensi vuona tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä, kun ensimmäinen Kekkosen uuden vuoden puheen jälkeen laadittu liikenneturvallisuutta parantava laki astui voimaan. Säädettiin yleinen nopeusrajoitus 80 km/t. Pian seurasi nippu muita lakeja: turvavyöpakko, promillelaki, kypäräpakko moottoripyöräilijöille, talvirengaspakko…
Viisikymmentä vuotta sitten liikenteessä kuoli 1200 suomalaista. Viime vuonna alle 200. Liikenneturvallisuuslaeilla on pelastettu kymmeniätuhansia ihmishenkiä.
Liikenteessä ratkaiseva oivallus oli, että ihmisiin kohdistettu valistus ja ajo-opetus eivät riitä. Tarvittiin lakeja ja säädöksiä muuttamaan ajaminen turvallisemmaksi .
Lihavuuden torjunnassa olemme samassa tilanteessa kuin liikenteessä viisikymmentä vuotta sitten. Tähän mennessä ylipainoa on yritetty ehkäistä opettamalla ihmisiä ”ajamaan paremmin” yhä epäterveellisemmäksi muuttuneessa ruokaympäristössä.
Suomessa on ilmestynyt useita ravitsemussuosituksia, ja monilla kampanjoilla on kannustettu kansalaisia syömään terveellisemmin. Niistä huolimatta painokäyrät ovat jatkaneet nousuaan, eniten lasten keskuudessa.
Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista on ylipainoisia, ja yli miljoonalla on liikapainoa enemmän kuin 15 kiloa.
Lihavuuden aiheuttamiin sydänsairauksiin, aivohalvauksiin, diabetekseen, maksakirroosiin, syöpäsairauksiin kuolee joka vuosi paljon enemmän suomalaisia kuin liikenneonnettomuuksiin 1970-luvun alussa.
Näistä kuolemista ei kerrota lehdissä. Siitä huolimatta lihavuussairauksiin menehtyneet ovat aivan yhtä kuolleita kuin liikenneonnettomuuksissa henkensä menettäneet. Ihmiselämiä päättyy liian aikaisin.
Ylipaino on maailmanlaajuinen ongelma, minkä vuoksi sen syitä on perusteellisesti selvitetty. Suomalaiset ovat lihoneet, koska ruuista ja juomista on tullut kroonisesti – pitkän ajan kuluessa – ylimääräisiä kaloreita. Tähän on johtanut epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt markkinointi ja tarjonta.
Ruokamarketissa tämä näkyy laajoina osastoina, joissa myydään makeisia, perunalastuja, sokerimuroja, keksejä, ja sokerijuomia. Ravintolapuolella epäterveellisten hampurilaistuotteiden ja pitsojen tarjonta on lisääntynyt.
Tänä vuonna valtionhallinnossa on ensimmäistä kertaa esillä ylipainon vähentämiseen tähtääviä suunnitelmia. Virvoitusjuomaveroon suunnitellaan porrastusta, joka nostaisi sokeripitoisten juomien veroa aiempaa korkeammaksi. Toivottavasti samassa yhteydessä ryhdytään suunnittelemaan laajempaa sokeriveroa, joka vähentäisi myös makeisten, keksien ja sokerimurojen kulutusta.
Liikenteen muuttamiseksi turvallisemmaksi tarvittiin monenlaisia säädöksiä. Ei ylipainonkaan kääntämiseksi riittävään laskuun pelkkä sokerivero riitä.
Sokeriveron lisäksi kohteeksi on otettava epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi.
Internetissä lapsille markkinoidaan melkein yksinomaan epäterveellisiä elintarvikkeita. Lapsia houkutellaan leluilla epäterveellisten hampurilaistuotteiden käyttäjiksi. Kauppojen ja kioskien ”kaksi yhden hinnalla” tarjoustuotteina on tavallisesti makeisia. Näiden markkinointikeinojen käyttö Suomessa pitää kieltää.
Liikenneturvallisuudesta kertova artikkeli Helsingin sanomissa (11.3.) oli otsikoitu 1970-luvun liikennekulttuurissa ei ollut mitään järkeä.
Toivottavasti ensi vuosikymmenen alkupuolella saamme lukea lehtikirjoituksen Kymmenen vuotta sitten epäterveellisten elintarvikkeiden tarjonnassa ei ollut mitään tolkkua.
Pertti Mustajoki
lääkäri, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja