World Obesity Federation (Maailman lihavuusliitto) on vuodesta 2020 lähtien julistanut 4. päivän maaliskuuta maailman lihavuuspäiväksi. Sen tarkoitus on kiinnittää huomiota kaikissa maissa jatkuvasti nouseviin lihavuuslukuihin.
Noin kolmessakymmenessä vuodessa on aikuisten lihavuus Suomessa kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut. Sama trendi on nähty kaikissa maissa. Euroopan maiden vertailussa olemme keskitasoa lihavampia.
Suomalaisista aikuisista 1,2 miljoonalla painoindeksi 30 ylittyy, mikä merkitsee keskimäärin 25 kilon liikapainoa. Heidän lisäkseen on satojatuhansia, joilla ylipainoa on vähemmän, mutta liika rasvakudos on kertynyt haitallisesti vatsaontelon sisälle ja maksaan. Lapsista pojista ylipainoisia on joka neljäs, tytöistä joka viides.
Väestön ylipaino johtuu erityisesti haitallisten elintarvikkeiden – makeiset, suklaa, keksit, sipsit, hampurilaistuotteet, erilaiset mehut ym. – voimakkaasti kasvaneesta markkinoinnista ja myynnistä. Epäterveellisten elintarvikkeiden myynnin kasvu ei yllätä, sillä niihin sovelletaan samaa alhaista 14 prosentin arvonlisäveroa kuin terveellisiin elintarvikkeisiin, kuten hedelmiin, kasviksiin, lihaan tai ruisleipään.
Vuoden 2024 lopulla Suomessa nähtiin yritys oikeaan suuntaan, kun hallitus oli päättänyt nostaa makeisten arvonlisäveron muiden kulutustavaroiden tasolle 25,5 prosenttiin. Hallitus kuitenkin perui jo tehdyn päätöksen Fazerin massiivisen lobbauskampanjan seurauksena.
Suomen talous on vaikeuksissa ja hallitus yrittää sopeuttaa maan budjettia lukuisin säästötoimin, jotka kohdistuvat myös terveydenhuoltoon ja muuhun tarpeelliseen. Voimassa oleva virvoitusjuomavero tuottaa valtiolle vuosittain noin 250 miljoonaa euroa. Kun juomat tuovat vain noin viidesosan suomalaisten sokerin saannista, laajentamalla veroa kaikkiin runsaasti sokeria sisältäviin tuotteisiin valtio voisi helposti saada yli miljardin vuodessa. Ja ajan mittaan tämä vähentäisi lihavuussairauksien aiheuttamia kuluja.
Verotuksen lisäksi haitallisten kulutusta voidaan vähentää muilla keinoilla. Monissa Euroopan maissa on kielletty haitallisten elintarvikkeiden mainostaminen lapsille, myyminen alennettuun tarjoushintaan ja säädetty isojen pakkausten kilo/litrahinta samaksi kuin pienemmissä pakkauksissa.
Eikö jo olisi korkea aika tarttua näihin toimiin Suomessakin?
Pertti Mustajoki, professori, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja
Pekka Puska, professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 2.3.2026:
Mielipide | Maailman lihavuuspäivä 4.3. – aika toimia Suomessakin | Pääkirjoitus & mielipide | Keskisuomalainen