Lihavuus maksaa Suomelle yli seitsemän miljardia vuodessa. Maamme rämpii taloussuossa. Valtion budjettiin on jouduttu tekemään toistuvia supistuksia myös tarpeellisiin toimiin kuten terveydenhuollossa. Valtion taloudesta keskusteltaessa on kokonaan unohtunut tarkastella niitä menopuolen tekijöitä, joiden aiheuttamia suuria kustannuksia on mahdollista vähentää. Merkittävin niistä on väestön jatkuvasti lisääntynyt lihominen ja siitä johtuvat sairaudet.
Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan maassamme oli 1,2 miljoonaa lihavaa aikuista, joilla ylimääräistä painoa on keskimäärin 25 kiloa. Heidän lisäkseen oli puoli miljoonaa, joilla liikapainoa on vähemmän, mutta ylimääräinen rasva on kertynyt haitallisesti vatsaonteloon ja maksaan. Tämä keskivartalolihavuus aiheuttaa monia sairauksia.
Suomessa on yli miljoona rasvamaksapotilasta, 700 000 unihäiriöistä ja 400 000 tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joilla melkein kaikilla sairaus johtuu lihavuudesta. Lihavuus lisää myös merkittävästi sydäntauteja, aivohalvauksia, munuaisten vajaatoimintaa, kihtiä, useita syöpätyyppejä ja muita sairauksia.
Viime vuosikymmenellä julkaistun tutkimuksen mukaan lihavuudesta johtuvat sairaudet aiheuttivat vuodessa terveydenhuollolle 3,5 miljardin euron ylimääräisen kustannuksen. Tällä hetkellä summa on suurempi, koska lihavuus yleistyy jatkuvasti ja käyttöön on tullut tehokkaampia mutta kalliimpia lihavuuslääkkeitä.
Terveydenhoidon kulujen lisäksi liikapaino heikentää työn tuottavuutta. Työelämässä lihavuudesta johtuvat sairaspoissaolot ja varhaisempi eläkkeelle siirtyminen aiheuttavat ylimääräisiä kuluja. Tutkijoiden mukaan näistä johtuvat kulut Suomelle ovat vähintään yhtä suuret kuin lihavuussairauksien hoitokustannukset.
Suomessa sipseihin, makeisiin, hampurilaistuotteisiin ja muihin haitallisiin elintarvikkeisiin sovelletaan samaa alhaista 13,5 prosentin arvonlisäveroa kuin ruisleipään, hedelmiin ja muihin terveellisiin syötäviin. Miksi haitallisia elintarvikkeita tuetaan alhaisella arvonlisäverolla?
Epäterveellisten elintarvikkeiden arvonlisäveron nostaminen perustasolle 25,5 prosenttiin toisi valtion kassaan kaivattuja lisäeuroja. Valtio saisi lisää tuloja, jos mukaan liitetään tuntuva haittavero. Samalla haitallisten elintarvikkeiden kulutus vähenisi, mikä ajan mittaan vähentäisi terveydenhoidon kuluja.
Verotuksen tuomia hyötyjä voidaan täydentää vähentämällä epäterveellistä kulutusta myös muilla keinoilla. Kielletään haitallisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille, kassamyynti, ja ”kaksi yhden hinnalla” -tyyppiset tarjoukset.
Tehokkaat lihavuuden ehkäisytoimet ja laaja sokerivero vähentäisivät olennaisesti soten paineita, lisäisivät työn tuottavuutta ja toisivat taloudellisia hyötyjä miljardien edestä.
Pertti Mustajoki
lääkäri, professori
Terve paino ry
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 24.5.2026:
Lihavuus maksaa Suomelle yli seitsemän miljardia euroa vuodessa | HS.fi