COVID-19 on uusi lihavuussairaus

kirjoittanut | 08.10.2021 | Artikkelit

Lihavuus näkyy selvästi COVID-19 tilastoissa. Ylipainoiset tartunnan saaneet joutuvat sairaalahoitoon useammin kuin terveessä painossa olevat. Potilaan paino vaikuttaa ratkaisevasti siihen, milloin tarvitaan tehohoitoa. Covid-potilailla 15 kilon liikapaino vie teholle kaksi kertaa ja 30 kilon liikapaino kolme kertaa useammin kuin normaalipainoisilla. Suomessa koronan vuoksi tehohoidetuista vain 14 % on ollut normaalipainoisia ja puolet selvästi lihavia eli painoindeksi yli 30.

Heikompi pärjääminen liittyy erityisesti vyötärölihavuuteen, jossa ylimääräiset kalorit ovat kertyneet vatsaontelon rasvakudokseen ja maksasoluihin. Tämä sekoittaa aineenvaihdunnan, jonka seurauksena ilmaantuu sairauksia. Verensokeri kohoaa ja syntyy tyypin 2 diabetes, verenpaine nousee, veren rasva-arvot kohoavat, ilmaantuu sydämen häiriöitä. Lihavuussairauksien heikentämällä keholla on huonommat mahdollisuudet koronasta toipumiseen.

Keuhkolääkärit kertovat, miten lihavat COVID-potilaat pärjäävät ensimmäisen viikon aikana melko hyvin, mutta toisella viikolla tulee ongelmia. Virus on keuhkoissa edennyt pieniin keuhkoputkiin, joiden rakkuloissa kaasujen vaihto tapahtuu. Jos vatsaontelossa on 10 – 15 kiloa ylimääräistä rasvaa, se työntää palleaa ylöspäin ja estää sen liikettä. Keuhkojen puolella pienet ilmatiehyet ja hiussuonet eivät pysy auki. Hapetus ja hiilidioksidin poisto toimivat vajaalla teholla. Edes hengityskone ei aina pysty tuulettamaan keuhkoja riittävästi.

Vyötärölihavuuden haittoihin kuuluvat vielä häiriöt elimistön puolustuskyvyssä. Immuunipuolustus ei toimi parhaalla tavalla, mikä heikentää toipumista. Siitä seuraa haittoja myös teho-osaston ulkopuolella. Lihavilla henkilöillä rokotuksen aikaansaamat vasta-ainetasot jäävät matalammiksi, mikä vähentää niiden tehoa.

Korona-aika on osoittanut, miten kaksi hyvin erilaista pandemiaa voivat kytkeytyä kohtalokkaalla tavalla toisiinsa. Lihavuuspandemia käynnistyi 1970-luvulla Yhdysvalloissa, josta se levisi asteittain kaikkiin maihin. COVID-19 pandemia alkoi Kiinassa ja levittäytyi nopeasti ympäri maapallon.

Koronapandemian aiheuttamat haitat ovat olleet paljon suuremmat sen vuoksi, että se sattui leviämään aikana, jolloin suuri osa ihmiskunnasta on ylipainoisia. Suomessakin osa koronakuolemista on lihavuuden aiheuttamia. Monet potilaista olisivat selvinneet hengissä, jos heillä ei olisi ollut ylipainoa.

Lopuksi on syytä painokkaasti muistuttaa, ettei korona suinkaan ole ainoa lihavuuteen liittyvä sairaus. Lihavuuden aiheuttamien sairauksien listassa on yli kolmekymmentä diagnoosia. Kärjessä on tyypin 2 diabetes, joka melkein kaikilla Suomen 500 000 potilaalla johtuu ylipainosta. Joukossa on yleisiä kansantauteja: kohonnut verenpaine, sydäninfarkti, aivohalvaus, astma, uniapnea. Mukana on kymmenen syöpädiagnoosia. Näihin sairauksiin kuolee joka vuosi paljon enemmän suomalaisia kuin koronaan tähän mennessä.

Koronapandemia on suurilla ponnistuksilla – toivottavasti – saatu taittumaan. Mutta lihavuuspandemia jyrää edelleen, sillä suurin osa suomalaisista on ylipainoisia ja sadattuhannet lihavuussairaita.Terve Paino -yhdistys korostaa, ettei ylipainoisia saa syyllistää lihavuuden aiheuttamista sairauksista ja vaikeammista koronan oireista. Ylipainon yleistyminen ei ole yksittäisten ihmisten valinta, vaan sen pääasiallinen syy on epäterveellisten elintarvikkeiden tarjonta ja markkinointi.

Ylipainon vähentämiseen ei tarvita rokotteita eikä muita kalliita investointeja. Tarvitaan lakeja ja säädöksiä, joilla vähennetään epäterveellisten elintarvikkeiden tarjontaa ja kulutusta.

Kannattaa pitää myös mielessä, että lihavuuden vähentyessä suomalaiset tulevat selviytymään paremmin tulevista viruspandemioista. Tulevaisuudessa ilmaantuu uusia COVID-epidemioita. Keskuuteemme palaa myös vanha tuttu kausi-influenssa, johon vuosittain on kuollut muutama sata suomalaista. Influenssankin suurin ongelma on keuhkotulehdus, jonka hoitotulokset ovat vyötärölihavilla huonommat kuin normaalipainoisilla.

Pertti Mustajoki

Kirjoittaja on Terve Paino ry:n puheenjohtaja

ARTIKKELIT

Terveysveroilla terveyttä

Soten ongelmat puhuttavat. Erityisesti toivotaan parannusta peruspalveluihin, jotka ovat juuri nyt uhattuina. Niillä on ratkaiseva merkitys lääkäriin pääsyyn ja kansansairauksien pitkäjänteiseen hoitoon. Kansanterveydessä tärkeintä on tautien ehkäisy, joka on ollut...

Lihavuuspandemia vaatii eduskunnalta toimia

Kelan Pia Pajunen ja Janne Leinonen kirjoittivat Lääkärilehdessä lihavuuslääkkeisiin liittyvistä ongelmista (1). Olemme Pajusen ja Leinosen kanssa samaa mieltä siitä, että lihavuuden aiheuttamia sairauksia ja niistä johtuvia kustannuksia ei voida vähentää tehostetulla...

Terveysverot polttopisteessä: Win-Win

Monet länsimaat kamppailevat nykyään valtion budjetin kanssa. Inflaatio, koronapandemia, Ukrainan sota, kasvavat terveydenhuollon kustannukset jne. asettavat hallitukset vaikeaan tilanteeseen. Ratkaisut vaihtelevat budjettileikkauksista veronkorotuksiin. Päätökset...

Elintarviketeollisuus, lobbaus ja suomalaisten terveys

Runsaat viisitoista vuotta sitten EU:ssa suunniteltiin elintarvikkeiden pakkausten etuosaan liikennevaloja. Niiden väreistä ruokakaupan asiakas voisi yhdellä silmäyksellä arvioida tuotteen terveellisyyden tai epäterveellisyyden. Projekti edistyi, ja vuonna 2010...

Lihavuus yleistyy edelleen

Joulukuun 4. päivänä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi laajan Terve Suomi -tutkimuksen tulokset. Ne antavat luotettavan läpileikkauksen kansan terveydestä, koska siihen osallistui 20 – 75+ ikäisistä suomalaisista koottu edustava otos, johon kuului peräti...

Epäterveellisten elintarvikkeiden määrittäminen

Terve Paino ry:n asiantuntijat ovat laatineet ehdotuksen elintarvikkeiden epäterveellisyyden kriteereistä, joiden avulla voidaan säännellä haitallisten tuotteiden kulutusta ja markkinointia. Luokittelussa painottuu energiatiheys (lisätyn sokerin ja rasvan määrä), joka...

Lihavuus aiheuttaa sairauksien suman

Viime vuonna ilmestyi laaja tutkimus, jossa selvitettiin painon vaikutusta terveyteen 114 667:lla suomalaisella (1). Heidän terveydenhuollon rekisteritietojaan seurattiin keskimäärin 12 vuoden ajan. Rekistereistä nähtiin painotiedot ja mitä sairauksia heille ilmaantui...

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

lue lisää

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

lue lisää

Terveysveroilla terveyttä

Soten ongelmat puhuttavat. Erityisesti toivotaan parannusta peruspalveluihin, jotka ovat juuri nyt uhattuina. Niillä on ratkaiseva merkitys lääkäriin pääsyyn ja kansansairauksien pitkäjänteiseen hoitoon. Kansanterveydessä tärkeintä on tautien ehkäisy, joka on ollut...

lue lisää