Elintavoista johtuvaa tyypin 2 diabetestä on jo lapsilla
Lasten ylipaino lisääntyy hälyttävässä määrin Suomessakin. Me diabeteshoitajat havaitsemme sen vastaanotoillamme. Lasten diabetestyyppi on perinteisesti tyyppi 1, insuliinipuutosdiabetes. Tyypin 2 diabetekseen sairastuvat yleensä aikuiset ja se linkittyy vahvasti yksilön elintapoihin. Nykyään diabetesvastaanotoilla nähdään myös lapsia, joilla on 2-tyypin diabetes. Ilmiö on uusi ja huolestuttava. Tyypin 2 diabetes on vakava sairaus. Sitä sairastaa jo nyt puoli miljoonaa suomalaista aikuista, osa tietämättään. Suurin yksittäinen riskitekijä sairauden puhkeamiseen on ylipaino sekä lapsilla että aikuisilla.
Vanhat keinot eivät riitä lihavuusepidemian torjuntaan
Keinoja ylipainon estämiseen tai siitä eroon pääsemiseen tiedetään. Valitettavasti kuitenkaan ns. valistuksella tai terveellisten elintavoista tiedottamalla ei lihavuuden torjunnassa ole onnistuttu. Terveydenhuollon lisäksi tarvitaan vahvempaa ja vaikuttavampaa yhteiskunnan panostusta tähän terveyshaasteeseen. Kaikkein tehokkain on ennaltaehkäisy, joka kannattaa aloittaa jo neuvolasta alkaen. Kouluterveydenhuolto tarvitsee reilusti enemmän hoitajaresursseja. Lisäksi mukaan talkoisiin on saatava perheet, opettajat ja kaikki lapsen elämään vaikuttavat tahot.
Ei pelkästään moniammatillinen vaan koko yhteiskunnan yhteinen haaste
Vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuuteensa ja terveellisten elämäntapojen tarjoamiseen lapsilleen ja samalla itselleen. Tarvitaan neuvolan terveydenhoitajia, fysioterapeutteja, ravitsemusterapeutteja, lääkäreitä ja sairaanhoitajia, jotka osaavat auttaa. Olisiko aika aktivoida malli, jossa hoitajat tulisivat kotiin auttamaan vanhempia vanhemmuuden haasteissa kokonaisvaltaisesti? Onko lapsen lihavuus jopa lastensuojelullinen asia?
Missä päättäjät piileskelevät?
Yhteiskunnallisilla toimenpiteillä, kuten epäterveellisten ruokien ja juomien markkinointikiellolla lapsille, kouluissa myytävien sokeripitoisten tuotteiden myynnin kiellolla ja karkkien, limujen yms. tuotteiden paljousalennusten poistolla olisi mahdollista tervehdyttää ruokaympäristöä. Päätöksiin tarvitaan poliittista tahtoa – onko lapsiemme terveys riittävä peruste mm. sokeriverolle?
Meillä kasvaa sukupolvi, joka ei jaksa ja joka sairastaa. Yhteiskunnan terveydenhuolto kuormittuu entistä enemmän ja työurat lyhenevät. Onko meillä varaa tähän?
Päivi Strömsholm
Puheenjohtaja
Diabeteshoitajat ry