Lihavuusepidemia ei ratkea lääkkeillä

kirjoittanut | 05.10.2026 | Blogi

Suuri julkinen mielenkiinto on suuntautunut uusiin lihavuuslääkkeisiin. Lääketeollisuus näkee niissä huomattavan ansaintamahdollisuuden ja ruokkii keskustelua niiden korvaamisesta yhteiskunnan varoin. Useimmat lihavat haluaisivat laihtua, ja lääkehoidon mahdollisuus kiinnostaa.

Ylipainoiset henkilöt hyötyvät ilman muuta, jos onnistuvat laihtumaan. Ja lääkkeet auttavat siinä. Mutta kun meillä on yli 1,2 miljoonaa lihavaa ja vielä lähes kaksinkertainen määrä muuten ylipainoisia, lihavuusepidemia ei ratkea lihavien hoidolla,  eikä yhteiskunnalla myöskään ole varaa massiiviseen lääkekustannukseen.

Vaikka lääkkeet epäilemättä auttavat yksittäisiä potilaita, lääkehoito ei ratkaisisi väestötasolla lihavuusepidemiaa, jota nykyinen lihavuutta ruokkiva elintarvikeympäristö ylläpitää ja joka tuottaa nuorista ikäluokista jatkuvasti uusia lihavia, ellei ruveta puuttumaan lihavuusongelman syihin.

Useimmat suuret kansanterveyden parannukset ovat perustuneet ehkäisyyn – valistuksella ja lainsäädännöllä. Esimerkiksi tupakoinnin ja tupakkakuolemien valtava väheneminen ei ole perustunut tupakasta vieroituksen lääkkeisiin, vaikka ne monia hyödyttävät. Ratkaisevaa on ollut tupakkalainsäädäntö ja sen taustalla tehty laaja valistustyö.

Lihavuusepidemian syystä on suuri kansainvälinen yksimielisyys. Taustana on ruokaympäristön iso muutos: epäterveellisten ja lihottavien tuotteiden tavattomasti lisääntynyt kaupallinen markkinointi ja tarjonta. Geenimme eivät ole muuttunet, kun lihavuus on muutamassa vuosikymmenessä suuresti lisääntynyt – varsinkin nuorilla.

Puuttumalla syihin on myös mahdollista kääntää kehitystä, kuten tupakoinnin tai sydäntautien kohdalla on tapahtunut. Tämä edellyttäisi vaikuttavia yhteiskunnan toimia epäterveellisten ja lihottavien tuotteiden tarjonnan ja markkinoinnin vähentämiseksi.

Tällaisia toimia on jo aloitettu useassa Euroopan maassa. Ellei myös Suomessa ryhdytä tähän, nähdään  tulevaisuudessa väestön lihavuudesta vielä nykyistäkin suuremmat terveydelliset ja taloudelliset seuraukset.

Terveellisempää ruokaympäristöä tukevat toimet auttavat myös lääkehoitoa tarvitsevia potilaita. Ja ennen kaikkea ehkäisemällä varsinkin nuorten lihavuutta, ne auttavat hillitsemään lääkehoidon tarvetta ja edistävät väestön terveyttä.

Pekka Puska
Professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja

BLOGIKIRJOITUKSET

Vaikeus ei saa estää sokeriveroa

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kirjoitti Lääkärilehdessä otsikolla ”Ruoan terveysperusteinen verottaminen on vaikeampaa kuin luulisi". Tästä on helppo olla samaa mieltä, mutta veron esteenä vaikeus ei saisi olla. Lihavuudesta on tullut yksi suurimmista...

Miksi valtio tukee haitallisia elintarvikkeita?

Suomessa valtio tukee elintarvikkeiden myyntiä alhaisella arvonlisäverolla. Tavallisten kulutustarvikkeiden arvonlisävero on 25,5 prosenttia, mutta elintarvikkeiden melkein puolta pienempi, 13,5 prosenttia. Hyvä niin, tarpeelliset ruuat ja juomat ovat tämän ansiosta...

Musta syksy Suomelle ja suomalaisille

Syksyn tapahtumat ovat olleet huonoja uutisia Suomen demokratialle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Makeiset luokitellaan elintarvikkeiksi, joiden arvonlisävero on 14 %, selvästi alhaisempi kuin muiden kulutustavaroiden 25,5 %. Nykyinen hallitus päätti 2024 kevään...