Helsingin Sanomat kertoi 21.5.2026, kuinka ministeriö kielsi ravisemusviestinnän kampanjassa viittaamasta kansallisiin ravitsemussuosituksiin. On täysin tuomittavaa, että poliittinen taho ohjaa asiantuntijaviestiä.
Tämä puhuttava uutinen peittää kuitenkin alleen paljon isomman ongelman. Tutkimukset ovat varsin yksiselitteisesti osoittaneet, että tällaisten viestintäkampanjoiden vaikutus ihmisten arkikäyttäytymiseen on erittäin pieni, ellei olematon.
Kysymyksessä on hallituksen Terveydeksi-hankkeen kampanja, mikä tuo esiin nykyisen hankevillityksen ongelmat. Maa on täynnä erilaisia poliittisesti käynnistettyjä lyhytaikaisia hankkeita, jotka tulevat ja menevät. On puhuttu “hankehumpasta”.
Poliittisten päättäjien on helppo vastata ajassa oleviin ongelmiin tiedottamalla hankkeen perustamisesta. Näin vältetään tekemästä usein poliittisesti hankalia päätöksiä ja annetaan kuva, että asiassa toimitaan. Ja viestintäkampanjoilla siirretään vastuu vain yksilöiden harteille poliittisten uudistusten sijaan.
Tässä mielessä voi myös kommentoida varsin usein esitettyä tarvetta, että isoissa kansanterveysongelmissa, kuten lihavuudessa, tarvittaisiin “uusi Pohjois-Karjala-projekti”. Toki tarvittaisiinkin, mutta tulee ymmärtää, mistä Pohjois-Karjala-projektin tulokset tulivat. Oli toki viestintää, mutta tärkeintä oli monien vuosien sitkeä työ väestön parissa ja erilaisten yhteistyötahojen kanssa. Vuorovaikutus ulottui myös elintarviketeollisuuteen ja vaikutti jopa tupakkalainsäädännön syntymiseen.
Pippa Laukka totesi haastattelussa (HS 14.5.) suuren huolen suomalaisten ja varsinkin nuorten lihavuudesta ja suurista diabetesluvuista. Hän totesi unelmanaan Pohjois-Karjala-projektin tapaisen työn suomalaisten saamiseksi kuntoon. Se ei toteudu irrallisilla lyhytaikaisilla hankkeilla, vaan pitkäaikaisella työllä, joka tavoittaa väestön ja jossa on asiantuntemuksella johdettua yhteistyötä sekä myös sitä tukevia yhteiskunnallisia päätöksiä.
Pekka Puska
Professori, Helsinki
Terve Painon ry:n ja Suomen ASH ry:n puhenjohtaja