Lihavuus on yhä yleisempi terveysongelma, joka vaivaa Suomea ja monia muita maita. Lihavuus aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä, ja lihavuuden taloudellisten kustannusten on arvioitu olevan samassa suuruusluokassa valtion puolustusmenojen kanssa. Tiede ja julkisuus ovat käsitelleet lihavuutta monista eri näkökulmista. Kuitenkin yksi näkökulma, joka ansaitsee enemmän huomiota, on elintarviketeollisuuden vastuullisuus ja ruokaympäristö.
Ruokaympäristö, eli millaista ruokaa on tarjolla ja miten, vaikuttaa merkittävästi ihmisten ruokavalioon ja siten ylipainon ja lihavuuden yleisyyteen. Nykyään myös elintarviketeollisuus viestii vastuullisuudesta, mutta silti ruokaympäristömme on, mitä se on – ja lihavuus ja sen aiheuttamat sairaudet yleistyvät. Voiko liiketoiminta olla vastuullista, jos sen tuotteet ovat haitallisia ihmisten terveydelle?
Suomessa ja kansainvälisesti monet kansalaiset kannattavat esimerkiksi sokeriveroja ja tiukempaa sääntelyä epäterveellisinä pidetyille elintarvikkeille. Elintarviketeollisuus on ainakin Suomessa pyrkinyt vastustamaan tällaisia politiikkatoimia. Samaan aikaan moni suomalaisista aikuisista pyrkii pudottamaan painoa. Arvelen, että tästä voisi päätellä jotain myös kuluttajien toiveista elintarviketeollisuudelle – ihmiset toivovat turvallisempaa ruokaympäristöä, jossa on helpompi syödä terveellisemmin.
Tutkimuksessani olen havainnut, että yhdysvaltalainen elintarviketeollisuus käsittelee vuosikertomuksissaan lihavuutta vastaavista näkökulmista. Osa yrityksistä näkee lihavuuden yleisyyden riskinä liiketoiminnalle uusien verojen, sääntelyn tai muuttuvien kuluttajatottumusten muodossa. Toisaalta osa yrityksistä näkee lihavuuden yleisyyden tuovan mahdollisuuksia terveellisempien tuotteiden myymiselle. Suomen vastaavassa tilanteessa elintarviketeollisuudellamme olisi mahdollisuus nähdä terveellisemmät tuotteet mahdollisuutena kannattavalle vastuullisuudelle.
Viime aikoina myös aktiiviset sijoittajat ovat aloittaneet työn elintarviketeollisuuden terveellisempien tuotteiden puolesta nähdessään kuvatun kaltaiset riskit ja mahdollisuudet. Tämä kuulostaa hyvin paljon saman kaltaiselta kuin mitä olemme jo nähneet ympäristövastuullisessa rahoituksessa. Lähivuosina on odotettavissa, että ruokaympäristövastuullisuudesta tulee osa elintarviketeollisuuden vastuullisuutta. Uskon, että suomalaisella elintarviketeollisuudella voisi olla hyvä mahdollisuus näyttää tietä siinä, miten asiakkaan terveys otetaan vahvemmin huomioon liiketoiminnan vastuullisuudessa.
Lasse Romppanen
Väitöskirjatutkija
Laskentatoimi
Vaasan yliopisto
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Vaasan yliopiston Väitöskuiskaaja-blogissa.