Väestön lihominen lisää hiilidioksidipäästöjä

kirjoittanut | 04.06.2024 | Blogi

Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittänyt elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin arviointimenetelmän, joka huomioi erot ravitsemuslaadussa. Luken laaja raportti sivuuttaa kuitenkin lihottavien elintarvikkeiden aiheuttamat ympäristöhaitat.

Aikuisten lihavuus on Suomessa yli kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana. Lihominen johtuu pääasiassa epäterveellisten elintarvikkeiden – esimerkiksi makeisten, sipsituotteiden, hampurilaistuotteiden, sokerijuomien, keksien ja sokerimurojen – jatkuvasti kasvaneesta tarjonnasta, markkinoinnista ja kulutuksesta.

Viime vuosina on ilmestynyt useita kansainvälisiä tutkimuksia, joissa on selvitetty lihavuusepidemian aiheuttamia kasvihuonekaasujen päästöjä. Niiden mukaan ihmisen aiheuttamista ylimääräisistä päästöistä noin 1,6 prosenttia johtuu lihavuudesta.

Painon nousu lisää energiantarvetta, koska suurempi keho tarvitsee enemmän kaloreita. Kun painoindeksi 30 ylittyy – vähintään viisitoista ylimääräistä kiloa – ruuista ja juomista pitää saada energiaa keskimäärin 600–750 kcal enemmän kuin mitä tervepainoiset tarvitsevat.

Valtaosa lihavuuden aiheuttamista kasvihuonekaasujen päästöistä johtuu ylimääräisten elintarvikkeiden tuottamisesta ja niiden kuljetuksesta. Lihomiseen johtavaa liian ruuan kulutusta on verrattu ruokahävikkiin, ja joskus kutsuttu ”metaboliseksi ruokahävikiksi”.

Kansalaisten lihominen on suuri onnettomuus maallemme. Enemmän kuin miljoona suomalaista on menettänyt terveytensä lihavuudesta johtuvien sairauksien vuoksi. Ne aiheuttavat joka vuosi terveydenhuollollemme 3,5 miljardin euron ylimääräisen kustannuksen ja vähintään yhtä suuren menoerän elinkeinoelämälle.

Näiden lisäksi lihavuus lisää siis kasvihuonepäästöjä, joiden aiheuttama ilmaston lämpeneminen uhkaa tulevaisuuttamme.

Lihavuudesta ei pidä syyllistää yksilöitä, vaan vaatia toimia ja politiikkaa ruokaympäristön muuttamiseksi terveellisemmäksi. Epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden kulutusta pitää vähentää rajoittamalla markkinointia ja myyntiä sekä edistämällä elintarvikkeiden terveellisempää koostumusta.

Pertti Mustajoki
lääkäri, Terve paino ry

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 2.6.2024: Lihavuus lisää hiilidioksidipäästöjä

BLOGIKIRJOITUKSET

Lihavuuden vähentäminen lisäisi syntyvyyttä

Ylipaino heikentää hedelmällisyyttä ja lisää lapsettomuushoitojen tarvetta. Syntyvyys on uhkaavasti laskenut Suomessa. Tilanteen korjaamiseksi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) ehdotti tv-uutisissa hedelmällisyysopetusta kouluihin. Virheellinen tieto...

Hodarista ei ole ateriaksi

R-kioski on mainostanut eri medioissa hodaria ateriaksi kysyen ”miksi ei?” Mainoskuvassa sämpylän sisään on sijoitettu pekoniin kääritty nakki. Lisukkeeksi on tarjolla juustoisia nachoja. Kokonaisuus on tarkoitus huuhdella alas makealla virvoitusjuomalla. Kasvikset on...

Vähemmän sairautta ja surua ruoasta

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi kuusi vuotta sitten kirjasen Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus. Se oli tarkoitettu laajaan käyttöön. Kunnat, varhaiskasvatuksen järjestäjät, lasten ruokapalvelun toteuttajat, kodit ja alan...

Tekoäly on viisaampi kuin hallitus

Nykyisen hallituksen ohjelmassa sana terveys mainitaan yli kaksisataa kertaa. Kuitenkaan tekstin 216:lla sivulla sanaa lihavuus ei mainita laisinkaan. Miksi hallitus on unohtanut lihavuuden, vaikka se on tämän päivän eniten kansanterveyttämme tuhoava tekijä? Tietoa...

Homo sapiensin nimi on vaihdettava

Ruotsalainen Carl von Linné laati 1700-luvulla eliöiden latinankielisen luokittelujärjestelmän, joka on edelleen käytössä. Ihmiselle hän antoi nimen Homo sapiens, viisas ihminen. Viime vuosisadan puolella Suomessa tehtiin viisaita päätöksiä. Järkevillä liikennelaeilla...

Painonhallinnan esterata

Helsingin Keskuspuistosta löytyy leveitä polkuja, joilla on kiviä ja puiden paksut juuret risteilevät maan pinnalla. Monille liikunnan harrastajille polut tuovat hauskaa vaihtelua. Mutta ketteräjalkaisenkin kenkä osuu helposti juureen ja horjuttaa ikävästi kulkijaa....

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle. Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu...

Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut. Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän...

Hodarista ei ole ateriaksi

R-kioski on mainostanut eri medioissa hodaria ateriaksi kysyen ”miksi ei?” Mainoskuvassa sämpylän sisään on sijoitettu pekoniin kääritty nakki. Lisukkeeksi on tarjolla juustoisia nachoja. Kokonaisuus on tarkoitus huuhdella alas makealla virvoitusjuomalla. Kasvikset on...

lue lisää

Vähemmän sairautta ja surua ruoasta

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi kuusi vuotta sitten kirjasen Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus. Se oli tarkoitettu laajaan käyttöön. Kunnat, varhaiskasvatuksen järjestäjät, lasten ruokapalvelun toteuttajat, kodit ja alan...

lue lisää