kirjoittanut Pekka Puska ja Pertti Mustajoki | elo 4, 2025 | Artikkelit
Hallitus on antanut esityksen virvoitusjuomaveron muutoksista niin, että keväällä 2023 hyväksytty virvoitusjuomaveron uudistus voidaan saattaa voimaan Euroopan komission valtiontukihyväksynnän edellyttämin muutoksin. Terve Paino ry antoi asiasta lausunnon.
Lausunto hallituksen esityksestä virvoitusjuomaverosta annetun lainsäädännön muuttamisesta
Hallituksen esitys virvoitusjuomaveron uudistamiseksi on erittäin tervetullut, koska sen avulla voidaan vähentää haitallista sokerin kulutusta ja siten vaikuttaa suomalaisten ja erityisesti nuorten ylipainon torjuntaan.
Suomalaisen väestön nopea lihominen ja nousu Euroopan kolmanneksi lihavimmaksi kansaksi on seurausta liian runsaasta ruuan energian saannista. Lihavuus on ennen kaikkea kalorisairaus. Sokeria sisältävät juomat ovat erityisen haitallisia, koska juuri nesteiden mukana elimistöön tulee helposti runsaasti sokeria ja sen kaloreja. Tämä johtaa lihomiseen ja sen aiheuttamiin sairauksiin sekä haittaa hammasterveyttä.
Lihavuus lisää yli kahtakymmentä sairautta, joista monet ovat yleisiä kansantauteja. Ne aiheuttavat hyvinvointialueille joka vuosi noin 3,5 miljardin euron ylimääräisen kustannuksen. Lihavuuden on arvioitu aiheuttavan noin 15 % terveydenhuollon kokonaismenoista.
Yksilötasolla painonhallintaan ja kaloreiden saantiin voi vaikuttaa esimerkiksi elämäntilanne ja perinnölliset tekijät. Väestötasolla perinnölliset tekijät eivät kuitenkaan selitä suomalaisten nopeaa lihomista, koska geneettinen taustamme ei viime vuosikymmeninä ole muuttunut. Suomalaisten lihomisen perussyy on siis liiallinen kaloreiden saanti, jonka taustana on muuttunut ruokaympäristö.
Moni taho, kuten koti, koulu, elintarviketeollisuus, kauppa ja julkinen valta, voi osaltaan edistää suomalaisten ja erityisesti nuorten tervettä panonhallintaa. Valistus ja informaatio ovat tärkeitä, mutta jo nyt media on täynnä painonhallinnan ohjeita. Tarvitaan valtiovallan politiikkaa. Ei voida kuvitella, että viime vuosikymmeninä saavutettu kymmenien tuhansien tupakka- ja liikennekuolemien väheneminen olisi tapahtunut vain valistuksella, ilman tiukkaa politiikkaa ja lainsäädäntöä.
MUUTA
Hallituksen esityksessä kaikkia, myös sokerittomia virvoitusjuomia on tarkoitus verottaa 6-portaisella verotuksella. Terve Paino ry esittää, että sokerittomien ja alle 5 % sokeria sisältävien juomien verotuksesta luovutaan, koska ne eivät aiheuta merkittäviä terveyshaittoja. Vastaavasti ylimpien sokeriluokkien verotusta kiristettäisiin. Tämä ohjaisi tehokkaammin virvoitusjuomien kulutusta oikeaan terveyttä edistävään suuntaan.
Sokerin liikasaantia aiheuttavat myös muut elintarvikkeet, etenkin makeiset ja suklaa sekä runsaasti sokeria sisältävät ja lapsille markkinoidut murotuotteet. Terve Paino ry toivoo, että sokeriveroa laajennetaan koskemaan myös runsaasti sokeria sisältäviä kiinteitä elintarvikkeita.
Kaikkia runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita tulisi verotuksellisesti käsitellä samalla tavalla eli yhtenäisellä runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden haittaverolla, joka olisi porrastettu sokerimäärän mukaan nyt esitetyn virvoitusjuomalakiesityksen tapaan. Tämä kannustaisi sokerin vähentämiseen ja vähemmän sokeria sisältävien tuotteiden kehittämiseen. Juuri bulkkituotteiden koostumuksen muuttaminen terveellisempään suuntaan on kestävän kehityksen ratkaisu.
LOPUKSI
Terve Paino ry katsoo, että nyt laadittu esitys on konkreettinen alku tarvittaville yhteiskunnallisille toimille väestön lihomisen torjunnassa ja toivoo, että laki hyväksyttäisiin ja pantaisiin viipymättä toimeen.
Terve Paino ry toivoo lisäksi, että verotuksellisten keinojen ohella ryhdyttäisiin valmistelemaan myös muita lainsäädännöllisiä toimia, kuten epäterveellisten tuotteiden lapsia ja nuoria houkuttelevan markkinoinnin rajoittamista uusien eurooppalaisten esimerkkien mukaan. Myös valtavasti lisääntynyt epäterveellisten energiajuomien myynti alaikäisille tulisi kieltää, kuten suurin osa väestöstäkin toivoo.
TERVE PAINO RY
Pekka Puska, professori, puheenjohtaja
Pertti Mustajoki, professori, varapuheenjohtaja
kirjoittanut Pertti Mustajoki | elo 22, 2024 | Blogi
Nykyisen hallituksen ohjelmassa sana terveys mainitaan yli kaksisataa kertaa. Kuitenkaan tekstin 216:lla sivulla sanaa lihavuus ei mainita laisinkaan.
Miksi hallitus on unohtanut lihavuuden, vaikka se on tämän päivän eniten kansanterveyttämme tuhoava tekijä?
Tietoa lihavuuden syistä ja sen aiheuttamista haitoista olisi ollut helposti saatavissa. Tekoälykin on tilanteesta ajan tasalla.
Kysymykseen ”Mitä seuraamuksia ylipainosta on ihmiselle ja yhteiskunnalle?” ChatGPT (tekoäly) listaa lukuisia terveysongelmia: sydänsairaudet, tyypin 2 diabetes, unihäiriöitä, syöpäriski kasvaa jne. Mielenterveyden ongelmia. Aiheuttaa terveydenhuollolle ylimääräisiä kustannuksia.
Tekoäly kertoo myös muista haitoista: heikentää elämänlaatua, alentaa työkykyä ja lisää yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Useita Suomen taloutta heikentäviä tekijöitä: lihavuussairauksien aiheuttamat työstä poissaolot, työkyvyttömyys, alentunut työkyky, työkyvyttömyyseläkkeet, sairauspäivärahat.
Ongelman mittakaavasta tekoäly ilmoittaa ajantasaiset luvut. Selvästi yli puolet suomalaisista on ylipainoisia. Useammalla kuin joka neljännellä aikuisella – 1,2 miljoonaa kansalaista – ylimääräistä painoa on enemmän kuin viisitoista kiloa.
Miksi hallitus on halunnut lakaista tämän kaiken kokonaan maton alle?
Vaikka hallitus ei välittäisi kansalaisten terveydestä, luulisi sen ymmärtävän taloutta.
Aikana, jolloin hyvinvointialueet kärvistelevät isoissa budjettipaineissa, päättäjät eivät ole lainkaan olleet kiinnostuneita lihavuudesta johtuvien kulujen vähentämisestä. Luotettavien tutkimusten mukaan lihavuuden aiheuttamat sairaudet maksavat joka vuosi terveydenhuollolle ylimääräisiä kustannuksia 3,5 miljardia. Vähintään yhtä suuri kuluerä lankeaa elinkeinoelämälle, koska lihavuussairaudet aiheuttavat sairaspäiviä ja johtavat varhaisempaan eläkkeelle siirtymiseen.
Joulukuussa julkaistun väestötutkimuksen mukaan kuuden viime vuoden aikana maahan on ilmestynyt satatuhatta lihavaa lisää. Se merkitsee, että lihavuussairaiden joukko kasvaa kymmenillä tuhansilla.
Uutinen lihavuuden jatkuvasta kasvusta ei aiheuttanut mitään julkista keskustelua. Hallitus ei reagoinut mitenkään lihavuuden aiheuttamiin yhä nouseviin yhteiskunnallisiin kustannuksiin.
Jos hallituksen piiristä ei lihavuuden vähentämisestä löydy riittävästi tietoa, sen kannattaa kysyä tekoälyltä.
Tekoäly suosittelee sokeriveroa ja rajoituksia haitallisten tuotteiden markkinoinnille. Epäterveellisiä elintarvikkeita ei saa mainostaa lapsille, eikä niitä saa myydä kassoilla ja sisäänkäyntien läheisyydessä.
Vai onko hallitus päättänyt tietoisesti hylätä kansalaiset, jättänyt heidät pärjäämään markkinataloudessa omin keinoin? Sen politiikassa sokerijuoma-, makeis-, sipsi-, pikaruoka- yms. teollisuuden liiketoiminnan tuotot ovat tärkeämmät kuin suomalaisten terveys ja yhä nousevat lihavuudesta johtuvat julkisen hallinnon kustannukset.
Lyhytnäköistä politiikkaa. Haittaverot ja myynnin rajoitukset aktivoisivat elintarviketeollisuutta kehittämään terveellisempiä tuotteita, joita voidaan markkinoida ja myydä vapaasti. Suomalaiset pysyisivät terveempinä ja yritysten business jatkuisi entiseen tapaan.
Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
Terve Paino ry
kirjoittanut Pertti Mustajoki | tammi 23, 2024 | Artikkelit
Runsaat viisitoista vuotta sitten EU:ssa suunniteltiin elintarvikkeiden pakkausten etuosaan liikennevaloja. Niiden väreistä ruokakaupan asiakas voisi yhdellä silmäyksellä arvioida tuotteen terveellisyyden tai epäterveellisyyden.
Projekti edistyi, ja vuonna 2010 liikennevalot olivat edenneet EU-parlamenttiin. Direktiiviehdotuksen hylkäämiseksi oli käynnistynyt ennenkuulumattoman laaja lobbauskampanja, jota elintarviketeollisuus rahoitti miljardilla eurolla (1). Meppien äänestyksessä lakiesitys kumottiin.
Ruokaliikennevalojen torppaamisesta on kulunut neljätoista vuotta, eikä vieläkään ruokakauppojen asiakkaille anneta tietoa elintarvikkeiden terveellisyydestä tavalla, jota useimpien kansalaisten olisi mahdollista ymmärtää.
Vuonna 2011 Tanskassa hyväksyttiin maailman ensimmäinen rasvavero, jonka tarkoitus oli vähentää haitallisen kovan rasvan käyttöä. Veron valmistelun aikana Tanskan elintarviketeollisuuden edustajat olivat voimakkaasti lobanneet sitä vastaan. Veron voimaan tultua he kantelivat EU-komissioon ja aloittivat oikeusjutun Kööpenhaminassa. Sen seurauksena Tanska seuraavana vuonna perääntyi ja perui rasvaveron (2).
Järjestelmällistä vaikuttamista
Edellä kerrotut ovat esimerkkejä siitä, miten elintarviketeollisuuden suuret ja vaikutusvaltaiset yritykset toimivat voidakseen pidäkkeettömästi toteuttaa liiketoimintaansa.
Tiedämme paljon globaalin elintarviketeollisuuden toiminnasta, koska kansanterveyteen ja liike-elämän strategioihin perehtyneet tiedemiesten ryhmät ovat tutkineet aihetta enenevässä määrin.
Toiminnan takana ovat pääasiassa isot liikeyritykset, jotka valmistavat tehtaissa pitkälle prosessoituja elintarvikkeita. Niistä on kehitetty tieteellisellä tarkkuudella tuotteita, jotka ovat houkuttelevia ja helposti nautittavissa. Samalla ne tehtaan prosesseissa ovat muuttuneet usein epäterveelliseksi.
Suoran lobbauksen ohella elintarviketeollisuus harrastaa monenlaista muuta vaikuttamista.
Erilaisten medioiden kautta korostetaan yksilön vastuuta ruokavalinnoissa. Jos säätelyä suunnitellaan, puhutaan ”nanny state” holhousvaltioista ja ruokafasisteista. Korostetaan liikunnan merkitystä tärkeimpänä tekijänä kansanterveyden kannalta. Elintarviketeollisuus väittää ettei ole ”good or bad foods” – siis mitkään elintarvikeluokat (limonadit, makeiset, pikaruoka ym.) eivät saa olla muuttamisen kohteena. Kritisoidaan epäterveellisten elintarvikkeiden haittoja selvittäneitä tutkimuksia roskatieteeksi (3,4).
Suomessa Elintarviketeollisuusliitto käyttää samoja fraaseja kuin ulkomaiset vastaavat. Lehtikirjoittelusta lainattua: ”Ruokia ja juomia on mahdotonta arvottaa terveellisiin tai epäterveellisiin, sillä terveys on monitahoinen kokonaisuus” ja ”Terveystavoitteisiin pyrittäessä vaikuttavampaa kuin tuotekohtaiset verot on kiinnittää huomiota ravinnon laatuun, fyysiseen aktiivisuuteen, hyviä elintapoja edistävään kasvatukseen ja neuvontaan sekä ihmisten kannustamiseen ottaa itse vastuuta terveydestään ja hyvinvoinnistaan” (5).
Epäterveellisten elintarvikkeiden verottamisen väitetään olevan heikkotehoista, ”terveysverosta jäisi jäljelle pelkkä hallinnollinen taakka” (6).
Alan tutkijat ovat todenneet, että elintarviketehtaat ja niiden edustajat käyttävät paljolti samoja keinoja kuin tupakkateollisuus muutama vuosikymmen sitten, kun Suomi ja monet muut maat ryhtyivät rajoittamaan tupakkatuotteiden markkinointia ja kielsivät tupakoinnin julkisilla paikoilla (3,4,7)
Kaikkialla elintarviketeollisuus on ollut erittäin ärhäkkä, kun epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia yritetään rajoittaa. Tämän kirjoituksen alussa mainittu esimerkki kertoo, ettei edes selkeämpää informaatiota tuotteen ravintosisällöstä hyväksytä elintarvikepakkauksissa.
Löytyykö aggressiivisen vastustamisen taustalta salaisia julkilausumattomia syitä, jotka liittyvät elintarvikkeiden kulutukseen?
Kun paino nousee energiantarve kasvaa
Lihominen lisää energian eli kaloreiden tarvetta. Tämä on yksinkertainen fysikaalinen totuus, ”isompi kone” kuluttaa enemmän energiaa. Suuremman kehon perustoimintojen ylläpitoon tarvitaan enemmän energiaa. Energiantarve kasvaa myös sen vuoksi, että kävellessä painavamman kehon liikuttaminen kuluttaa enemmän kaloreita.
Energian kulutuksen mittauksissa on todettu, että 15 kilon painon nousu lisää energiantarvetta 500 – 600 kilokalorin verran vuorokaudessa (8). Ylläpitääkseen painoaan 15 kiloa ylipainoisen henkilön on saatava keskimäärin tuon verran ylimääräisiä kaloreita joka päivä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuoden tulosten perusteella painoindeksi 30 ylittyy 1 200 000 suomalaisella. Heillä on ylimääräistä paino vähintään 15 kiloa, mutta monilla liikapainoa on 30 tai 40 kiloa. Tämän perusteella voidaan arvioida, että noilla 1,2 miljoonalla on keskimäärin ylimääräistä painoa ainakin 20 kiloa.
Kaksikymmentä kiloa ylipainoa lisää energiantarvetta noin 700 kilokaloria päivässä. Tervepainoisiin verrattuna Suomen 1,2 miljoonaa lihavaa tarvitsee kehon ylläpitoon ja liikkumiseen vuoden jokaisena päivänä yhteensä 850 000 000 – melkein miljardi – ylimääräistä kilokaloria.
Tämä ihmisen fysiologiaan liittyvä yksinkertainen tosiasia on julkista tietoa ja varmasti kaikkien suurten elintarvikkeita tuottavien yritysten tiedossa.
Onko taustalla häikäilemätön suunnitelma lisätä elintarvikkeiden kulutusta?
Olisi naiivia ajatella, etteivät maailman ja Suomen elintarviketeollisuus olisi tietoisia siitä, että globaali lihavuusepidemia on heidän kannaltaan hyödyllinen.
Voidaan yksinkertaisesti laskea, paljonko ylimääräiset 850 000 000 kilokaloria lisää elintarvikkeiden myyntiä Suomessa vuoden jokaisena päivänä:
- 200 g karkkipusseja 1 500 000 kpl
- tai 200 g sipsipusseja 810 000 kpl
- tai litran täysmehutölkkejä 1 700 000 kpl
- tai Big Mac hampurilaisaterioita 1 221 000 kpl
Maailman johtavassa lihavuusmaassa USA:ssa nämä luvut voidaan kertoa sadalla. Kun laskee maailman kahden miljardin ylipainoisen ihmisen tarvitseman ylimääräisen ruokamäärän, päädytään tähtitieteellisiin lukuihin. Väestön lihominen on selvästi edistänyt elintarviketeollisuuden liiketoimintaa.
Ehkä tämä selittää sen määrätietoisuuden, jolla elintarviketeollisuuden etujärjestöt ja lobbarit kaikkialla vastustavat terveysveroja ja säädöksiä, jotka suojelisivat ihmisiä liiallisilta kaloreilta?
Suomessa pieni toivon kipinä hiipui
Edellisen hallituksen viimeisiä toimia oli virvoitusjuomien verottamisen muuttaminen terveyden suuntaan. Viime vuoden huhtikuussa eduskunta hyväksyi virvoitusjuomalain muutoksen, jossa veroaste nousee sokeripitoisuuden mukaan. Maailmalla tehdyt tutkimukset osoittavat, että sokerijuomia verottamalla voidaan huomattavasti vähentää haitallisten sokerijuomien kulutusta (9,10).
Virvoitusjuomalaki on parhaillaan EU:ssa hyväksyttävänä. Toivottavasti Brysselin tai jonkun jäsenmaan lobbariarmeija ei onnistu torpedoimaan eduskuntamme päätöstä.
Edellisen hallituksen toimet antoivat toivoa siitä, että meillä vihdoin ryhdytään tosissaan torjumaan lihavuutta, suomalaisten suurinta sairastuttajaa.
Toivo terveemmästä tulevaisuudesta romahti, sillä nykyisen hallituksen ohjelmassa ei mainita lainkaan sanaa lihavuus.
Vaikea kuvitella, etteivät hallitusohjelman laatijat olisi olleet tietoisia
- että neljässäkymmenessä vuodessa Suomessa lihavien määrä on aikuisilla kaksinkertaistunut ja lapsilla kolminkertaistunut
- että samaan tahtiin lihavuuden aiheuttamat sairaudet ovat huimasti lisääntyneet (11)
- että lihavuussairaudet aiheuttavat kymmenen prosenttia terveydenhuoltomme kuluista ja elinkeinoelämälle vielä suuremmat kustannukset sairaslomien ja varhaisemman eläkkeelle siirtymisen vuoksi (12)
- että pääsyy lihavuuden yleistymiseen on huomattavasti lisääntynyt epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi ja tarjonta (13,14,15)
Uudessa hallitusohjelmassa on kolmen sivun selostus Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jossa esitetään 16 erilaista toimenpidettä liikkumisen lisäämiseksi. ”Vahvistetaan liikuntaosaamista”, ”kannustetaan kehittämään päiväkoteja lähiliikuntapaikoiksi”, ”sisällytetään pallo äitiyspakkaukseen”, ”edistetään luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua” jne.
Miksi hallitusohjelmassa annetaan kolme sivua liikunnan lisäämisille, vaikka minkään ehdotuksen kohdalla ei ole mitään näyttöä siitä, että niillä oikeasti voidaan edistää liikuntaa?
Miksi hallitusohjelmassa sivuutetaan kokonaan lihavuuden ehkäiseminen, vaikka erittäin yleinen ja edelleen lisääntyvä lihavuus aiheuttaa mittavan kansanterveydellisen ja kansantaloudellisen ongelman, joka olisi poliittisin toimin suuresti hillittävissä? (16)
On aivan ilmeistä, että elintarviketeollisuus on vaikuttanut hallitusohjelman linjauksiin.
Lopuksi
Suomessa tuotetaan paljon laadukkaita ja terveellisiä elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita. Suomalaisissa ruokakaupoissa on loistavat valikoimat, joista on mahdollisuus valita terveellisiä ja monipuolisia aineksia tai valmiita tuotteita kotona syötäviksi.
Ongelmana ovat kuitenkin teollisesti tuotetut lihottavat ja muutenkin epäterveelliset tuotteet. Sokerijuomat, makeiset, keksit, perunalastut ja muut sipsituotteet, hampurilaistuotteet, pitsat jne. Ne ovat saaneet yhä enemmän hyllytilaa ruokakaupoissa ja levinneet myös rautakauppoihin ja muihin ei-elintarvikkeita myyviin liikkeisiin. Myyntiä lisätään ”kaksi yhden hinnalla” tarjouksilla.
Ihmiset haluavat pysyä terveinä eikä kukaan halua lihoa. Väestökyselyn mukaan suomalaisten selvä enemmistö toivoo virvoitusjuomaveron lisäksi yleistä sokerituotteiden veroa ja haluaa kieltää epäterveellisten elintarvikkeiden mainostamisen lapsille.
Käytetyt lähteet
- Corporate Europe Observatory: A red light for consumer information. Internet sivu 10.6.2010, netissä
- Bödger M, Pisinger C, Toft U, Jorgensen T. The rise and fall of the world´s first fat tax. Health Policy 2015;119:737-42.
- Moodie R, Stuckler D, Monteiro C ym. Profits and pandemics: prevention of harmful effects of tobacco, alcohol, and ultra-processed food and drink industries. Lancet 2013;381:670-9
- Brownell KD, Warner KE. The perils of ignoring history: Big tobacco played dirty and millions died. How similar is food? Milbank Quart 2009;87:159-94.
- Tammivuori H, johtaja, Elintarviketeollisuusliitto ry. Virvoitusjuomaverolla kerätään valtiolle verotuloja. HS Mielipide 20.11.2019
- Elintarviketeollisuusliiton kotisivut 18.1.2023
- Capewell S, Lloyd-Williams F. The role of the food industry in health: lessons from tobacco? Br Med Bull 2018, 1-13.
- Leibel RL, Rosenbaum M, Hirsch J. Changes in energy expenditure resulting from altered body weight. New Engl J Med 1995;332:621-8.
- Kaplan S, White JS, Madsen KA ym. Evaluation of changes in prices a purchases following implementation of sugar-sweetwned beverage taxs across the US. JAMA Health Forum 2024;5:e234737.
- Hattersley L, Mandeville KL. Global coverage and design of sugar-sweetened taxes. JAMA Network Open 2023;6:e231412.
- Lihavuus aiheuttaa sairauksien suman | Terve Paino
- Lihavuus Suomessa – enemmän sairaita ja taantuvaa taloutta | Terve Paino
kirjoittanut Pertti Mustajoki | tammi 11, 2024 | Blogi
Kun keittiön lattialle valuu vettä, emme ryhdy pelkästään moppaamaan lattiaa, vaan samalla suljemme hanan. Kaikissa kansanterveyden suurissa kysymyksissä tarvitaan samanlaista kahdensuuntaista toimintaa.
Emme tyytyneet pelkästään paikkailemaan liikenneonnettomuuksien uhreja, vaan jo vuosikymmeniä sitten ryhdyimme sulkemaan ”onnettomuushanaa” laeilla ja säädöksillä – nopeusrajoitukset, turvavyöpakko jne. Niiden ansiosta vuosittaiset liikennekuolemat ovat vähentyneet 1200:sta alle kahden sadan .
Tupakoinnin kohdalla hoidettiin pitkään pelkästään seurauksia, kunnes tupakkalaeilla ryhdyttiin sulkemaan nikotiinihanoja.
Tämän päivän kansanterveyden suurin ongelma on väestön lihominen ja sen aiheuttamat yli kaksikymmentä sairautta, joista monet ovat yleisiä kansantauteja. Niiden vuoksi joka vuosi kuolee enemmän suomalaisia kuin korona-epidemiaan sen synkimpänä vuotena.
Tilanne muuttuu jatkuvasti huonommaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen joulukuussa julkaisemien tutkimustulosten mukaan lihavien aikuisten määrä on lisääntynyt sadallatuhannella viimeisten kuuden vuoden aikana. Suomessa on 1,2 miljoonaa aikuista, joilla ylimääräistä painoa on enemmän kuin 15 kiloa. Lihomistrendi on jatkunut myös lapsilla. Tällä hetkellä useampi kuin joka neljäs poika ja joka viides tyttö on ylipainoinen.
Nousevat luvut kertovat siitä, että lihavuuden kohdalla ollaan jääty vain moppaamaan. Terveydenhuolto tekee parhaansa, mutta lähimainkaan kaikkia syntyneitä vahinkoja ei pystytä hoitamaan.
Ihminen lihoo, kun ruuista ja juomista tulee energiaa – kaloreita – enemmän kuin tarvitaan aineenvaihdunnan pyörittämiseen ja liikkumiseen.
Kaikki sokeria ja alkoholia sisältävät juomapullot ja -tölkit ovat avoimia kalorihanoja. Nesteet siirtyvät nopeasti mahalaukusta suoleen eivätkä sen vuoksi ehdi aiheuttaa kylläisyyttä. Juomien kalorit ovat ylimääräisiä, koska ne eivät vähennä muuta syömistä.
Kiinteiden syötävien puolella pahimpia vuotavia kalorihanoja ovat perunalastut ja muut sipsi-tuotteet, suklaa, makeiset, keksit. Suomalaisia on lihottanut myös pitsojen ja hampurilaistuotteiden yleistyminen, koska niissä on paljon enemmän kaloreita kuin perinteisissä suomalaisissa aterioissa.
Kalorihanat lorottavat vuolaasti myös siksi, että epäterveellisiä tuotteita markkinoidaan aktiivisesti. Niitä on viime vuosina ryhdytty myymään rautakaupoissa, Motoneteissä, Löytötexeissä ja muissa ei-ruokakaupoissa. Makeisia myydään ”kaksi yhden hinnalla” tarjouksina. Lapsia houkutellaan leluilla lihottavien hampurilaistuotteiden elinikäisiksi ystäviksi.
Meidän Suomemme on monessa asiassa hienolla tavalla huolehtinut kansalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, mutta ihmisten lihomisen ehkäisemisessä se on ollut täysin passiivinen. Maamme päättäjät ovat tyytyneet vuosikausien ajan vain seuraamaan kuinka yhä suurempi osa kansalaisista sairastuu lihavuuden aiheuttamiin tauteihin. Edes lasten jyrkemmin nouseviin ylipainolukuihin ei ole reagoitu.
Vasta viime huhtikuussa edellisen hallituksen aikana Suomi otti ensi askeleen terveempään suuntaan, kun eduskunta hyväksyi lain virvoitusjuomaveron uudistamiseksi. Juomia ryhdytään verottamaan enemmän, jos niissä on runsaasti sokeria. Laki on tällä hetkellä EU:n hyväksyttävänä.
Virvoitusjuomavero tarvitsee parikseen kiinteiden elintarvikkeiden sokeriveron, jolla vähennetään makeisten, keksien, sokerimurojen ym. kulutusta.
Verotuksen lisäksi on puututtava jatkuvasti laajenevaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointiin. Haitallisten tuotteiden myynti alennetuilla tarjoushinnoilla ja markkinointi lapsille tulee kieltää.
Tavoitteena tulee olla, että kun THL kuuden vuoden kuluttua tutkii seuraavan kerran suomalaisten terveyttä, Suomen lihavuusluvut ovat kääntyneet selvään laskuun.
Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja
kirjoittanut Terve paino | joulu 4, 2023 | Uutiset
Lihavuuden yleistyminen on pysäytettävä sokeriverolla ja epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoituksilla, vaatii Terve Paino ry.
Väestön lihavuus on selvästi lisääntynyt THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan. Jo 1,2 miljoonaa suomalaista ylittää lihavuuden rajan, 30 kg/m2 painoindeksin. Ylipainoisia eli 25 painoindeksin ylittäviä on jo enemmän kuin tervepainoisia.
– Nyt pitäisi päättäjien hälytyskellojen soida ja ryhtyä ripeästi toimiin lihavuusepidemian pysäyttämiseksi, vaatii Terve Paino ry:n puheenjohtaja, aineenvaihduntasairauksien erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki.
– Lihavuus sotkee aineenvaihduntaa ja aiheuttaa kymmeniä sairauksia, kuten diabetestä, syöpää, sydän- ja verisuonisairauksia, unihäiriöitä, astmaa, haima- ja maksasairauksia ja aivohalvausta. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi väestön lihavuus aiheuttaa miljardien kustannukset terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle, Mustajoki huomauttaa.
Pääsyy lihavuuden lisääntymiselle on kaikissa länsimaissa epäterveellisten ruokien ja juomien 1970-luvulta alkaen lisääntynyt markkinointi ja tarjonta.
– Tilanne ei muutu vain valistuksella tai palveluilla, vaan tarvitaan vaikuttavia politiikkatoimia elintarvikeympäristön muuttamiseksi. Näitä ovat muun muassa laaja sokerivero, epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen ja energiajuomien myyntikielto lapsille, sanoo Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja professori Pekka Puska.
Enemmistö suomalaisista kannattaa näitä toimia pari vuotta sitten Taloustutkimuksella teetetyn tutkimuksen mukaan.
Lue myös: Lihavuus Suomessa – enemmän sairaita ja taantuvaa taloutta
