Lihavuusepidemian torjuntaan rohkeaa terveyspolitiikkaa

kirjoittanut | 16.04.2020 | Blogi

Elintavat vaikuttavat terveyteemme paljon. WHO:n mukaan keskeiset tekijät liittyvät ravintoon, liikuntaan, tupakkaan ja alkoholiin. Näin on myös Suomessa.

Viime vuosikymmenien kuuluessa monet elintavat ovat Suomessa kehittyneet suotuisasti. Ja sillä on ollut ratkaiseva merkitys eliniän pitenemiseen ja kansanterveyden paranemiseen. Huolestuttavia seikkoja ovat ylipainon suuri yleistyminen ja alkoholin kulutuksen korkea taso.

Terveyspolitiikan iso kysymys on, missä määrin ja miten yhteiskunta voi vaikuttaa kansalaisten terveyskäyttäytymiseen. On selvää, että kansalaisten elintapoja ei saa liikaa määräillä. Näin voi tehdä vain poikkeusoloissa, kuten korona-pandemian kohdalla. Toisaaalta perustuslaki sanoo, että “julkisen vallan on edistettävä väestön terveyttä”. Miten tämä voidaan toteuttaa?

Kuten kasvatuksessa yleensä, tarvitaan keppiä ja porkkanaa – ja oikeassa suhteessa. Porkkana on myönteistä vaikuttamista: tukea, terveyskasvatusta, palveluja, taloudellista tukea ym. Keppi taas merkitsee rajoittamista: kieltoja, elinkeinoelämän säätelyä, veroja ym.

Positiiviset vaihtoehdot ovat ihmisille ilman muuta mieluisammat; rajoitukset koetaan usein ikäviksi. Terveyspolitiikan paradoksi on, että suositut myönteiset vaihtoehdot vaikuttavat väestötasolla usein varsin vähän ja vaativat varoja. Sen sijaan rajoittavat toimet ovat usein vaikuttavia eivätkä vaadi julkisia varoja, mutta voivat olla poliittisesti vaikeita. Vastustusta tulee niin eräistä väestöryhmistä kuin elinkeinoelämän taholta.

Yksilöitä rajoittavien toimien tulee olla oikeassa suhteessa yhteiskunnan intressiin. Näin on mm. liikennerajoitusten, tupakan, huumeiden ja alkoholin kohdalla. Kysymys on sekä kansanterveydestä että suurista yhteiskunnallisista kustannuksista. Ravinto on, vaikka kansanterveydellisesti vaikuttavin tekijä, hyvin monitahoinen asia eikä niin yksiselitteisesti säädeltävissä kuin liikennenopeus, tupakka tai alkoholi.

Lihavuuden suuri yleistyminen varsinkin nuorilla ja sen aiheuttamat monet sairaudet yksilötasolla sekä haitat kansanterveydelle ja kustannukset sote-järjestelmälle antavat syyn pohtia, millä keinoilla ongelmaa voidaan vähentää. Liikunnan osalta tulevat kysymykseen lähinnä vain toimenpiteet väestön liikuntamahdollisuuksien edistämisessä.

Ravinnon kohdalla kysymys on ennen kaikkea energiatiheiden elintarvikkeiden kulutuksen vähentämisestä, jolloin samalla kylläisyyden asteella tai janon tyydyttämisellä saataisiin vähemmän kaloreja. Kun ihmisten syömistä ei voi suoraan säädellä, avainasemassa on ruokaympäristö. Se säätelee olennaisesti ihmisten syömistä. Elintarvikeympäristöön vaikuttavat tuotanto, kauppa, joukkoruokailu ja markkinointi.

Varsinkin lasten tuotevalintoihin voidaan vaikuttaa markkinointia säätelemällä sekä koulujen ruokailua ja makean myyntiä koskevilla säädöksillä. Väestötasolla erittäin houkutteleva keino on haittaverot. Kieltojen sijaan nostetaan epäterveellisten tuotteiden hintaa verolla, jolloin niistä joutuu maksamaan enemmän ja kulutus vähenee. Se ohjaa myös teollisuuden tuotantoa ja antaa valtiolle lisätuloja kansanterveyden parantuessa.

Elintarvikkeiden haittaverot ovat teknisesti hankalampia kuin esimerkiksi tupakan tai alkoholin kohdalla, koska pohjimmiltaan kysymys on elintarvikkeen terveysprofiilista kokonaisuutena. Mutta haittaverot ovat mahdollisia, kuten usean maan päätökset osoittavat. Meilläkin on kokemuksia virvoitusjuomaverosta ja sokeriverosta.

Hallitusohjelmakin edellyttää asian valmistelua. Sokerivero olisi nopeastikin säädettävissä ja laajemman valmistelun jälkeen yleisempi ravinto-terveysvero koskien sokeria, suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa. Koronan jälkeisessä jälleenrakentamisessa ja valtiontalouden pulmassa tarvitaan kipeästi lisää budjettituloja, joita tällaiset haittaverot toisivat – edistäen samalla kansanterveyttä ja vähentäen kalliin sote-järjestelmän painetta.

On myös muistettava, että tällaisella terveyspolitiikalla ei vain edistetä yleensä kansanterveyttä, vaan tuetaan ihmisiä. Kaikkien tutkimusten mukaan valtaosa ihmisistä haluaa elää terveellisesti: laihtua, lopettaa tupakointi ym. Tässä he tarvitsevat tukea. Tavoitteena on WHO:n piirissä usein käytetty sanonta “Tehdään terveellinen vaihtoehto helpoksi vaihtoehdoksi”.

Esteenä terveelliselle ruokaympäristölle ei useinkaan ole väestön enemmistön tuen puute, vaan asianomaisen teollisuudenalan lobbaus. Tarvitaan kansalaistoimintaa, joka edistää niin kansanterveyden kuin ihmisten suuren enemmistön etua ja toiveita.

Pekka Puska

BLOGIKIRJOITUKSET

Lihavuuden vähentäminen lisäisi syntyvyyttä

Ylipaino heikentää hedelmällisyyttä ja lisää lapsettomuushoitojen tarvetta. Syntyvyys on uhkaavasti laskenut Suomessa. Tilanteen korjaamiseksi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) ehdotti tv-uutisissa hedelmällisyysopetusta kouluihin. Virheellinen tieto...

Hodarista ei ole ateriaksi

R-kioski on mainostanut eri medioissa hodaria ateriaksi kysyen ”miksi ei?” Mainoskuvassa sämpylän sisään on sijoitettu pekoniin kääritty nakki. Lisukkeeksi on tarjolla juustoisia nachoja. Kokonaisuus on tarkoitus huuhdella alas makealla virvoitusjuomalla. Kasvikset on...

Vähemmän sairautta ja surua ruoasta

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi kuusi vuotta sitten kirjasen Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus. Se oli tarkoitettu laajaan käyttöön. Kunnat, varhaiskasvatuksen järjestäjät, lasten ruokapalvelun toteuttajat, kodit ja alan...

Tekoäly on viisaampi kuin hallitus

Nykyisen hallituksen ohjelmassa sana terveys mainitaan yli kaksisataa kertaa. Kuitenkaan tekstin 216:lla sivulla sanaa lihavuus ei mainita laisinkaan. Miksi hallitus on unohtanut lihavuuden, vaikka se on tämän päivän eniten kansanterveyttämme tuhoava tekijä? Tietoa...

Homo sapiensin nimi on vaihdettava

Ruotsalainen Carl von Linné laati 1700-luvulla eliöiden latinankielisen luokittelujärjestelmän, joka on edelleen käytössä. Ihmiselle hän antoi nimen Homo sapiens, viisas ihminen. Viime vuosisadan puolella Suomessa tehtiin viisaita päätöksiä. Järkevillä liikennelaeilla...

Painonhallinnan esterata

Helsingin Keskuspuistosta löytyy leveitä polkuja, joilla on kiviä ja puiden paksut juuret risteilevät maan pinnalla. Monille liikunnan harrastajille polut tuovat hauskaa vaihtelua. Mutta ketteräjalkaisenkin kenkä osuu helposti juureen ja horjuttaa ikävästi kulkijaa....

Väestön lihominen lisää hiilidioksidipäästöjä

Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittänyt elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin arviointimenetelmän, joka huomioi erot ravitsemuslaadussa. Luken laaja raportti sivuuttaa kuitenkin lihottavien elintarvikkeiden aiheuttamat ympäristöhaitat. Aikuisten lihavuus on Suomessa...

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle. Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu...

Hodarista ei ole ateriaksi

R-kioski on mainostanut eri medioissa hodaria ateriaksi kysyen ”miksi ei?” Mainoskuvassa sämpylän sisään on sijoitettu pekoniin kääritty nakki. Lisukkeeksi on tarjolla juustoisia nachoja. Kokonaisuus on tarkoitus huuhdella alas makealla virvoitusjuomalla. Kasvikset on...

lue lisää

Vähemmän sairautta ja surua ruoasta

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi kuusi vuotta sitten kirjasen Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus. Se oli tarkoitettu laajaan käyttöön. Kunnat, varhaiskasvatuksen järjestäjät, lasten ruokapalvelun toteuttajat, kodit ja alan...

lue lisää