Lapsiperheet tarvitsevat tukea arkisiin ruokavalintoihin – epäterveellisten elintarvikkeiden runsas tarjonta uhkaa lasten tervettä kasvua

kirjoittanut | 09.09.2020 | Blogi

Sanna Ukkola (IL 4.9.2020) kirjoitti kolumnissaan tärkeästä teemasta, lasten ylipainosta. Kirjoituksessa oli monta merkittävää huomiota, jotka harmittavasti jäävät vanhempia syyllistävän puheen varjoon. Mutta kolumnissa oli myös erittäin tärkeitä nostoja.

Ukkola nostaa esille mm. sen, miten perheen ympäristö voi tukea tai estää lapsen terveellisiä valintoja. Elinympäristömme on muuttunut paljon, melko lyhyessä ajassa. Lasten ja lapsiperheiden ympäristössä on tarjolla yltäkylläisesti runsaasti sokeria, kovaa rasvaa ja vähän ravintoaineita sisältäviä ruokia ja juomia ja niiden mainoksia. Lisäksi, kuten Ukkola kirjoituksessaan toteaa, runsaasti energiaa sisältäviä tuotteita markkinoidaan tehokkaasti eri tavoin ja lasta houkuttelevalla tavalla. Ruokaympäristön muutosten lisäksi myös liikuntatottumukset ovat muuttuneet. Fyysinen aktiivisuus ja arkiliikunta ovat vähentyneet ja istuva elämäntapa yleistynyt sekä aikuisilla että lapsilla.

Ruoka- ja liikuntatottumukset muotoutuvat hyvin varhain ja ovat melko pysyviä. Lasten vanhemmilla on siis keskeinen merkitys roolimalleina ja lasten ruokailuun liittyvien tapojen ja tottumusten opettajina. Vastuu pienen lapsen ruokailusta on vanhemmilla, mutta vanhemmat tarvitsevat tukea ja ohjausta syyttävän sormen sijaan. Jokaisella perheellä on erilainen elämäntilanne, taustalla monia tarinoita, haasteita ja vahvuuksia ja jokainen vanhempi tavoittelee hyvää ja tyydyttävää elämää. Jos syyttely ja faktan tarjoaminen toimisivat, tämä asia olisi jo kunnossa.

Lasten lihavuuden taustalla on useita, sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia tekijöitä. Siitä syystä myös lasten ylipainon ehkäisyssä tarvitaan sekä yksilöllisiä, lapsiperheitä tukevia, että yhteiskunnallisia toimia.

Lapset ja lapsiperheet käyvät säännöllisesti lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Säännölliset tapaamiset mahdollistavat perheiden tuntemisen ja koko perheen ruokatottumuksista keskustelun. Lapsiperheiden ravitsemukseen liittyvän ohjauksen suunnittelun ja toteutuksen tulee perustua tutkittuun tietoon. Tutkimukset ovat osoittaneet minkälainen tuki ja ohjaus auttavat perheitä parhaiten pohtimaan ruokatottumuksiaan ja mahdollisia muutoksia tottumuksissa. Parhaita tuloksia saadaan ymmärtämällä perheen tilannetta ja tukemalla jokaista vanhempaa äitinä tai isänä toimimiseen. On tärkeää kysyä, mitä tälle perheelle kuuluu. Miten he jaksavat arjessaan ja minkälaisia keinoja perhe itse kokee tarvitsevansa suunnan muuttamiseen. Viisautta on nähdä tilanteen taakse ja halu ymmärtää ja sitä kautta auttaa.

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveellisten elintapojen edistämiseksi tarvitaan usean toimijan yhteistyötä. Varhaiskasvatus ja koulu ovat vanhempien tärkeitä kumppaneita vaativassa kasvatustehtävässä. Päiväkodin ja koulun elintapoihin ja terveyteen liittyvä opetus ja lasten ruokakasvatus tavoittavat kaikki lapset ja nuoret ja tasoittavat näin myös lasten taustasta johtuvia eroja elintavoissa.

Yhteiskunnallisilla toimilla voidaan vaikuttaa siihen, että terveyttä edistävät valinnat ovat lapsille, nuorille ja lapsiperheille mahdollisimman helppoja ja luontevia. Esimerkkejä yhteiskunnallisista toimista ovat haittavero runsaasti sokeria sisältäville tuotteille ja lapsille suunnattujen epäterveellisten ruokien ja juomien markkinoinnin kieltäminen. Terveellisiä tuotteita, kuten kasviksia, markkinoimalla, elintarvikkeiden ravitsemuksellista laatua kehittämällä ja tuotteiden sijoittelulla kaupassa voidaan tukea lapsiperheiden terveyttä edistäviä ruokavalintoja.

Moni vanhempi kaipaa urheilutapahtumiin ja muihin lapsille suunnattuihin tapahtumiin terveellisiä välipalavaihtoehtoja. Valikoimaa kehitetään kysynnän mukaan. Mitä useampi nostaa äänensä kuuluviin ja vaatii muutoksia, sitä paremmin viesti kuullaan.

Yhteistyöllä voidaan tukea lapsiperheitä ruokaympäristössä vilisevien ja keskenään ristiriitaisten viestien paljoudessa ja auttaa perheitä tekemään valintoja, jotka tukevat lasten tervettä kasvua.

Terhi Koivumäki ja Päivi Mäki

BLOGIKIRJOITUKSET

Homo sapiensin nimi on vaihdettava

Ruotsalainen Carl von Linné laati 1700-luvulla eliöiden latinankielisen luokittelujärjestelmän, joka on edelleen käytössä. Ihmiselle hän antoi nimen Homo sapiens, viisas ihminen. Viime vuosisadan puolella Suomessa tehtiin viisaita päätöksiä. Järkevillä liikennelaeilla...

Painonhallinnan esterata

Helsingin Keskuspuistosta löytyy leveitä polkuja, joilla on kiviä ja puiden paksut juuret risteilevät maan pinnalla. Monille liikunnan harrastajille polut tuovat hauskaa vaihtelua. Mutta ketteräjalkaisenkin kenkä osuu helposti juureen ja horjuttaa ikävästi kulkijaa....

Väestön lihominen lisää hiilidioksidipäästöjä

Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittänyt elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin arviointimenetelmän, joka huomioi erot ravitsemuslaadussa. Luken laaja raportti sivuuttaa kuitenkin lihottavien elintarvikkeiden aiheuttamat ympäristöhaitat. Aikuisten lihavuus on Suomessa...

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle. Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu...

Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut. Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän...

Lihavuus on yhteiskunnan aiheuttama ongelma

Väestöjen lihomisen on aiheuttanut epäterveellisten elintarvikkeiden voimakas runsastuminen ja tehostettu markkinointi. Paavo Rautio kirjoitti kolumnissaan (HS 10.1.) siitä, miten ihmisten ongelmat ja vaivat usein koetaan yhteiskunnan ja ”rakenteiden” aiheuttamiksi....

Lihavuuden aikapommi tikittää

Maailmanpankin Washingtonin osaston kaksi asiantuntijaa halusi selvittää, miten sokeripitoisten juomien verottaminen vaikuttaa niiden kuluttamiseen. He kävivät läpi kaikki tutkimukset, joissa asiaa oli selvitetty. Tulokset he julkaisivat arvostetussa...

Homo sapiensin nimi on vaihdettava

Ruotsalainen Carl von Linné laati 1700-luvulla eliöiden latinankielisen luokittelujärjestelmän, joka on edelleen käytössä. Ihmiselle hän antoi nimen Homo sapiens, viisas ihminen. Viime vuosisadan puolella Suomessa tehtiin viisaita päätöksiä. Järkevillä liikennelaeilla...

lue lisää

Painonhallinnan esterata

Helsingin Keskuspuistosta löytyy leveitä polkuja, joilla on kiviä ja puiden paksut juuret risteilevät maan pinnalla. Monille liikunnan harrastajille polut tuovat hauskaa vaihtelua. Mutta ketteräjalkaisenkin kenkä osuu helposti juureen ja horjuttaa ikävästi kulkijaa....

lue lisää