Elinturhake, elinhaitake

kirjoittanut | 16.11.2022 | Blogi

Elintarvikeasetus: ”Tässä asetuksessa ’elintarvikkeella’ tarkoitetaan mitä tahansa ainetta tai tuotetta, myös jalostettua, osittain jalostettua tai jalostamatonta tuotetta, joka on tarkoitettu tai jonka voidaan kohtuudella olettaa tulevan ihmisten nautittavaksi.”

Sanaa elintarve alettiin suomen kielessä käyttää 1800-luvun puolivälin jälkeen. Nimi ilmaisi hyvin sen ajan ruokamaailmaa. Kaikki maataloissa tuotetut ja sen ajan kaupoissa myydyt vähäiset syötävät tarvittiin elämän ylläpitoon. Viime vuosisadan alussa sana muuttui elintarvikkeeksi, mikä vielä 1960–70-luvuille asti sopi kuvaamaan ruokakauppojen tarjontaa. Sen jälkeen muutaman vuosikymmenen aikana ”ihmisten nautittavaksi tarkoitettujen tuotteiden” myynti on muuttunut radikaalilla tavalla.

Muutosta voidaan havainnollistaa vertaamalla terveellisen syömisen ravintopyramidia tämän päivän ruokamarkettiin.

Pyramidin kärjessä on pieni alue ”sattumat”, joka tarkoittaa sokerijuomia, makeisia, perunalastuja, pikaruokia ja muuta epäterveellistä. On ravitsemusasiantuntjoilta viisas ratkaisu jättää virallisiin ohjeisiin pientä herkuttelua. Tutkimuksista tiedetään, että useimmat terveessä painossa pysyneet ja myös laihduttamisessa pysyvästi onnistuneet syövät ja juovat ”sattumia” silloin tällöin. Ehkä monet ovat onnistuneet painonhallinnassa juuri siksi. Terveellinen perussyöminen saattaa toteutua paremmin, jos on lupa silloin tällöin herkutella.

Terveellisen ruokapyramidin koko pinta-alasta sattumat muodostavat neljä prosenttia. Pieni määrä ei vaaranna terveyttä, eikä sen takia olisi tarpeen muuttaa elintarvikkeen määritelmää.

Valitettavasti epäterveellisten elintarvikkeiden osuus ei oikeassa elämässä jää neljään prosenttiin. Tämän päivän ruokamarketeissa epäterveellisten sattumien osuus elintarvikehyllyillä on kymmenen kertaa suurempi, noin 40 prosenttia. Niiden päälle tulee vielä viime aikoina yleistynyt makeisten, perunalastujen ja muun epäterveellisen myynti kioskeissa sekä rautakauppojen ja muiden myymälöiden kassojen tuntumassa.

Suomessa myydään niin paljon epäterveellisiä ruokia ja juomia, ettei kaikkien elintarvikkeiden määrittäminen samaan nippuun enää toimi. Siksi ruuat ja juomat pitää jakaa kahteen luokkaan.

Ruokapyramidin kärkiosan alapuolelle jääviä kerroksia voidaan edelleen kutsua elintarvikkeiksi.

Jäljelle jäävät ei-elintarvikkeet, joita ruokapyramidin huipussa on neljä prosenttia mutta ruokakaupoissa kymmenen kertaa enemmän. Sokerijuomat, makeiset, suklaa, sipsit ja muut suolaiset naposteltavat, keksit, sokerimurot, pikaruuat jne. Mitä sanaa voisi käyttää näiden kohdalla?

Ensimmäisenä mieleen tulee elinturhake, sillä pyramidin kärkiosan tuotteita ei lainkaan tarvita elämiseen. Ehkä paremmin niitä kuvaa elinhaitake, koska ei-elintarvikkeet ovat selvästi haitallisia.  Paljon sokeria, suolaa, kovaa rasvaa ja etenkin kaloreita. Suurin osa suomalaisista on ylipainoisia, ja lihavuus aiheuttaa yli kolmekymmentä sairautta.

Jokaisena vuonna Suomessa kuolee ennenaikaisesti lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin tuhansia suomalaisia. Niiden päälle tulevat liiallisen suolan, kovan rasvan ja sokerin käyttöön liittyvät sairaudet, jotka normaalipainossakin lyhentävät elinikää. En sentään kuitenkaan ole ehdottamassa, että ei-elintarvikkeita ryhdytään kutsumaan kuolintarvikkeiksi.

Ei-elintarvikkeille tullaan aikanaan keksimään sopiva nimi. Tärkeintä on, että niihin aletaan suhtautua eri tavalla kuin oikeisiin elintarvikkeisiin.

Pertti Mustajoki

Terve paino ry:n puheenjohtaja

Aineenvaihdunnan erikoislääkäri

BLOGIKIRJOITUKSET

Painonhallinnan esterata

Helsingin Keskuspuistosta löytyy leveitä polkuja, joilla on kiviä ja puiden paksut juuret risteilevät maan pinnalla. Monille liikunnan harrastajille polut tuovat hauskaa vaihtelua. Mutta ketteräjalkaisenkin kenkä osuu helposti juureen ja horjuttaa ikävästi kulkijaa....

Väestön lihominen lisää hiilidioksidipäästöjä

Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittänyt elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin arviointimenetelmän, joka huomioi erot ravitsemuslaadussa. Luken laaja raportti sivuuttaa kuitenkin lihottavien elintarvikkeiden aiheuttamat ympäristöhaitat. Aikuisten lihavuus on Suomessa...

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle. Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu...

Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut. Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän...

Lihavuus on yhteiskunnan aiheuttama ongelma

Väestöjen lihomisen on aiheuttanut epäterveellisten elintarvikkeiden voimakas runsastuminen ja tehostettu markkinointi. Paavo Rautio kirjoitti kolumnissaan (HS 10.1.) siitä, miten ihmisten ongelmat ja vaivat usein koetaan yhteiskunnan ja ”rakenteiden” aiheuttamiksi....

Lihavuuden aikapommi tikittää

Maailmanpankin Washingtonin osaston kaksi asiantuntijaa halusi selvittää, miten sokeripitoisten juomien verottaminen vaikuttaa niiden kuluttamiseen. He kävivät läpi kaikki tutkimukset, joissa asiaa oli selvitetty. Tulokset he julkaisivat arvostetussa...

Terveysverot eivät ole tehottomia eivätkä syrjiviä

Helsingin Sanomien (28.4.) kirjoituksessa Tutkijat tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä haastateltiin talouden tutkimusprofessoria ja vero-oikeuden professoria elintarvikkeiden terveysveroista. HS:n kirjoituksessa epäillään, ettei terveysveroilla saavuteta...

Painonhallinnan esterata

Helsingin Keskuspuistosta löytyy leveitä polkuja, joilla on kiviä ja puiden paksut juuret risteilevät maan pinnalla. Monille liikunnan harrastajille polut tuovat hauskaa vaihtelua. Mutta ketteräjalkaisenkin kenkä osuu helposti juureen ja horjuttaa ikävästi kulkijaa....

lue lisää