Artikkelit

Lihavuus keskeinen hyvinvoinnin romuttaja

Lihavuus keskeinen hyvinvoinnin romuttaja

THL on julkaissut vuoden 2025 hyvinvointikatsauksen. Siinä luetellaan kymmenen hyvinvointiamme uhkaavaa kohtaa, joista yksi on lihavuus:

Lihavuuden yleistymiseen on puututtava pikaisesti ja määrätietoisesti

On täysin perusteltua, että lihavuus on hyvinvointiamme uhkaavassa listassa keskeisessä asemassa, koska se vaikuttaa heikentävästi myös muihin THL:n listan hyvinvoinnin tekijöihin: nuorten pahoinvointi, sote-sektorin palvelutarpeen kasvu, terveyden eriarvoisuus, ikääntyneiden palvelurakenne.

Nuorten pahoinvointi näkyy monin tavoin

Nuorten pahoinvoinnin merkittävimpiä syitä on lasten lihominen. Suomessa on 170 000 ylipainoista lasta. Heistä yli 40 000:lla on reilusti liikakiloja, jotka estävät liikunnallisten taitojen kehittymistä ja johtaa usein sairauksiin jo ennen aikuisikää.

Sote-sektorin palvelutarpeen kasvu

Palvelutarpeen kasvusta huomattava osa johtuu lihavuuden aiheuttamista sairauksista. Liikakilot etenkin keskivartalolla aiheuttavat pariakymmentä eri sairautta, joista monet ovat hyvin yleisiä, kuten tyypin 2 diabetes, unihäiriöt, rasvamaksa, kohonnut verenpaine, polven nivelrikko ja useat syövät. Lihavuudesta johtuvat sairaudet aiheuttavat hyvinvointialueille joka vuosi yhteensä 3,5 miljardin euron ylimääräisen kustannuksen.

Terveyden eriarvoisuus on edelleen huolestuttavan suurta

Korkeampi koulutustaso antaa paremmat mahdollisuudet selvitä lihomatta nykyisessä ruokaympäristössä, jossa epäterveellisiä elintarvikkeita markkinoidaan yhä enemmän. Vähemmän koulutetuilla on heikommat mahdollisuudet torjua päälle vyöryviä kaloreita, minkä vuoksi heillä enemmän lihavuuden aiheuttamia sairauksia.

Ikääntyneiden palvelurakennetta on edelleen uudistettava

Joka kolmannella 60-vuotiaalla suomalaisella painoindeksi 30 ylittyy, mikä merkitsee ylimääräistä painoa keskimäärin 25 kiloa. Lihavan vanhuksen kävelykyky heikkenee paljon aikaisemmin kuin tervepainoisten, ja liikakilojen aiheuttamat sairaudet heikentävät huomattavasti mahdollisuuksia pärjätä kotona. Lihonut vanhus tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa useita vuosia aikaisemmin kuin tervepainoinen ikääntynyt.

* * *

Suomessa ylipainoisia aikuisia on kaksi kertaa ja lapsia kolme kertaa enemmän kuin neljäkymmentä vuotta sitten. Perussyy lihomiseen on epäterveellisten elintarvikkeiden jatkuvasti kasvanut markkinointi ja myynti. Alla oleva kuva näyttää, miten maahamme on jatkuvasti ilmaantunut tekijöitä, jotka ovat vuosikymmenestä toiseen johtaneet yhä kasvavaan kaloreiden saantiin.

Makeisten ja suklaan arvonlisäveron nostaminen alemmasta elintarvike-luokasta muiden tuotteiden tasolle on pieni askel oikeaan suuntaan. Sen jatkoksi tarvitaan haittavero runsaasti sokeria sisältäville makeisille, kekseille, muroille ja muille vastaaville tuotteille.

Hinnan nostaminen verottamalla on toimiva keino vähentää epäterveellistä kulutusta, mutta myös muita keinoja tarvitaan:

  • Kielletään haitallisten tuotteiden paljousalennukset, esimerkiksi ”kaksi yhden hinnalla” tarjoukset.
  • Kielletään haitallisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille TV:ssä ja internetissä.
  • Isojen pakkausten litra/kilohinta määrätään samaksi kuin pienimmissä pakkauksissa – sääntö joka on jo voimassa keskioluen myynnissä.

 

Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
Terve Paino ry

ARTIKKELIT

Pohjois-Karjala-projektista Terveempi Suomi -projektiin

Tänään vietetään Joensuun konservatorion konserttisalissa Pohjois-Karjala-projektin 50-vuotispippaloita. Vuosikymmeniä kestänyttä projektia voidaan harvoin juhlia näin ansaitusti. Runsas viisikymmentä vuotta sitten suomalaisten miesten sepelvaltimokuolleisuus oli...

Lihavuus on yhteiskunnan sairaus

Suo­men perustuslain 19. pykälä velvoittaa valtiovaltaa väestön terveyden edistämiseen, myös toimiin terveellisemmän ruo­kaympäristön puolesta. Suomessa tulee vähentää epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta verottamalla, rajoittaa niiden markkinointia lapsille ja...

Terveysverot vähentävät elintarvikkeiden epäterveellistä kulutusta

Vähemmän koulutetut ja vähävaraiset käyttävät enemmän epäterveellisiä elintarvikkeita, koska ravitsemussuositukset ja ohjeet tavoittavat heidät huonommin kuin koulutetumman väestön. Sen sijaan terveysverot kohdistuvat tasapuolisesti kaikkiin väestöryhmiin. Tämän vuoksi heikommin koulutettujen ruokatottumukset muuttuvat enemmän terveempään suuntaan kuin paljon koulutetuilla.

COVID-19 on uusi lihavuussairaus

Lihavuus näkyy selvästi COVID-19 tilastoissa. Ylipainoiset tartunnan saaneet joutuvat sairaalahoitoon useammin kuin terveessä painossa olevat. Potilaan paino vaikuttaa ratkaisevasti siihen, milloin tarvitaan tehohoitoa. Covid-potilailla 15 kilon liikapaino vie teholle...

Terveempi kansa – parempi työllisyys

Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa julkisen talouden kestävyyden turvaaminen on keskeinen tavoite. Väestön ikääntyminen on heikentänyt huoltosuhdetta – huollettavien määrä on suurentunut suhteessa työntekijöihin. Työllisyyttä pitää nostaa, jotta nykyistä...

Ylipainon vähentäminen tasoittaa terveyseroja

Suomessa terveyserojen kaventaminen on ollut terveyspoliittisena tavoitteena 1980-luvulta asti. Runsas kymmenen vuotta sitten Sosiaali- ja terveysministeriö laati terveyserojen kaventamiseen tähtäävän toimintaohjelman. Hallitusohjelmissa - myös nykyisessä -  terveyden...