Terveysverot vähentävät elintarvikkeiden epäterveellistä kulutusta

Terveysverot vähentävät elintarvikkeiden epäterveellistä kulutusta

Pertti Mustajoki ja Pekka Puska
Terve Paino ry:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
12.11.2021

Elintarviketeollisuusliitto on kesän ja syksyn aikana toistuvasti esittänyt sanomalehdissä ja kotisivullaan terveysveroihin liittyviä virheellisiä tietoja. Ne osoittavat, etteivät liiton asiantuntijat ole perehtyneet aiheesta tehtyihin tutkimuksiin.

ETL:
”Terveysvero ei ohjaisi kulutusta…”
”Kulutusta ohjaavilla veroilla ei ole todettu erityisen tehokasta ohjaavaa vaikutusta.”

”Varmaa näyttöä siitä, että vero ohjaisi ihmisiä terveemmän syömisen suuntaan, ei ole, ainoastaan mallinnuksia ja spekulaatioita.”

Terveysverot vähentävät verotettavan tuotteen kulutusta

Terveysverolla tarkoitamme tässä yhteydessä epäterveellisimpien tuotteiden hinnan nostamista verottamalla. Tällaisesta verottamisesta on muista maista runsaasti esimerkkejä. Verojen vaikutuksista on selvitetty lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa.

Sokeripitoisten juomien terveysveron vaikutuksista kulutukseen on julkaistu useita yhteenvetoartikkeleita (1, 2 3), systemaattinen katsaus (4) ja meta-analyysi (5). Niissä on yksiselitteisesti päädytty tulokseen, että veroilla voidaan vähentää kulutusta.

Tänä vuonna julkaistiin erittäin perusteellinen selvitys Britannian virvoitusjuomaveron vaikutuksista yli 22 000 henkilöllä (6). Heidän kohdallaan vero vähensi virvoitusjuomista saatua sokeria keskimäärin 10 %.

Joissakin maissa, erityisesti Unkarissa (7) ja Meksikossa (8), terveysveroja on laajemmin sovellettu myös muihin epäterveellisiin elintarvikkeisiin. Niiden vaikutuksia selvittäneissä tutkimuksissa kulutuksen on todettu vähenevän samalla tavalla kuin virvoitusjuomiin kohdistuvissa veroissa.

ETL:
”Terveysperusteinen vero…osuisi tasaverona kaikkein voimakkaimmin pienituloisiin kansalaisiin.”

Vähemmän koulutetut ja pienituloiset hyötyvät eniten terveysveroista

Tutkimukset osoittavat, että terveysverojen vaikutus on täysin päinvastainen kuin ETL väittää. Ne hyödyttävät eniten pienituloisia.

Vähemmän koulutetut ja vähävaraiset käyttävät enemmän epäterveellisiä elintarvikkeita, koska ravitsemussuositukset ja ohjeet tavoittavat heidät huonommin kuin koulutetumman väestön. Sen sijaan terveysverot kohdistuvat tasapuolisesti kaikkiin väestöryhmiin. Tämän vuoksi heikommin koulutettujen ruokatottumukset muuttuvat enemmän terveempään suuntaan kuin paljon koulutetuilla (9).

Viime vuonna ilmestyi laaja katsaus, jossa virvoitusjuomaverojen todettiin olevan ”highly cost effective” terveyden tasa-arvon lisäämisessä (10). Sama vaikutus todettiin myös pakkauksen etuosassa ilmoitetuissa ravintotiedoilla ja lapsille suunnatun elintarvikemarkkinoinnin rajoituksilla.

Muiden elintarvikkeiden kohdalla on saatu vastaavia tuloksia. Unkarin terveysverojen yhteydessä pelkästään peruskoulun käyneet vähensivät kaksi kertaa useammin energiajuomia, sokerijuomia, makeisia ja suolaisia naposteltavia kuin korkeakoulutetut (11). Vastaavia tuloksia on saatu Meksikon virvoitusjuomaverojen vaikutuksia selvittäneissä tutkimuksissa (12).

ETL:
”Terveysvero ei näivettäisi ainoastaan ruoka- ja juomayrityksiä vaan iskisi koko suomalaiseen elintarvikeketjuun alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen, päivittäistavarakauppaan sekä matkailu- ja ravintolapalveluihin.”

Terveysverot eivät näivetä elintarvikeyrityksiä

Terveysverot kohdistuvat vain epäterveellisimpiin elintarvikkeisiin, kuten sokeripitoisiin virvoitusjuomiin, makeisiin, sokerimuroihin sekä perunalastuihin ja muihin suolaisiin naposteltaviin. Verojen toivottu vaikutus on, että ihmiset osittain siirtyvät terveellisempiin tuotteisiin. Tämä ei vähennä elintarvikkeiden kokonaismyyntiä, sillä ihmiset siirtyvät aiempaa enemmän käyttämään terveellisempiä tuotteita. Tästä saatiin selvä näyttö edellä mainitun Britannian virvoitusjuomaveron yhteydessä.

Britanniassa virvoitusjuomateollisuus ryhtyi jo ennen veron voimaantuloa vähentämään tuotteitten sokeripitoisuutta, että ne alittaisivat verottajan asettaman sokerimäärän rajan. Monet kaupan asiakkaat siirtyivät vähemmän sokeria sisältäviin juomiin. Sokerin käyttö väheni, mutta virvoitusjuomia käytettiin yhtä paljon kuin ennenkin. Veron voimaantulon jälkeen virvoitusjuomateollisuuden osakkeiden kursseissa ei ollut havaittavissa mitään heilahtelua.

ETL:
”Terveysverot nostaisivat ruokakorin hintaa.” ”Osuisivat voimakkaimmin pienituloisiin…”

Terveysverot eivät nostaisi ruokakorin hintaa

Terveellisemmän ruuan vaikutuksia ruokakuluihin on tutkittu monissa maissa. Tulosten perusteella siirtyminen terveellisempään ruokaan ei lisää ruokakuluja (13) (14 15).

Suomessa terveellisen ravinnon vaikutuksia ruokakuluihin selvitettiin laajassa diabetestutkimuksessa jo 20 vuotta sitten. Esidiabetesta sairastavia ylipainoisia suomalaisia ohjattiin terveellisempiin syömistottumuksiin. Neljän vuoden kohdalla he olivat keskimäärin laihtuneet 4,7 kiloa, mikä selvästi vähensi sairastumista diabetekseen. Terveellisempi ravinto ei lisännyt ruokakuluja (16). Päinvastoin, ne vähenivät keskimäärin 30 – 35 senttiä päivää kohden.

Lopuksi
ETL: Elintarvikeala on tehnyt ”vapaaehtoisia ravitsemussitoumuksia, joiden avulla ne sitoutuvat parantamamaan ruokavalion ravitsemuksellista laatua.”
”Suomalaiset elintarvikeyritykset ovat tehneet merkittäviä läpimurtoja terveyden edistämisen saralla.”

Näillä elintarviketeollisuuden toimilla ei ole ollut mitään havaittavaa vaikutusta ylipainon nouseviin käyriin. Viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana ylipainoisten aikuisten määrä on Suomessa kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut. Samaa tahtia ovat lisääntyneet lihavuuden aiheuttamat sairaudet.

Tänä syksynä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi uudet tulokset lasten lihavuuden muutoksista. Vuosien 2017-2020 aikana ylipainoisten poikien määrä on edelleen kasvanut (17).

Epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt tarjonta ja kulutus ovat merkittävin syy ylipainon lisääntymiseen. Ylipainon vähentämiseen tähtääviä tärkeiden terveyspoliittisten päätösten pitää perustua luotettavien tutkimusten antamiin tuloksiin. Niitä ei saa tehdä eri intressiryhmien mielipiteiden perusteella.

Olemme lähettäneet tämän artikkelin Elintarviketeollisuusliiton johtajille Mikko Käkelälle, Heli Tammivuorelle ja Marleena Tanhuanpäälle. Toivomme että sen antama tutkimustieto vakuuttaa heidät siitä, etteivät terveysverot uhkaa elintarviketeollisuuden liiketoimintaa.

Uskomme suomalaisen korkeatasoisen elintarviketeollisuuden kykyyn kehittää terveysverojen kannustamina terveellisempiä tuotteita.

KÄYTETYT LÄHTEET

Elintarviketeollisuuden kannanotot

Tammivuori H, Tanhuanpää M. Terveysvero ei ohjaisi kulutusta mutta näivettäisi ruokasektoria. Mielipide HS 4.6.2021.
Tammivuori H, Tanhuanpää M. Mallinnettu terveysvero ei vastaa arkitodellisuutta. Mielipide HS 23.6.2021.
Elintarviketeollisuus torjuu terveysveron. Toimitusjohtaja Mikko Käkelän haastattelu.
Maaseudun tulevaisuus 8.9.2021.
Tanhuanpää M. Terveysverosta tulisi vain hallinnollinen taakka. Mielipide HS 15.9.2021.
Käkelä M, Tammivuori H. Ruuan verotus on huono keino terveyden edistämiseen. ETL kotisivut 9.11.2021.

Terveysverojen vaikutukset

Tieteellisissä lehdissä on eroja siinä, miten luotettavina esitettyjä tuloksia voidaan pitää. Luotettavimmat ovat lehdet, joissa käytetään vertaisarviointia, jolloin saman alan riippumattomat asiantuntijat arvioivat tutkimuksen luotettavuuden. Tässä viitataan vertaisarvioituihin lehtiin.

  1. Caro JC, Ng SW, Smith Taillie L, Popkin BM. Designing a tax to discourage unhealthy food and beverage purchases: The case of Chile. Food Policy 2017;71:86-100.
  2. Moore J, Fielding BA. Taxing confectionery, biscuits, and cakes to control obesity. BMJ 2019;366:I5298.
  3. Blakely T, Cleghorn C, Mizdrak ym. The effect of food taxes and subsidies on population health and health costs: a modelling study. Lancet Public Health 2020;5:e404-13.
  4. Nakhimovsky SS, Feigl AB, Avila C Taxes on Sugar-Sweetened Beverages to Reduce Overweight and Obesity in Middle-Income Countries: A Systematic Review. PloS One 2016;11(9):e0163358.
  5. Cabrera Escobar MA, Veerman JL, Tollman SM Evidence that a tax on sugar sweetened beverages reduces the obesity rate: a meta-analysis. BMC Public Health.2013 Nov 13;13:1072
  6. Pell D, Mytton O, Penney TL ym. Changes in soft drink purchased by Britsh households associated with the UK soft industry levy: controlled interrupted time series analysis. Br Med J 2021;372:254.
  7. Bíró A. Did the junk food tax make the Hungarians eat healthier? Food Policy 2015;54:107-15.
  8. Maurico H-F, Batis C, Rivera JA ym. Reduction in purchases of energy-dense nutrient-poor foods in Mexico associated with the introduction of a tax in 2014. Prev Med 2019;Jan:118: 16-22.

Vähemmän koulutetut ja köyhät

  1. Adams J, Mytton O, White M, Monsivais P. Why are some population interventions for diet and obesity more equitable and effective than others? The role of individual agency. PLoS Med 2016;13 (4): e1001990.
  2. Lobstein T, Neveux M, Landon J. Costs, equity and acceptability of three policies to prevent obesity: A narrative review to support policy development. Obes Sci Practice 2020;6:562-83.
  3. Unkarin verotuksen vaikutukset: WHO. Assessment of the impact of a public heath product tax. Final report Budapest, November 2015. Linkki artikkeliin.
  4. Colchero MA, Molina M, Guerrero-Lopez CM. After Mexico implemented a tax, purchases of sugar-sweetened beverages decreased and water increased: difference by place of residence, household composition, and income level. J Nutr 2017;147:1552-7.

Terveellisemmän ruokakorin hinta ei ole korkeampi

  1. Raynor HA, Kilanowski CK, Esterlis I, Epstein LH. A cost-analysis of adopting a healthful diet in a family-based obesity treatment program. J Am Diet Assoc 2002;102;645-56.
  2. Burney J, Haughton B. EFNEP: a nutrition education program that demonstrated cost-benefit. J Am Diet Assoc 2002;102:39-45.
  3. Nansel TR, Lipsky LM, Eisenberg MH ym. Can families eat better without spending? Improving diet quality does not increase diet cost in a randomised clinical trial among youth with type 1 diabetes and their parents. J Acad Nutr Diet 2016;116:1751-1759.
  4. Ottelin A-M, Lindström J, Peltonen M ym. Costs of a self-selected, health-promoting diet among the participants of the Finnish Diabetes Prevention Study. Diabetes Care 2007;30:1275-7.

Lasten lihavuus

Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tilastoraportti 37/2021

Terve Paino ry
www.tervepaino.fi
info@tervepaino.fi

Vastine Elintarviketeollisuusliitolle – terveysverot eivät murskaa kilpailukykyä

Vastine Elintarviketeollisuusliitolle – terveysverot eivät murskaa kilpailukykyä

Kesäkuun lopulla Helsingin Sanomien mielipide-osastolla Elintarviketeollisuusliitto puolusti epäterveellisten tuotteiden pidäkkeetöntä tarjontaa (HS 23.6.21). Kirjoitus poiki useita mielipiteitä, joissa kannatettiin terveysveroja ja muuta yhteiskunnan säätelyä niiden tarjonnan ja kulutuksen vähentämiseksi.

Terve Paino lähetti Hesariin vastineen, jossa kumoamme Elintarviketeollisuuden esittämiä virheellisiä väittämiä. Ja peräänkuulutamme vastuullisuutta suomalaisten terveydestä. Koska vastinetta ei julkaistu, julkaisemme sen omilla sivuillamme.

Elintarviketeollisuus sivuutti kokonaan epäterveellisten elintarvikkeiden aiheuttamat haitat.

Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että koko maailmaa koettelevan ylipainoepidemian pääasiallinen syy on tavattomasti runsastunut ruokaympäristö ja epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt tarjonta.

Suurin osa suomalaisista on ylipainoisia. Lihavuuden aiheuttamat sairaudet, kuten kakkostyypin diabetes, ovat jyrkästi lisääntyneet. Voittoa tavoittelevien yritysten epäterveelliset tuotteet lisäävät sairauksia, joiden hoito jää yhteiskunnan maksettavaksi. Ylipaino heikentää myös työllisyyttä, koska lihavuussairaudet lisäävät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Tässä tilanteessa on oikeutettua ja välttämätöntä, että yhteiskunta ryhtyy ehkäisemään sairauksia vaikuttamalla epäterveellisten elintarvikkeiden kulutukseen.

Kirjoituksessaan ETL korostaa terveysverojen mallinnusten heikkouksia. Väittääkö se, ettei hinta vaikuta kuluttajien ostopäätöksiin? Miksi elintarvikeketjut kilpailevat asiakkaista halpuuttamalla hintoja? Miksi elintarvikkeiden mainossivut ovat täynnä tarjoushintoja, ja ruokakaupan asiakkaita houkutellaan ”kaksi yhden hinnalla” -tarjouksilla?

Kirjoituksessa mainitaan, että terveysperusteinen verotus vaikuttaisi laajasti, myös julkisen ruokapalvelun tarjoamaan ruokaan. Väite osoittaa ettei ETL ole sisäistänyt terveysverojen todellista luonnetta. Verot kohdistuisivat ainoastaan epäterveellisimpiin tuotteisiin. Ei julkisissa ruokapalveluissa ole tarjolla sokeripitoisia virvoitusjuomia, makeisia ja perunalastuja.

ETL:lla ei ole kovin mairittelevaa käsitystä edustamansa teollisuusalan kyvyistä turvata liiketoimintansa. Se pelkää terveysverojen murskaavan elintarvikealan kilpailukyvyn.

Niissä maissa, joissa terveysveroja on toteutettu, elintarviketeollisuus on ketterästi reagoinut tilanteeseen ja verotusta välttääkseen kehittänyt tuotteitaan terveellisemmiksi. Epäterveellisten tuotteiden kulutus vähenee ja elintarviketeollisuuden liiketoiminta menestyy.

Elintarviketeollisuuden kannattaisi kuunnella kaupan asiakkaitten ajatuksia tämän päivän supermarkettien tarjonnasta. Suomalaisten enemmistö on huolissaan houkuttelevien ja epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntyneestä markkinoinnista. Vuoden alussa julkaistussa väestökyselyssä 59 % vastaajista kannattaa sokeriveroa, vain 29 % vastustaa.

Pertti Mustajoki
Pekka Puska
Leena Nieminen

Kirjoittajat ovat Terve Paino ry:n puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja tiedottaja.

Käytettyjä lähteitä

Ruokien pakkausmerkinnät – oikeus selkeään tietoon ravinnosta

Ruokien pakkausmerkinnät – oikeus selkeään tietoon ravinnosta

Ruokakaupoissa myytävissä elintarvikkeiden pakkauksissa pitää EU-määräysten mukaan ilmoittaa ravintotiedot. Kuvassa on esimerkkinä eineshyllyn broilerikiusauksen tietoja.

Pakkauksen takaosan taulukossa kaupan asiakkaille esitetään vain kylmät faktat. Pakkausseloste ei ota antaa tuotteen terveellisyyteen. Vaatii huomattavaa koulutustasoa ymmärtää, mitä terveydelle merkitsevät sataa grammaa ja annosta kohden ilmoitetut energian kJ/kcal ja hiilihydraattien, sokerin, suolan, kuidun ja tyydyttyneiden rasvahappojen määrät. Ruokien vaikeaselkoiset ravintotiedot on yksi syy terveyden eriarvoisuuteen.

Koulutustason lisäksi on suuria ihmisryhmiä, jotka muista syistä ovat heikommassa asemassa valitessaan ruokia ja juomia. Suomessa on puoli miljoonaa erilaista oppijaa, joiden lukihäiriön tai muun hahmotushäiriön vuoksi on vaikeampaa ymmärrä kirjoitettua tekstiä. Toinen iso ryhmä ovat koululaiset. Vaikka he osaavat lukea, ravintotietojen merkitys jää lapsilta ymmärtämättä.

Selkeä tieto pakkauksen etupuolelle

Monissa maissa on ryhdytty kehittämään selkeämpiä ruokapakkausten merkintöjä, jotka antavat kuluttajille tietoa terveellisyydestä. Niille on yhteistä, että merkki sijaitsee pakkauksen etupuolella, se on kooltaan riittävän iso, ja informaatio ilmoitetaan yksinkertaisessa muodossa.

Suomen Sydänmerkki ilmoittaa eri elintarvikeryhmissä terveellisemmän vaihtoehdon. Muissa pohjoismaissa vastaavaan tarkoitukseen on Avaimenreikä-merkki. Monissa Euroopan maissa käytetään Nutri-Score merkintäjärjestelmää, joka luokittelee tuotteen yleisterveellisyyden tietyn ravintoaineiden algoritmin perusteella. Sen tavoitteena on vähentää runsaasti energiaa, tyydyttynyttä rasvaa, sokeria tai suolaa sisältävien elintarvikkeiden kulutusta.

Sydänmerkin, Avaimenreiän ja Nutri-Scoren käyttö ovat vapaaehtoista. Siksi ne eivät kata läheskään kaikkia elintarvikkeita.

Joissakin maissa on säädetty epäterveellisyydestä kertovat merkit pakollisiksi. Tunnetuin esimerkki ovat Chilen mustavalkoiset varoitusmerkit, joita on käytettävä, jos sokerille, kovalle rasvalle, suolalle tai energiatiheydelle asetetut raja-arvot ylittyvät. Enimmillään pakkauksessa voi olla neljä merkkiä. Kuvassa on esimerkkinä keksipaketti, jossa on varoitus runsaista kaloreista, kovasta rasvasta ja sokerista.

Etuosan merkinnät toimivat

Ruokapakkausten etuosaan painettujen ravintotietojen vaikutuksia on selvitetty lukuisissa tutkimuksissa. Yleisenä huomiona on, että lähes kaikki kaupan asiakkaat huomaavat pakkauksen etuosan merkinnät, jos ne ovat riittävän isoja. Niiden on todettu vaikuttavan kuluttajien valintoihin. Merkinnät, joissa on vain vähän tekstiä tai numeroita, vaikuttavat myös vähemmän koulutettujen ja pienituloisten kuluttajien ostopäätöksiin. Varoitusmerkkien antama informaatio ymmärretään keskimäärin hieman paremmin kuin liikennevalojen.

Varoitusmerkit ohjaavat kuluttajien valintoja. Ne muuttavat myös ruokatarjontaa terveellisemmäksi, koska elintarvikkeiden tuottajat ryhtyvät kehittämään tuotteita, joiden pakkauksissa ei tarvitse käyttää merkkiä.

Ruokakaupassa tarvitaan selkeää ruokatietoa

Viime vuosikymmeninä Suomessa on ilmestynyt useita ravitsemussuosituksia ja ihmisille on toistuvasti annettu terveellisen syömisen ohjeita. Niistä huolimatta ylimääräisten kaloreiden saanti on lisääntynyt. Suomessa on tällä hetkellä enemmän ylipainoisia kuin terveessä painossa olevia.

Liiallisten kaloreiden saannin lisäksi myös terveyteen vaikuttavien ravintoaineiden saantisuositukset toteutuvat huonosti. Suomalaisista 95 %:lla suolan saanti ylittää suosituksen 5 g päivässä. Useimmat saavat liikaa tyydyttynyttä (kovaa) rasvaa. Varsinkin lapset saavat ruuista ja juomista liikaa sokeria.

Kokemukset ja tutkimustulokset muista maista antavat pohjan sille, minkälaiset merkinnät toimivat. Koon pitää olla niin suuri, että merkki selvästi erottuu hyllyyn sijoitetussa pakkauksessa. Yksinkertaisuus on valttia. Ei prosentteja, ei numeroita, selkeät symbolit, korkeintaan 2 -3 sanaa. Merkin pitää olla sellainen, että ruokakaupan asiakas yhdellä silmäyksellä näkee tuotteen terveellisyyden. Ollakseen tehokkaita pakkausmerkinnät pitää laeilla säätää pakollisiksi.

Valittavana on kaksi tietä. Merkki ilmoittaa yleisesti terveellisyyden asteen, esimerkiksi liikennevaloilla. Tai merkki varoittaa vain epäterveellisyydestä. Oli valinta kumpi tahansa se olisi suuri parannus verrattuna nykyiseen vaikeasti ymmärrettävään ravintoselosteeseen pakkauksen takaosassa. Tutkimusten perusteella Chilen mallinen varoitusmerkki on tehokkain.

Lopuksi

Kaikilla suomalaisilla pitää olla oikeus elintarvikkeita ostaessaan tietää tuotteen terveellisyys.

Suomessa on jo Sydänmerkki kertomassa terveellisistä tuotteista. Teollisuutta tulee kannustaa Sydänmerkki-hakuun, jotta suurempi osa kriteerit täyttävistä elintarvikkeista olisi kuluttajien tiedossa.

Sydänmerkin rinnalle tarvitaan symboli, joka ilmoittaa elintarvikkeen epäterveellisyydestä. Tällaisia tuotteita ruokamarketissa on paljon: sokerijuomia, makeisia, perunalastuja ja muita suolaisia naposteltavia, keksejä, muroja, pikaruokia, rasvaisia juustoja ja makkaroita jne.

Varoitusmerkki lisää kuluttajan elintarviketurvallisuutta – aivan kuten liikennemerkit liikenneturvallisuutta. Epäterveellisyydestä kertova merkki ruokapakkauksen etuosassa antaa ostoshetkellä tietoa sellaisessa muodossa, jonka jokainen ymmärtää. Asiakas voi vapaasti päättää, ostaako merkityn tuotteen vai jättääkö hyllyyn. Jos tuote siirtyy ostoskoriin, se ei tapahdu vanhan automaation tai tottumuksen ohjaamana vaan tietoisena päätöksenä.

Varoitusmerkit auttavat ruokakaupan asiakasta myös epäsuoralla tavalla. Hän voi turvallisella mielellä keskittyä elintarvikkeisiin, joista merkit puuttuvat.

Artikkelin tieteelliset lähteet

Artikkelin pääkuva:  Yiqun Tang on Unsplash