kirjoittanut Pertti Mustajoki | tammi 29, 2023 | Ajankohtaista, Etusivu, Paino
Viime vuonna ilmestyi laaja tutkimus, jossa selvitettiin painon vaikutusta terveyteen 114 667:lla suomalaisella (1). Heidän terveydenhuollon rekisteritietojaan seurattiin keskimäärin 12 vuoden ajan. Rekistereistä nähtiin painotiedot ja mitä sairauksia heille ilmaantui seurannan aikana. Tietojen avulla oli mahdollista selvittää, miten lihavuus vaikutti terveyteen.
Kirjoituksessa listataan ne sairaudet, joita lihavuus selvästi lisäsi (taulukko). Riskiluku tarkoittaa, kuinka monta kertaa todennäköisemmin sairautta esiintyy lihavalla (painoindeksi yli 30) verrattuna normaalipainoisiin. Esimerkiksi diabetes todettiin 12 kertaa useammin, sydämen vajaatoiminta 4,2 ja astma 1,9 kertaa useammin. Taulukossa ovat ne sairaudet, joissa riski lihavilla oli vähintään 1,5-kertainen.
| Sairaus |
Riskiluku |
| Diabetes |
12,1 |
| Unihäiriö |
6,3 |
| Kihti |
4,3 |
| Sydämen vajaatoiminta |
4,2 |
| Kohonnut verenpaine |
3,2 |
| Munuaisen vajaatoiminta |
2,9 |
| Keuhkoveritulppa |
2,9 |
| Nivelrikko |
2,7 |
| Laskimoveritulppa |
2,4 |
| Bakteeritulehdus |
2,2 |
| Ihotulehdus |
2,0 |
| Astma |
1,9 |
| Haimatulehdus |
1,9 |
| Maksasairaus |
1,8 |
| Anemia |
1,7 |
| Munuaissyöpä |
1.6 |
| Sepelvaltimotauti |
1,5 |
| Aivohalvaus |
1,5 |
| Sydäninfarkti |
1,5 |
Listassa on paljon hyvin yleisiä sairauksia. Tyypin 2 diabetesta sairastaa 500 000 suomalaista. Kohonnut verenpaine kiusaa yli miljoonaa. Unenaikaiset hengityskatkot (uniapnea), kihti, valtimotauti, rasvamaksa, astma – jokaista sairautta on sadoilla tuhansilla.
Alla olevassa taulukossa esitetään suhteellinen sairauksien riski eri painoluokissa. Terveessä painossa todettujen sairauksien riskiä kuvataan luvulla 1. Ylipainoiset sairastuivat yhteen taulukossa mainittuun sairauteen 1,5 kertaa useammin ja vaikeasti lihavat 3,8 kertaa useammin kuin terveessä painossa olevat. Erot ovat selvät, mutta vielä paljon voimakkaammin lihavuus lisäsi usean samanaikaisen sairauden esiintymistä.
|
painoindeksi |
yksi sairaus |
2 sairautta |
4 tai enemmän |
| Terve paino |
18,5 – 24,9 |
1 |
1 |
1 |
| Ylipaino |
25 – 29,9 |
1,5 |
1,8 |
2,7 |
| Lihavuus |
30 – 34,9 |
2,6 |
4,6 |
9,6 |
| Vaikea lihavuus |
35 – 39,9 |
3,8 |
7,3 |
25,6 |
| Sairaall. lihavuus |
yli 40 |
5,0 |
12,4 |
25,2 |
Painoindeksissä 30-34,9 – mikä merkitsee 15-30 kilon liikapainoa – neljä lihavuussairautta samalla henkilöllä todettiin kymmenen kertaa useammin kuin terveessä painossa. Vaikeassa lihavuudessa – ylimääräistä painoa 30 – 45 kiloa – neljän sairauden kimara todettiin peräti 25 kertaa useammin.
Ylinnä on sama pylväskuvana. Terveessä painossa olevan henkilön suhteellinen riski merkitään luvulla 1, ja nämä pienet pylväät tuskin näkyvät.
Jo ylipaino – korkeintaan 15 liikakiloa – merkitsee yli kaksinkertaista neljän sairauden riskiä. Kun mennään lihavuuteen eli painoindeksin välille 30-35, kahden sairauden kasauma (oranssi) on viisi kertaa yleisempi ja neljän sairauden (punainen) melkein kymmenen kertaa yleisempi kuin terveessä painossa. Seuraavassa painoluokassa, vaikeassa lihavuudessa, punainen pylväs ponnahtaa vielä yli kaksi kertaa korkeammaksi. Neljä lihavuussairautta on 25 kertaa yleisempää verrattuna terveeseen painoon.
Nämä kylmät luvut tuntuvat hirvittäviltä.
Jo pelkät ylimääräiset kilot rajoittavat mahdollisuuksia hyvään elämään. Lihavuus-ryhmän ihmisillä on 15-30 kiloa ylipainoa, joka on taakkana jokaisella askeleella. Vaikeasti lihavat joutuvat kuljettamaan mukanaan 30-45 ylimääräistä kiloa. Painotaakan lisäksi he samanaikaisesti joutuvat kärsimään useiden lihavuuden aiheuttamien sairauksien seurauksista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusten mukaan Suomessa 30+ ikäisillä useammalla kuin joka neljännellä painoindeksi 30 ylittyy. Tämä merkitse, että 1 200 000 kansalaisella ylimääräistä painoa on vähintään 15 kiloa. Heidän joukossaan on satojatuhansia, joilla liikakiloja on enemmän kuin 30 kiloa.
Olen työskennellyt lihavuuden parissa melkein neljäkymmentä vuotta. Koskaan en tavannut ketään, joka olisi halunnut tulla ylipainoiseksi. Ruokaympäristömme on muuttunut niin epäterveelliseksi, ettei suurin osa suomalaisista kykene pysymään terveessä painossa. Heitä ei voi siitä syyttää, sillä perinnöllisistä syistä mahdollisuudet painonhallintaan on monilla paljon heikommat kuin edullisemman geenit perineillä ja ”kaloriturvallisemman” lapsuuden kokeneilla. Lue lisää: Erilaiset mahdollisuudet terveeseen painoon
Suomalaisessa terveydenhuollossa hoidetaan lihavuutta ja siten on voitu auttaa monia. Tämä toiminta ei kuitenkaan ole lainkaan riittänyt estämään ihmisten lihomista eikä sen aiheuttamaa monisairastumista.
Hyvinvointialueilla ei ole keinoja vähentää lihavuutta eikä sen aiheuttamia sairauksia. Lihavuuden vähentämiseksi tarvitaan eduskunnan päätöksiä, joiden avulla epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta saadaan vähennetyksi. Lue Manifesti terveemmän ruokaympäristön puolesta
Pertti Mustajoki
Professori, aineenvaihdunnan ja hormonisairauksien erikoislääkäri
Lähde:
- Kivimäki M, Strandberg T, Pentti J ym. Body mass index and risk of obesity-related complex multimorbidity: an observational study. Lancet Diab Endocrin 2022; March 3: 1-11. Verkossa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35248171/
kirjoittanut Pertti Mustajoki | tammi 12, 2023 | Ajankohtaista, Etusivu, Paino
Suomessa väestön lihominen aiheuttaa joka vuosi yhteiskunnalle ainakin 5 miljardin euron lisäkustannuksen, todetaan Terve Paino ry:n tieteellisistä julkaisuista kokoamassa artikkelissa.
Neljässä vuosikymmenessä ylipainoisten aikuisten määrä on kaksinkertaistunut ja lasten jopa kolminkertaistunut Suomessa. Suurin osa suomalaisista on ylipainoisia ja 1 200 000 on lihavia, eli liikakiloja on vähintään 15 kiloa.
Lihavuuteen liittyvät aineenvaihdunnan häiriöt aiheuttavat yli 30 sairautta, joista monet ovat yleisiä kansantauteja. Sairaudet aiheuttavat sadoilletuhansille kansalaisille kärsimyksiä ja monen kohdalla johtavat ennenaikaiseen kuolemaan.
Lihavuuden aiheuttamat sairaudet lisäävät terveydenhuollon kuluja, vievät ikääntyneet aikaisemmin hoivan piiriin ja vähentävät työn tuottavuutta. Lihavuuden ja sen aiheuttamien kustannusten torjunta on haaste kansanterveydelle ja kansantaloudelle.
Vero epäterveellisille tuotteille
Väestöjen nopea lihominen johtuu pääasiassa epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntyneestä tarjonnasta ja aktiivisesta markkinoinnista. Lihavuuden asiantuntijat eri maissa ovat esittäneet keinoja, joilla yhteiskunta voi vähentää epäterveellisten ruokien ja juomien kulutusta ja kääntää ylipainoluvut laskuun.
Haitallisten elintarvikkeiden hinnan nostaminen verottamalla on yleisimmin käytetty keino. Tämä on vähentänyt näiden kulutusta ja saanut teollisuuden kehittämään tuotteita terveellisempään suuntaan. Valtiontalouden kannalta tärkeitä ovat myös veron tuomat lisätulot.
Verotuksen lisäksi tarvitaan myös muita säädöksiä, jotka kohdistuisivat pääasiassa makeisiin ja suklaaseen, sokerijuomiin, perunalastuihin ja muihin suolaisiin naposteltaviin, sokerimuroihin, kekseihin ja pikaruokiin.
Tärkeitä muita toimia olisivat muun muassa kieltää epäterveellisten tuotteiden markkinointi lapsille sekä näiden tuotteiden paljousalennukset samaan tapaan kuin alkoholin kohdalla on jo nyt.
Tavoitteeksi tulisi asettaa, että vuoteen 2033 mennessä Suomeen palautetaan 40 vuotta sitten vallinnut tilanne, jolloin maassamme oli lihavia aikuisia vain puolet ja lihavia lapsia kolmasosa nykyisistä luvuista.
– Haluamme korostaa, ettei ylipainoisia suomalaisia saa syyttää ylipainon aiheuttamista kustannuksista. Eikä kenenkään ylipainoisen pidä tuntea syyllisyyttä asiasta. Monilla on perinnöllisistä syistä heikommat mahdollisuudet pysyä terveessä painossa nykyisessä epäterveellisessä ruokaympäristössä, huomauttaa Terve Paino ry:n puheenjohtaja professori Pertti Mustajoki.
Lue lisää: Mitä lihavuus maksaa Suomelle?
kirjoittanut Pertti Mustajoki | kesä 20, 2022 | Ajankohtaista, Etusivu, Paino
Nopeaa lihomista kaikissa ihmisryhmissä ei voida selittää millään yksittäisten ihmisten ominaisuuksilla. Sen saattoi aiheuttaa ainoastaan elinympäristön nopea muutos, joka vaikutti koko väestön energiatasapainoon samaan aikaan kaikkialla maassa (Mäki ym. 2021).
Ylipainoa ajatellaan usein yksilöiden motivaatiokysymyksenä. Ylipainoiset eivät vain viitsi riittävästi huolehtia painostaan. Normaalipainoiset ihmettelevät, mikseivät lihavat ”ota itseään niskasta kiinni” ja tee painolleen jotain.
Motivaation puutteesta ei voi olla kyse. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa osallistujille esitettiin kysymys ”Oletteko vakavissanne laihduttanut viimeisen vuoden aikana?” Vastanneista 15–64-vuotiaista naisista joka kolmas ja miehistä joka neljäs vastasi kyllä. Tuloksen perusteella voidaan laskea, että joka vuosi 950 000 suomalaista yrittää vakavissaan laihduttaa. Motivaatiota painonhallintaan löytyy, mutta ongelmana on laihdutusyritysten heikko teho.
Vanhemmiltaan saadun geeniperimän ja lapsuudessa opittujen tottumusten vuoksi yksilöillä on erilaiset mahdollisuudet säilyttää terve paino. Kuten kaikissa geeneissä, myös syömistä ja ruokahalua säätelevissä geeneissä on yksilöiden välistä muuntelua, polymorfiaa (Albuquerque ym. 2015).
Kukaan ei halua olla lihava, mutta tämän päivän ruokamaailmassa suurin osa suomalaisista saa ravinnosta liikaa kaloreita. Terveessä painossa pysyvät enää ne onnekkaat, jotka ovat vanhemmiltaan saaneet edulliset geenit ja lapsuuden.
Lihavuutta pitää ehkäistä, koska sen aiheuttamat aineenvaihdunnan muutokset lisäävät sairastumista 30 sairauteen (Pietilänen ym. 2015). Monet niistä ovat yleisiä kansantauteja.
Suomessa on puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa (THL 2020), joilla melkein kaikilla tauti johtuu vyötärölihavuudesta (Perola ym. 2019). Se on yleisin syy rasvamaksaan ja ohittanut alkoholin maksakirroosin aiheuttajana (Sarwar ym. 2018). Muita seuraamuksia vyötärölihavuudesta ovat verenpaineen nousu ja veren rasva-arvojen häiriöt. Painoindeksi yli 30 kaksinkertaistaa sairastumisriskin sydämen eteisvärinään ja sydäninfarktiin, ja riski aivohalvaukseen ja sydämen vajaatoimintaan on 1,5–2kertainen (Mustajoki 2019).
Väestön lihomisen pääasiallinen aiheuttaja on epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt markkinointi ja kulutus. Tämän päivän ruokaympäristössä valtaosa suomalaisista ei enää kykene pysymään terveessä painossa. Heidän kohdallaan terveellisen syömisen ohjeet toimivat huonosti, koska taipumus lihomiseen on kirjoitettu geeneihin. Tarvitaan yhteiskunnan säätämiä lakeja ja muita säädöksiä, joilla ruokaympäristö voidaan muuttaa terveellisemmäksi.
Suomalaisen yhteiskunnan tehokkaasta toiminnasta hyvä esimerkki on tupakoinnin vähentäminen (THL 2021). Valistus ja ohjeet terveemmän elämän puolesta eivät johtaneet tuloksiin. Sen sijaan maamme päättäjät ovat onnistuneet eduskunnan päätöksillä vähentämään tupakointia. Tulos on saavutettu vaikuttamalla useisiin tupakointiin liittyviin kohtiin: tupakanpoltto kiellettiin julkisissa tiloissa, hintaa nostettiin verottamalla, mainostaminen kiellettiin, myyntiä rajoitettiin ja pakkausmerkinnöistä annettiin tiukkoja määräyksiä.
Lihavuuden vähentämisessäkin tarvitaan useita samaan suuntaan vaikuttavia toimia. Ei ole odotettavissa, että sokeripitoisiin juomiin kohdistuva vero yksinään saisi ylipainoluvut riittävään laskuun. Suomessa pitää ryhtyä toteuttamaan kaikkia mainittuja keinoja, jotta epäterveellisten elintarvikkeiden tarjonta ja kulutus saadaan riittävästi vähenemään.
Hyvä tavoite on pyrkiä siihen, että vuoteen 2030 mennessä Suomen lihavuusluvut palautuvat 1970-luvun tasolle. Ylipainoisten aikuisten määrä vähenee puoleen ja lasten kolmasosaan tämän päivän luvuista.
Lue koko Pertti Mustajoen artikkeli Yhteiskuntapolitiikka-lehdestä 3/2022
kirjoittanut Pertti Mustajoki | touko 25, 2022 | Ajankohtaista, Etusivu, Paino
Jo pitkään on tiedetty, että vähän koulutetuilla ja heikommin toimeen tulevilla on enemmän sairauksia kuin hyvin koulutetuilla ja varakkaammilla. 1980-luvulta alkaen maan hallitusten tavoitteena on ollut terveyserojen kaventaminen. Tällä hetkellä istuvan hallituksen ohjelmassa korostetaan monessa kohdassa terveyden eriarvoisuuden vähentämistä.
Samalla vuosikymmenellä, kun terveyden eriarvoisuus nousi hallitusten tavoitteeksi, ylipainoisten määrä alkoi kasvaa aiempaa jyrkemmin Suomessa ja muissa rikkaissa maissa. Trendi on jatkunut vuosikymmeniä. Viimeiset luvut kertovat, että painoindeksi 25 ylittyy 30 vuotta täyttäneillä miehillä 72 prosentilla ja naisilla 63 prosentilla. Jyrkintä lihominen on ollut lapsilla, minkä seurauksena 2–16 vuotiaista suomalaisista 200 000 on ylipainoisia.
Lihominen ei väestössä ole tapahtunut tasaisesti, vaan ylipainoa on vähän koulutetuilla enemmän. Perusasteen suorittaneista yli 30vuotiaista miehistä lihavia (painoindeksi yli 30) on selvästi useampi (35 %) kuin yliopistoasteen suorittaneilla (23 %). Samansuuntaiset erot nähdään myös naisilla, mutta ne eivät ole yhtä suuret kuin miehillä. Sosioekonominen eriarvoisuus näkyy jo teini-iässä: ammattioppilaitoksissa opiskelevilla nuorilla on ylipainoa huomattavasti enemmän kuin lukiolaisilla.
Ylipainoon liittyvät sosioekonomiset erot merkitsevät myös terveyden eriarvoisuutta, koska lihavuus aiheuttaa monia kansantauteja ja muita sairauksia.
* * *
Terveyteen liittyvän tasa-arvon lisäämistä on toistettu hallitusohjelmasta toiseen, mutta toistaiseksi terveyserojen kaventamisessa ei ole onnistuttu. Ylipainon torjuminen ja terveyserojen kaventaminen on jätetty yksittäisten kansalaisten harteille.
Nykyisellä epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin ja runsaan tarjonnan aikakaudella ylipainon ja siihen liittyvien sairauksien ehkäisy on etenkin vähän koulutusta saaneille ylivoimainen tehtävä.
Ravitsemustietoa ja ohjausta terveelliseen ravintoon luonnollisesti tarvitaan edelleen. Mutta jos halutaan vähentää ylipainoa ja terveyseroja, sen rinnalla tarvitaan yhteiskunnan säätelyä, joka suojelee kaikkia yhteiskuntaluokkia epäterveellisten elintarvikkeiden haitoilta.
Tupakoinnin vähentäminen on hieno esimerkki siitä, miten yhteiskunta on lainsäädännön avulla vähentänyt haitallista kulutusta. Siinä on tarvittu moniin eri kohtiin vaikuttavia säädöksiä: hinnan nosto verottamalla, mainoskielto, pakkausmerkinnät, käyttörajoituksia.
Ei ole odotettavissa, että jokin yksittäinen epäterveellisiin elintarvikkeisiin kohdistuva säädös – esimerkiksi sokeripitoisten virvoitusjuomien vero – kykenee riittävästi vähentämään ylipainoa. Kuten tupakan kohdalla, tarvitaan useita samaan suuntaan vaikuttavia toimia.
Niiden toteuttamiseksi ei ole tarpeen asettaa uusia selvitysryhmiä tai komiteoita, sillä tätä työtä on jo tehty.
Lue koko Pertti Mustajoen puheenvuoro Sosiaalilääketieteellisestä aikakauslehdestä
Lue myös Ylipainon vähentäminen tasoittaa terveyseroja
kirjoittanut Pertti Mustajoki | huhti 5, 2022 | Ajankohtaista, Etusivu, Paino
Tänään vietetään Joensuun konservatorion konserttisalissa Pohjois-Karjala-projektin 50-vuotispippaloita. Vuosikymmeniä kestänyttä projektia voidaan harvoin juhlia näin ansaitusti.
Runsas viisikymmentä vuotta sitten suomalaisten miesten sepelvaltimokuolleisuus oli suurinta maailmassa. Sydänlihasta ravitsevat sepelvaltimot ahtautuivat, koska niiden sisäseinämiin kertyi rasvasta ja sidekudoksesta muodostunutta materiaalia. Syntyneen plakin hauras pinta repeää herkästi. Vauriopaikalle syntyy verihyytymä, joka tukkii suonen. Valtimon ravitsema sydänlihaksen alue jää ilman happea ja kuolee. Kun tällaista sattuu elimessä, joka pumppaa verta koko elimistölle, syntyy hengenvaarallinen tilanne, sydäninfarkti.
Erikoistuessani 1970-luvulla sisätautilääkäriksi Meilahden sairaalassa voimakkaimpia muistoja niiltä ajoilta ovat infarktipotilaat. Jokaisena työpäivänä kohtasin vuodeosastoilla työikäisiä miehiä, muutamat alle viisikymppisiä, jotka olivat joutuneet sydäninfarktin vuoksi sairaalaan. Kaikki eivät selvinneet kotiin.
1960-luvun lopulle tultaessa tiedettiin, että sepelvaltimotautia aiheuttivat tupakointi, korkea kolesteroli ja kohonnut verenpaine. Tämä tieto loi pohjan sairauden ehkäisemiselle toiminnalla, joka käynnistyi 1972 Pohjois-Karjalassa. Itäinen Suomen kolkka valittiin koealueeksi, koska siellä sepelvaltimokuolleisuus oli suurinta Suomessa. Käynnistettiin laaja projekti, jonka päätutkija oli Terve Paino yhdistyksen varapuheenjohtaja Pekka Puska. Hän oli juuri valmistunut 27-vuotias lääkäri aloittaessaan työt Pohjois-Karjala -projektissa.
Kuvassa päätutkija Pekka Puska vuonna 1976.
Pohjoiskarjalaisia kutsuttiin verenpaineen ja kolesterolin mittauksiin. Heitä kannustettiin tupakoinnin lopettamiseen ja annettiin neuvoja terveellisemmästä ravinnosta. Tärkeänä ohjeena oli maitorasvojen vähentäminen.
Viiden vuoden kuluttua Pohjois-Karjala -projekti laajennettiin koko maata koskevaksi. Seuraavien parinkymmenen vuoden aikana suomalaisille jaettiin laajalla rintamalla tietoa terveellisestä ravinnosta ja sauhuttelun vaaroista. Tärkeimpänä tietokanavana olivat TV-ohjelmat.
Työikäisillä sepelvaltimotaudin aiheuttamia kuolemia on nyt Suomessa enää viidesosa 1970-luvun huippuluvuista. Huomattava osuus tuloksesta johtuu tupakoinnin vähenemisestä ja siitä, että suomalaisten kovan rasvan ja suolan saanti ovat vähentyneet. Hyvään tulokseen ovat myös vaikuttaneet kohonneen verenpaineen ja kolesterolin tehokkaampi lääkitys ja kehittyneempi sairaalahoito.
Kymmenisen vuotta Pohjois-Karjala -projektin aloittamisen jälkeen maassamme käynnistyi uusi kansalaisten terveyttä heikentävä uhka. Nyt emme luojalle kiitos ole olleet maailman kärkeä, vaan olemme kulkeneet muiden maiden vanavedessä. Se ei kuitenkaan paljoa lohduta, sillä seuraamukset ovat meilläkin olleet tuhoisat.
Neljässäkymmenessä vuodessa ylipainoisten aikuisten määrä on kaksinkertaistunut ja lapsilla kolminkertaistunut. Tämä liippaa Pohjois-Karjalaa, sillä lihavuus kaksinkertaistaa riskin sairastua sepelvaltimotautiin. Valitettavasti lihavuus lisäksi lisää myös muita sairauksia, joista monet ovat hyvin yleisiä. Tyypin 2 diabetes, uniapnea, rasvamaksa, aivohalvaukset, astma…
Eri maiden tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että pääsyy maapallon väestöjen lihomiseen on ruokatottumusten muutos. Suomalaisille on tarjolla paljon terveellistä syömistä, mutta sen vastapoolina meille on jo vuosikymmeniä markkinoitu aktiivisesti hyvin epäterveellisiä elintarvikkeita: makeisia, sokerijuomia, pikaruokia, sokerimuroja.
Ravitsemussuositukset ja toistuvat terveellisen syömisen ohjeet eivät ole kyenneet estämään suomalaisten lihomista. Epäterveellisten tuotteiden houkutukset ja markkinointi ovat monille ylivoimaisia vastustajia. Mikä neuvoksi?
Tähän löytyy toimiva esimerkki Pohjois-Karjala -projektista. Jo silloin ymmärrettiin, että tarvitaan myös eduskunnan päätöksiä. Pelkkä valistustyö ei ollut riittänyt vähentämään tupakointia riittävästi. Jo vuonna 1977 – neljä vuotta projektin käynnistämisen jälkeen – valmistui tupakkalaki. Vuosien saatossa lakia on täsmennetty ja tiukennettu. Kansanedustajien päätösten avulla tupakointi on saatu reilusti vähenemään.
Eduskunnan päätöksiä tarvitaan myös suojelemaan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnilta ja houkutuksilta. Lue manifesti .
Terve Paino ry onnittelee varapuheenjohtajaansa Pekka Puskaa menestyksekkäästä avainroolista Pohjois-Karjala -projektissa.
Samalla odotamme Pekkaa takaisin Joensuusta pääkaupunkiin Terveempi Suomi -projektin äärelle. Työskentelemään terveellisemmän ruokaympäristön puolesta.
Pertti Mustajoki
Terve Paino ry:n pj
kirjoittanut Pertti Mustajoki | maalis 13, 2022 | Ajankohtaista, Etusivu, Paino
Ylipaino on lisääntynyt hälyttävästi. Suomessa on tällä hetkellä 2,9 miljoonaa kansalaista, joilla on ylipainoa.
Lihavuus lisää sairastumista mm. tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, uniapneaan, nivelrikkoon ja useisiin syöpätyyppeihin.
Yhteiskunnan kannalta on kysymys suurista kustannuksista. Lihavuuden aiheuttamien sairauksien väheneminen pienentäisi sote-palvelujen tarvetta, mikä auttaisi siirtämään voimavaroja muiden sairauksien hoitoon ja vanhustenhuoltoon.
Yhteiskunnan pitää toimia:
• haittavero runsaasti sokeria sisältäville elintarvikkeille
• haittavero myös runsaasti rasvaa ja suolaa sisältäville tuotteille
• epäterveellisten tuotteiden paljousalennukset on kiellettävä, ja litra- ja kilohinnan pitää olla sama annoskoosta riippumatta
• epäterveellisten ruokien ja juomien markkinointi lapsille tulee kieltää
• energiajuomien myynti alle 15-vuotiaille on kiellettävä
• ruokapakkauksien etuosassa pitää ilmoittaa selvästi näkyvällä merkinnällä, jos tuote sisältää runsaasti energiaa, sokeria, suolaa tai kovaa rasvaa.
Suomalaisten selvä enemmistä kannattaa näitä keinoja. Taloustutkimuksella teettämämme tutkimus osoitti, että Suomalaiset vaativat poliitikoilta toimia lihavuuden torjuntaan.
Lue Terve Paino ry:n Manifesti terveemmän ruokaympäristön puolesta (pdf).
Terveemmän ruokaympäristön puolesta
