Lihavuus johtuu siitä, että ravinnosta pitkän ajan kuluessa tulee liikaa energiaa eli kaloreita.

Painon ja pituuden avulla laskettu painoindeksi kertoo, onko painoa liikaa. Painoindeksin laskuri löytyy täältä. Syötä painosi kiloissa ja pituutesi metreissä.

2–18-vuotiailla painoindeksin laskemiseen tarvitaan myös tieto iästä (syntymäaika ja mittauksen ajankohta) ja pituudesta. Lasten painoindeksin laskuri löytyy täältä.

Oman painoindeksin arviointi

Painoindeksin avulla voi arvioida ylipainon astetta. Omaa painoindeksiä arvioidessa on hyvä huomioida, etteivät painoindeksiluokkien rajat todellisuudessa ole kovin jyrkkiä. Painoindeksin 29,7 ja 30,3 ero on vain muutamia kiloja.

• Painoindeksi 25 tai vähemmän = normaali paino, ei pidä pudottaa painoa.
• Painoindeksi välillä 25-30 = ylipaino. Rauhallinen laihtuminen järkevää, varsinkin jos paino on pääasiassa kertynyt vyötärölle, mikä usein aiheuttaa sairauksia.
• Painoindeksi yli 30 = selvä lihavuus: Laihduttaminen aina aiheellista, koska liiallisen rasvakudoksen kertyminen kehoon ja maksaan aiheuttaa monia sairauksia. Näitä ovat tyypin 2 diabetes, unihäiriöt, rasvamaksa, astma, tietyt sydäntaudit ja useat syöpäsairaudet.

Tavoitteena sopivan hidas painon vähentäminen

Usein ylipainoinen ryhtyy dieetille – tiukalle ruokavaliolle – koska haluaa nopeita tuloksia. Se ei ole lainkaan viisasta, koska nopean laihtumisen jälkeen paino tavallisesti nousee takaisin. Tämä johtuu siitä, että laihtuneena ravinnosta saadun energian (kaloreiden) tarve on aikaisempaa pienempi.

Jotta tulos säilyisi, pitää osata muuttaa pysyvästi ruokailutottumuksiaan siten, että ne vastaavat uutta tilannetta. Tämä on osoittautunut kovasti vaikeaksi, sillä useimmilla laihduttajilla paino lähtee nousemaan ja liikakilot palaavat (kuvan punainen katkoviiva).

Järkevämpi tapa on tehdä syömis- ja juomistottumuksiinsa maltillisia muutoksia ja seurata painon muutosta, sininen viiva. Viikon aikana pieni 300-400 gramman painonlasku ei useinkaan ole nähtävissä, koska elimistön nestevaihtelu voi peittää sen. Mutta kuukauden kohdalla näkee tuloksen.

Jos paino on pudonnut 1 – 1,5 kiloa, jatka samaan malliin. Jos painonlasku ei ole toteutunut, tee lisää maltillisia muutoksia syömistottumuksissa.

Millaisia juomamuutoksia?

Muutokset kannattaa aloittaa juomista, koska niiden kohdalla kaloreiden vähentäminen on varsin suoraviivaista. Juodut nesteet siirtyvät mahalaukusta niin nopeasti suoleen, etteivät ne ehdi aiheuttaa lainkaan kylläisyyttä. Nesteiden kalorit ovat aina ylimääräisiä, koska ne eivät vähennä muuta syömistä.

Jos pitää makeasta, virvoitusjuomissa voi siirtyä keinotekoisesti makeutettuihin kalorittomiin tuotteisiin.

Hedelmistä puristetussa mehuissa on sama määrä sokeria kuin sokerilimonadeissa. Vaikka tölkkimehujen sokeri on peräisin terveellisistä hedelmistä ja marjoista, mehuissa niiden terveellisyys katoaa kokonaan. Lasillinen hedelmämehua ei paljoa haittaa, mutta puoli tölkillistä – 50 grammaa sokeria ja 200 ylimääräistä kilokaloria – on usein nautittuna lihottava ja muutenkin epäterveellinen.

Sokeria sisältävistä energiajuomista ja keskioluesta tulee yhtä paljon kaloreita kuin sokerijuomista. Jos olet ylipainoinen ja käytät näitä tölkkejä tai pulloja useimpina päivinä viikossa, on syytä pysähtyä miettimään, miten voisit vähentää niiden käyttöä.

Hedelmät, marjat, kasvikset, juurekset

Kaikki tämän osaston tuotteet ovat painonhallinnan kannalta hyödyllisiä ja muutenkin terveellisiä. Niissä on vähän kaloreita, koska valtaosa painosta on vettä eikä niissä ole rasvaa. Hedelmät, marjat ja porkkanat sopivat hyvin välipaloihin ja naposteluun. Niiden käyttöä kannattaa muutenkin lisätä, esimerkiksi aterioiden yhteydessä.

Kasviperäisissä syötävissä on yksi poikkeus, pähkinät, joissa on erittäin paljon kaloreita. Jos pähkinöitä syö harvoin, ne eivät paljoa vaikuta. Mutta jos niitä syö useita kertoja viikossa, kannattaa vähentää.

Peruna

Peruna on kasvisten joukossa poikkeus, koska siitä on saatavilla hyvin erilaisia tuotteita, ks. kuva.

Keitetty peruna sisältää vähän kaloreita, koska siinä on paljon vettä. Se on laihduttajalle turvallinen tuote. Paistetuissa perunoissa on vähemmän vettä ja mukana on rasvaa, minkä vuoksi kaloreita on enemmän. Energiatiheys ei kuitenkaan ole kovin suuri, joten laihduttajakin voi nauttia niitä varsin vapaasti.

Uppopaistetuissa ranskalaisissa perunoissa kaloreita on jo niin paljon, että laihduttajan kannattaa niitä enimmäkseen karttaa. Mutta jos satunnaisesti niitä tulee syötyä, se ei suinkaan estä painonhallintaa.

Perunalastut on varsinaisia kaloripommeja, koska niissä vettä on hyvin vähän ja rasvaa kolmasosa painosta. Niitä laihduttajan kannattaa ehdottomasti karttaa. Sama koskee muita lastutuotteita, esimerkiksi maissilastuja.

Muiden kiinteiden ruokien kaloreiden vähentäminen

Syödessä mahalaukku täyttyy vähitellen. Kun se on sopivasti täynnä, mahan seinämän hermot aistivat venyttymisen ja ilmoittavat siitä aivoillemme. Tunnemme tämän kylläisenä olona ja lopetamme syömisen.

Kylläisyyden aiheuttaa ruuan määrä mahalaukussa. Mahamme ei kykene lainkaan aistimaan syötyjen kaloreiden määrää. Jos olemme syöneet hyvin kaloripitoista ruokaa, kylläisessä mahassamme voi olla 1000 kilokaloria. Jos olemme syöneet vähäkalorisempaa ruokaa, kylläisessä mahassamme on vain noin 500 kilokaloria. Molemmissa vaihtoehdoissa kylläisyyden tunne on sama, mutta kalorimäärässä suuri ero.

Kiinteissä ruuissa on tärkeää tutustua ainakin yleisimmin syötyjen ruokien energiatiheyksiin, paljonko kaloreita on 100 grammassa. Tieto löytyy ruokapakkauksista ja internetistä ruokien tietokannasta osoitteessa www.fineli.fi.

Alla oleva tuoteseloste kertoo, että ”Nakkikastike muusilla” ruokapakkauksen tuotteessa on 100 grammaa kohden 501 kilojoulea eli 120 kilokaloria.

Luvut kertovat, että Nakkikastike muusilla on painon kannalta ihan OK syötävää. Kun sillä tyydyttää nälkänsä, kaloreita ei tule liikaa.

Alla olevassa kuvassa sininen palkki kuvaa elintarvikkeen energiatiheyttä ja merkityt luvut ilmoittavat, paljonko energiaa on 100 grammassa tuotetta. Vasemmassa reunassa ovat pienen energiatiheyden hedelmät, juurekset ja erilaiset vihreät kuten salaatit, joiden energiatiheys on hyvin pieni. Liikapainosta eroon pyrkivän kannattaa lisätä niiden syöntiä. Kun mahaan menee paljon kasviksia, sinne mahtuu vähemmän kaloripitoisempia ruokia.

Kuvassa vaaleampi vihreä alue ”useimmat valmisruuat” kertoo, että perinteiset suomalaiset ateriat ovat painon kannalta OK. Näitä aterioita tehdään paljon kotikeittiöissä ja niitä löytyy runsaasti myös on ruokakauppojen kylmäkaapeissa – lihapullat-perunamuusi, makaronilaatikko, kala-annokset, keitot jne. Niillä voi sammuttaa nälän ilman liiallisten kaloreiden vaaraa.

Pizzoissa ja hampurilaistuotteissa sen sijaan on selvästi enemmän kaloreita kuin perinteisissä suomalaisissa aterioissa. Jos niitä käyttää usein, on vaikea välttyä lihomiselta. Lihapulla-perunamuusi aterian ja samankokoisen hampurilaisaterian jälkeen on yhtä kylläinen olo, mutta hampurilaisaterian jälkeen mahalaukussa on yli kaksi kertaa enemmän kaloreita.

Painostaan huolehtivan ei tarvitse lopettaa pizzojen ja hampurilaistuotteiden syömistä kokonaan. Niitä voi syödä silloin tällöin. Mutta jos tapana on syödä niitä useita kertoja viikossa, se merkitsee niin paljon ylimääräisiä kaloreita, että kannattaa pyrkiä vähentämään näiden tuotteiden syömistä.

Oikeassa laidassa tummanpunaisissa laatikoissa ovat kaikkein haitallisimmat ja lihottavimmat tuotteet. Jos makeisia, suklaata, keksejä, sokerimuroja ja perunalastuja käyttää useina päivinä viikon aikana, kannattaa ehdottomasti pyrkiä vähentämään niiden syöntiä.

Energiatiheyskuvassa näkyy, että myös lenkkimakkaroissa ja kovissa juustoissa on runsaasti kaloreita. Jos näitä tulee syötyä monena päivän viikossa, kannattaa vähentää käyttöä.

Lautasmalli

Jokaisen laihduttajan kannattaa hyödyntää lautasmallia. Se on näppärä tapa vähentää huomattavasti kaloreita ja samalla syödä itsensä tavalliseen tapaan kylläiseksi.

Kuvan esimerkissä ruokakaupasta ostetusta pyttipannuateriasta on otettu puolet ja sijoitettu lautasen vasempaan puoliskoon. Oikeaan puoliskoon on ladottu kasviksia. Kuvan kasvikset ovat tämän kirjoittajan mieluisimmat valinnat. Kukin voi luonnollisesti noudattaa omia mieltymyksiään kasvisten valinnassa, ottaa mukaan salaattia, punajuurta, lantturaastetta tai muuta vastaavaa.

Pyttipannu on tässä valittu esimerkiksi, koska ruokakaupassa myytävien aterioiden joukossa siinä on tavallista enemmän kaloreita. Lautasmallilla voidaan melko epäterveellinen tuote muuttaa terveelliseksi syömiseksi. Kasviksien runsas vesimäärä ”laimentaa” reilusti koko lautasellisen kaloreita.

Leivät

Leipä on suomalaisten peruselintarvike ja sitä voi syödä päivittäin. Leivän valinnassa kannattaa suosia kokojyvätuotteita, jotka ovat terveellisempiä ja painonhallinnan kannalta järkeviä.

Leivän terveellisyyteen vaikuttaa suuresti, mitä on sen päällä. Hyvin energiatiheät ja rasvaiset leikkeleet, juusto ja meetvursti lisäävät huomattavasti voileivän kaloreita. Vähärasvainen lihatuote leivän päällä on turvallinen. Vielä hyödyllisempää sijoittaa leivän päälle kasviksia, esimerkiksi tomaattia ja kurkkua. Kevytlevite leivällä on ihan OK, koska sen vaikutus kaloreihin on vähäinen.

Ruoka-annosten ja pakkausten koko

Ruoka-annosten koon vaikutusta syötyyn ruokamäärän on tutkittu paljon. Tutkimusten tulokset kertovat vakuuttavalla tavalla, että kaikki syövät isoista annoksista ja määristä huomaamattaan enemmän. Tässä pari esimerkkiä.

Eräässä suositussa ravintolassa kävi paljon vakioasiakkaita lounaalla. Tutkijat sopivat lounasravintolan kanssa, että se suurentaa suositun pasta-annoksen kokoa 50 %, mutta siitä ei kerrota asiakkaille. Normaaliannoksen ja suuremman annoksen päivinä tarjoilijat punnitsivat syömättä jääneet ruuanrippeet, minkä avulla saatiin selville asiakkaan syömä määrä.

Suuremmasta annoksesta asiakkaat söivät yli 200 kilokaloria eli melkein viisikymmentä prosenttia enemmän kuin pienemmästä normaaliannoksesta. Useimmat ruokailijat eivät huomanneet lainkaan, että annosta oli suurennettu.

Edellä kuvattu tutkimus on yksi esimerkki siitä, miten huonosti ihminen kykenee arvioimaan syömänsä ruokamääriä. Kaikki syövät isommista annoksista tavallista enemmän, mutta juuri kukaan ei itse huomaa sitä.

Tämä ”suuruuden laki” vaikuttaa myös elintarvikkeiden pakkauksissa. Eräässä kokeessa selvitettiin, mitä sipsipussien koko vaikuttaa syötyyn määrään.

Lapset saivat vapaasti syödä perunalastuja erikokoisista pusseista niin paljon kuin halusivat. Mitä isompi pussi, sitä enemmän syötiin. Tämä suuren koon aiheuttama liikasyönti vaikuttaa kaikissa tuotteissa, joita voi syödä pusseista tai rasioista. Painonhallintaa haittaa, että makeisten ja muiden ruokapakkausten koot ovat selvästi kasvaneet parin viime vuosikymmenen aikana.

Koska meillä ihmisillä on voimakas taipumus syödä isommista annoksista ja sipsi/makeispusseista tavallista enemmän, jokaisen, joka ylipainon vuoksi ryhtyy muuttamaan syömistottumuksiaan, kannattaa välttää epäterveellisten elintarvikkeiden isoja pakkaus- ja annoskokoja. Mutta hedelmien, marjojen ja kasvisten kohdalla kannattaa suosia isoja määriä, koska ne houkuttelevat syömään enemmän näitä terveellisiä tuotteita.

Jos kotona syödään usein lautasilta, on syytä pysähtyä selvittämään minkä kokoisia ne ovat. Syömistutkimuksissa on säännönmukaisesti todettu, että kun ruokailija ottaa lautaselleen ruokaa, isoille lautasille tulee ladottua enemmän.

Viime vuosikymmenten aikana lautasten koot ovat suurentuneet. Kotonani oli pitkään käytössä häälahjaksi saatuja lautasia, joiden läpimitta oli 23 cm. Runsas kymmenen vuotta sitten uusimme astiaston, jonka lautasten läpimitta on 27 cm. Uusien lautasten pinta-ala on melkein neljäkymmentä prosenttia suurempi kuin vanhojen.

Suurten lautasten karttaminen kotona ei panonhallinnassa ole niitä tärkeimpiä asioita, mutta joka tapauksessa yksi mahdollinen keino vähentää ylimääräisiä kaloreita.

Vähennä ympäristösi houkutuksia

Syömisen tutkijat ovat havainneet, että ruokavalintojamme ohjaavat monet ympäristömme tekijät ilman että tajuamme sitä. On hyödyllistä tietää, mitkä asiat kotona vaikuttavat syömiseemme.

Ruuan näkeminen houkuttelee syömään. Makeisia, perunalastuja, keksejä ja muita lihottavia elintarvikkeita kannattaa säilyttää kaapissa, jonka ovea ei päivittäin avata.

Sen sijaan hedelmät, joiden runsas käyttö auttaa painonhallinnassa, tulee sijoittaa näkyvälle paikalle pöydälle. Hedelmien menekkiä lisää, jos ne lohkotaan valmiiksi sopiviksi napostelupaloiksi.

Jääkaapissa on alimpana vihanneslokero tai -laatikko. Tämä terveellisten elintarvikkeiden säilytyspaikka on siis mahdollisimman hankalassa paikassa eikä ensimmäisenä osu silmiin.

Jos perheessä on ylipainoisia, alimpaan lokeroon kannattaa sijoittaa makkarat, pizzat ja kovat juustot. Vastaavasti kasvikset ja hedelmät sijoitetaan ylimmille hyllyille, jossa ne helposti osuvat jääkaapin avaajan silmiin.

Onnistuneiden laihduttajien opetukset

Viime vuosikymmenellä Suomessa koottiin onnistuneiden laihduttajien tiedosto. Turun seudun lehdissä oli ilmoitus, jossa lukijoita pyydettiin ottamaan yhteyttä tutkijoihin, jos lihavuuden vuoksi oli laihduttanut yli 10 prosenttia painosta ja tulos oli säilynyt vähintään kaksi vuotta.

Mukaan ilmoittautui 180 suomalaista. Heiltä tiedusteltiin, minkälaisia muutoksia he olivat syömistottumuksissaan tehneet.

• Melkein kaikki olivat lisänneet kasvisten syömistä.
• Selvä enemmistö oli vähentänyt makeita leivonnaisia, makeisia ja pikaruokia.
• Selvästi yli puolet oli siirtynyt säännöllisempään ateriarytmiin, pienentänyt ateriakokoja ja vähentänyt virvoitusjuomien käyttöä.
• Kolmasosa oli vähentänyt alkoholijuomien, rasvaisten lihaleikkeleiden, makkaroiden ja rasvaisten juustojen käyttöä.

Merkittävää on, että onnistuneet laihduttajat eivät kertoneet olevansa millään dieetillä. He olivat tehneet syömistottumuksissaan järkeviä muutoksia, joiden avulla kaloreiden saanti väheni pysyvästi.

(Tutkimustulokset on julkaistu tieteellisessä lehdessä: Sirpa Soini, Pertti Mustajoki, Johan Eriksson: Weight loss methods and changes in eating habits among successful weight losers. Annals of Internal Medicine 2016; vol 48, nro 1-2, s. 76-82)

Liity Terve Paino ry:n jäseneksi

Terve Paino ry pyrkii vähentämään lihavuutta Suomessa. Etenkin lasten lihavuutta pitää ehkäistä. Se edellyttää, että lihottavimpien elintarvikkeiden markkinointia ja myyntiä rajoitetaan.

Jos kannatat näitä toimenpiteitä, liittymällä Terve Paino ry:n jäseneksi voit edistää niiden toteutumista.

Ensimmäiset esi-isämme ja -äitimme lähtevät Kristiinankaupungista 300 kilometrin taipaleelle Porin kautta kohti Helsingin Senaatintoria. Tuhannet sukupolvet matavat eteenpäin metri vuodessa nopeudella.

Vihdoin 290 kilometrin jälkeen – jossain Kauniaisten risteyksen tienoilla – ihminen keksii maanviljelyksen. Siihen mennessä vaeltajien keskuudessa ei ollut yhtään lihavaa ihmistä. Tiedämme tämän, koska maapallolla on meidän päiviimme asti löytynyt ihmisryhmiä, jotka ovat eläneet samanlaista elämää kuin kivikaudella. Näiden metsästäjä-keräilijöiden joukossa ei ole tavattu yhtään ylipainoista ihmistä. Terve paino rullasi automaattisesti eteenpäin vaakasuoralla pinnalla.

Vuosituhansien ajan maaviljelyn keksimisen jälkeen harvoilla ihmisillä oli ylipainoa, koska vain pienellä eliitillä oli mahdollisuus saada ylimääräisiä kaloreita.

Aleksanterinkadulla Senaatintoria lähestyttäessä alkaa ilmestyä ensimmäisiä merkkejä ylipainon yleistymisestä. Mutta vielä 299,9 kilometrin jälkeen – sata vuotta sitten –  terveyden rinne oli loiva. Painonhallinta oli valtaosalle helppoa.

Senaatintorilla Aleksanteri II:n patsaan kohdalla ihmisten paino alkaa kiihtyvästi nousta. Kun he saapuvat perille 40 vuotta myöhemmin Snellmanin kadun reunaan, ylipainoisia on Suomessa enemmän kuin terveessä painossa olevia.

Ihmisen pitkän vaelluksen aikana geenimme sopeutuivat täydellisesti pitämään laji hengissä ja lisääntymiskykyisenä kivikauden oloissa. Geenien tärkein tehtävä oli ohjata hankkimaan riittävästi ravintoa ja energiaa. Mitään jarruja ei kehittynyt lihomiselle, sillä muutaman kilon vararavinto ihon alla auttoi selviämään niukempien aikojen yli.

Matkalla Aleksanterin patsaalta Snellmaninkadulle ruokatarjonta runsastui moninkertaisesti. Tällä hetkellä supermarkettien tuhansien nimikkeiden valikoimasta melkein puolet koostuu epäterveellisistä tuotteista. Painonhallinnan rinne jyrkentyi nopeasti.

Supermarketin käytävillä kävellessä geeniemme kivikauden tehdasasetukset olettavat meidän liikkuvan edelleen savannilla. Runsaan ravinnon äärellä ne ohjaavat meitä varautumaan niukempiin aikoihin ja syömään kaloreita varastoon. Terveyden rinne on muuttunut liian jyrkäksi. Suurimmalla osalla suomalaisia voimat eivät riitä ylläpitämään tervettä painoa.

Siinä suomalaiset nyt seisovat Snellmaninkadun reunassa kivikautisine geeneineen. Kukaan ei halua olla ylipainoinen, sillä kansa tietää lihavuuden aiheuttavan paljon sairauksia. Siitä huolimatta heille on kertynyt ylimääräisiä kiloja. Valitettavasti nykyisessä lihottavassa ruokaympäristössä geenien paine on useimmille ylivoimainen. Suomalaiset kohottavat katseensa edessä kohoavan Valtioneuvoston linnan ikkunoihin ja huutavat: ”AUTTAKAA!”.

Ylipaino on voimakkaasti lisääntynyt kaikkialla maailmassa. Muutamissa Suomea edistyneemmissä maissa – esimerkiksi Meksikossa ja Chilessä – on veroilla ja säädöksillä ryhdytty suojelemaan kansalaisia epäterveellisten elintarvikkeiden houkutuksilta. Suurin osa suomalaisista toivoo samaa. Tuoreen väestökyselyn mukaan he haluavat sokeriveron, kieltää epäterveellisten elintarvikkeiden mainostamisen lapsille, lopettaa lelujen jakamisen lasten hampurilaisaterioiden yhteydessä ja evätä energiajuomien myynnin alle 15-vuotiaille.

Terveyden rinne on jyrkentynyt, vaikka Suomessa on ilmestynyt useita ravitsemussuosituksia, ja kansalaisille on toistuvasti jaettu terveellisen syömisen ohjeita. Niistä huolimatta ylipainoa on kertynyt entistä enemmän. Sen vähentäminen ei onnistu ilman yhteiskunnan toimenpiteitä.

Hyvä tavoite olisi tällä vuosikymmenellä palauttaa suomalaisten painotilanne Aleksanterin patsaan tilanteeseen – 40 vuoden takaiselle tasolle. Se voi toteutua vain, jos yhteiskunta ryhtyy laeilla ja muilla säädöksillä loiventamaan terveyden rinnettä.

Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Blogin tieteelliset lähteet
Blogin pääkuva: Sharon McCutcheon on Unsplash

Lihavuus on siis suomalaisilla merkittävä terveyshaitta ja sairastavuuden aiheuttaja, joka vielä jakautuu väestössä epätasaisesti ollen osasyynä sosioekonomisiin terveyseroihin. Lihavuus aiheuttaa myös huomattavan määrän sote-palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Tässä tilanteessa avainkysymys on, millä toimenpiteillä väestön lihavuus saataisiin laskuun.

Ihmiset voivat itse paljon vaikuttaa ruokavalintoihinsa ja liikkumiseensa. Tiedotusvälineet ovat pullollaan erilaisia laihdutusohjeita sekä kaupallisia laihdutusohjelmia, ja myös terveydenhuolto opastaa laihduttamisessa. Vaikka monet saavat näin tuloksia hyödyttäen heidän terveyttään, pysyväistulokset ovat monasti niukkoja. Monet laihdutuskuurit ovat tehottomia tai suorastaan haitallisia. Ja väestön lihominen vain jatkuu. Yksilöitä tulee tietysti auttaa heidän painonhallinnassaan, mutta tämä ei ole ratkaisu väestön lihomiskehityksen kääntämisessä.

Ruokaympäristö avainasemassa lihavuuden torjunnassa

Yksilötasolla painoon vaikuttavat ruoka- ja liikuntatottumukset sekä geneettiset tekijät, mutta  väestötasolla ne eivät selitä huomattavaa lihomistrendiä. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että kysymys on elinympäristössä tapahtuneista suurista muutoksista, jotka koskevat sekä ruuan tarjontaa että fyysistä aktiviteettia. Elintarvikeympäristömme on muuttunut. Ruokaa ja juomia on yhä monipuolisemmin tarjolla, se on suhteellisesti halvempaa, sitä mainostetaan houkuttelevasti ja annoskoot ovat kasvaneet.

Elintarvikeympäristö kustannusvaikuttavin tapa

Lihomiskehityksen pysäyttämisessä on siis kysymys sekä väestön fyysisen aktiviteetin lisäämisestä että ruokaympäristön muuttamisesta. Väestön fyysisen aktiviteetin lisäämisessä on paljon toimintaa niin kaupunkisuunnittelun, liikennepolitiikan, liikuntapaikkojen kuin liikuntaohjelmien puolella. Elintarvikeympäristöön vaikuttaminen väestön painonhallinnan ja terveyden puolesta on jäänyt vähemmälle. Uusi Terve Paino -yhdistys pyrkii edistämään vaikuttavia poliittisia toimia elintarvikeympäristön muuttamisessa, mikä on kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan kustannusvaikuttavin tapa.

Tällaisen politiikan suunnittelussa tulee esiin ikuinen peruskysymys: keppiä vai porkkanaa – myönteistä tukea vai rajoituksia? Myönteinen tuki on aina miellyttävämpi ja tavoittelemisen arvoista ja sitä ravitsemusohjauksella yritetään. Terveellisten elintarvikkeiden hinnan alentaminen ei ole mahdollista ilman valtion tukea, mihin taas ei ole valtiontaloudellisia mahdollisuuksia. Realistista ei myöskään näytä olevan halvempi verokohtelu, mitä on yritetty.

Terveysperusteinen verotus ohjaa kulutusta terveellisempiin valintoihin

Näin ollen tehokkaaksi ja realistiseksi keinoksi jää poliittinen sääntely, jolla pyritään rajoittamaan epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden kulutusta. Pakkoon ei voida eikä tarvitse mennä, koska verotuksella voidaan säädellä hintoja ja näin rajoittaa kulutusta. Hiljattain tehty järjestöjen teettämä väestötutkimus osoitti, että tähän on enemmistön tuki: yli puolet suomalaisista kannatti siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen.

Eniten tukea sai sokeriverotus (58%), mutta myös suolaan ja kovaan rasvaan kohdistuva verotus sai paljon kannatusta. Sokeriverotus, joka kohdistuu erityisesti lasten ja nuorten ylipainon torjuntaan, on saanut myös julkisuudessa paljon myönteistä huomiota. Sen selvittäminen on jo hallitusohjelmassa. On hyvä muistaa, että sokeriverolla korvattaisiin tehokkaammin nykyinen virvoitusjuomavero ja aiempi makeisvero.

Terveysperusteinen ravintovero, kuten sokerivero, vähentäisi haitallista kulutusta ja parantaisi kansanterveyttä. Terveyspalvelujen tarve vähenisi ja toisi valtiolle kaivattuja verotuloja. Ruokakustannuksiin se ei vaikuttaisi kulutuksen siirtyessä terveellisempiin vaihtoehtoihin.

Elintarvikkeiden tuotekehityksessä terveys keskiöön

Merkittävää on myös, että sokerivero kannustaisi elintarviketeollisuutta muuttamaan tuotteittensa koostumusta.  Terveellisemmät elintarvikkeet ovatkin kestävä tie parempaan kansanterveyteen pitkällä tähtäimellä. Vaikutukset ovat jo nähtävissä elintarvikkeiden suolapitoisuuden vähenemisessä ja rasvakoostumuksen muutoksissa. Kun elintarvikkeiden koostumus muuttuu, niin kuluttajat eivät joudu kamppailemaan muutoksen kanssa, vaan se tapahtuu kuin itsestään.

Lihavuuden torjuntaan tarvitaan monia terveyspäätöksiä

Terveellisempään ruokaympäristöön tähtäävässä politiikassa on paljon muutakin tehtävissä kuin vaikuttava veropolitiikka. Kysymys on mm. lapsia houkuttavasta epäterveellisten tuotteiden mainonnasta, niiden paljousalennuksista, kouluruokailusta ja makean myynnistä kouluissa. Eräs konkreettinen uudistus olisi lihottavan ja monella tavalla haitallisten energiajuomien myyntikielto alle 15-vuotiaille lapsille, mitä tutkimuksessa kannatti peräti 83 % suomalaisista.

Tiedote kyselyn tuloksista löytyy täältä. Täydellinen raportti yli kahdenkymmenen kysymyksen tuloksista ja analyyseistä on myös kaikkien luettavissa. Tässä artikkelissa keskitymme niihin kuuteen kysymykseen, jotka liittyivät epäterveellisten ruokien ja juomien aiheuttamiin ylimääräisiin kaloreihin. Näiden kysymysten täydelliset tulokset löytyvät täältä.

• Sokerivero: Tulisi säätää sokerivero, joka nostaa runsaasti sokeria sisältävien juomien, makeisten, keksien, jugurttien ym. hintaa.
• Mainoskielto: Lapsia houkuttavien epäterveellisten juomien ja elintarvikkeiden mainonta tulisi kieltää.
• Kilo/litrahinta: Epäterveellisten elintarvikkeiden (makeiset, perunalastut, sokerijuomat yms.) kilo- ja litrahinta tulisi säätää samaksi, jotta suuret annokset olisivat vähemmän houkuttelevia.
• Tarjoustuotteiden kielto: Makeisten ja muiden epäterveellisten elintarvikkeiden myynti kassoilla ja tarjoustuotteina (kuten kaksi yhden hinnalla, tai osta 3, maksa 2) tulisi kieltää.
• Lelukielto: Epäterveellisten tuotteiden yhteydessä lapsille jaettavat mainoslelut tulisi kieltää.
• Energiajuomat: Energiajuomien myynti alle 15-vuotiaille tulisi kieltää.

Kyselyssä vastaajille annettiin viisi vastausvaihtoehtoa: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin eri mieltä ja täysin eri mieltä. Kuvassa samaa mieltä ja eri mieltä tarkoittaa ”täysin” ja ”jokseenkin” vastausten summaa.

Useimpien kysymysten kohdalla yli 60 % suomalaisista kannattaa ehdotettuja veroja ja rajoituksia. Vastustajia eli eri mieltä olevia on selvästi vähemmän. Kolmen kysymyksen kohdalla heitä on vähemmän kuin 20 % ja kahdessa kysymyksessä alle 30 %.

Naiset kannattavat esitettyjä toimenpiteitä useammin kuin miehet. Sukupuoliero on yli 10 %-yksikköä mainoskiellossa, kilo/litrahinnassa ja energiajuomissa. Korkeammin koulutetut kannattavat esitettyjä toimia useammin kuin vähemmän koulutetut, mutta erot ovat pieniä.

Haittaveron ja epäterveellisten elintarvikkeiden rajoittamisen laaja kannatus ei loppujen lopuksi yllätä. Vuonna 2014 Lääkäriliiton, Apteekkariliiton ja Lääketietokeskuksen teettämässä väestökyselyssä vastaajat pitivät lihavuutta suomalaisten suurimpana terveysuhkana. Suomalaiset ovat fiksuja ja tietävät, että lihavuus aiheuttaa paljon sairauksia. He tietävät myös, miten vaikeaa tämän päivän ruokamaailmassa on pysyä terveessä painossa. Kysymyksiin vastanneet suomalaiset haluavat, että yhteiskunta ryhtyy suojeleman heitä, heidän lapsiaan ja muita omaisiaan ylimääräisten kaloreiden aiheuttamilta sairauksilta.

Epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen vähentäminen veroilla ja säädöksillä tukisi terveyttä. Lihavuus aiheuttaa yli 30 sairautta, joista monet ovat yleisiä kansantauteja. Samalla lihavuussairauksien aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat – 6 000 joka vuosi – alkaisivat vähentyä. Myös terveyteen liittyvä eriarvoisuus kaventuisi. Samalla  yhteiskunta hyötyisi: valtio saisi kaivattuja verotuloja, ja terveydenhuollon kustannuspaineet vähitellen keventyisivät.

Suomalaisten selvä enemmistö haluaa terveysperusteisia veroja ja muita säädöksiä, jotka hyödyttäisivät sekä kansalaisia että valtionhallintoa. Kuitenkaan tähän mennessä maan päättäjät eivät ole panneet tikkua ristiin asian viemiseksi eteenpäin.

Sanna Marinin hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävän veron, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin. Runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden haittaveron toteuttamiseen pitää ryhtyä välittömästi.

Sokeriveron lisäksi tarvitaan myös muita säädöksiä suojelemaan etenkin lapsia lihomiselta. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille on jo kielletty joissakin maissa, ja se tulee toteuttaa Suomessa mahdollisimman pian.

Syömistutkimusten avulla on paljastunut, että kaikilla ihmisillä on voimakas taipumus syödä isoista annoksista enemmän. Suomalaiset ovat tajunneet tämän ja haluavat  suojaa isojen annosten houkutuksilta.

Suomessa on jo toimiva esimerkki paljousalennuksen kiellosta. Ruokakaupassa kulkija voi todeta, miten oluen litrahinta 12 tölkin mäyräkoirassa on vähintään sama kuin1/3 litran tölkissä. Tämän rajoitusten tarkoitus on vähentää alkoholijuomien haitallista kulutusta. Vastaavasti sokeripitoisten juomien, sipsien, makeisten, keksien ja muiden lihottavien elintarvikkeiden kilohinnan säätäminen samaksi annos- tai pakkauskoosta riippumatta suojelisi ylimääräisiltä kaloreilta.

Terve Paino ry

Pertti Mustajoki
Pekka Puska
Terhi Koivumäki
Leena Nieminen

Ylipaino ja terveyden eriarvoisuus

Ylipaino aiheuttaa yli 30 sairautta, joihin joka vuosi kuolee ennen aikaisesti 6 000 suomalaista.

Suomessa yli 30-vuotiasta miehistä 72 % ja naisista 64 % on ylipainoisia. Lapsistamme 200 000 on painoa liikaa painoa.

Paino ei ole noussut tasaisesti, vaan ylipainoa on vähemmän koulutetuilla enemmän. Perusasteen suorittaneista yli 30-vuotiaista miehistä reilusti lihavia (painoindeksi yli 30) on selvästi useampi (35 %) kuin korkean asteen koulutetuilla (23 %). Myös naisissa on koulutukseen liittyviä painoeroja, joskaan ei yhtä suuria kuin miehillä.

Koulutustason vaikutus näkyy myös nuorilla. Ammattikouluissa tytöillä ja pojilla on selvästi enemmän ylipainoa kuin lukiota käyvillä.

Tanskassa on tutkittu, miten lihavuus viimeisten 20 vuoden aikana on lisääntynyt 11 – 15 -vuotiailla. Vanhempien tulotaso ja koulutus vaikutti selvästi. Sosioekonomisesti heikoimman kolmanneksen perheissä lihoneiden nuorten osuus oli yli kaksi kertaa suurempi kuin ylimmän kolmanneksen perheissä.

Pelkät terveellisen ravinnon ohjeet lisäävät terveyseroja

Suomessa on ilmestynyt useita ravitsemussuosituksia ja ihmisiä on toistuvasti kannustettu terveellisempään syömisen. Näistä huolimatta viime vuosikymmeninä sekä ylipaino että terveyserot ovat kasvaneet. Valitettavasti terveellisiin elintapoihin tähtäävät kampanjat tavoittavat pääasiassa hyvin koulutetun väestön.

Terveellisestä ravinnosta tiedottaminen ei ole kovin tehokasta, mutta aina joku muuttaa tottumuksiaan terveellisemmiksi. Tämä ”joku” on todennäköisesti tavallisesta enemmän koulutettu henkilö, koska vähemmän koulutettua väestönosaa kampanjat tavoittavat huonommin. Terveysvalistus on varmasti ollut hyödyllistä, mutta se vaikuttaa pääasiassa hyvin koulutettuun väestöön. Tämä voi näkyä keskimäärin tyydyttävänä tuloksena, mutta terveyserot ovat samalla suurentuneet.

Edellä kerrotulle ilmiölle on annettu nimi inverse prevention law, ”ehkäisevän työn käänteislaki”.  Pyrkimyksenä on tehdä hyvää ja ehkäistä jotain ikävää, mutta saadaankin päinvastainen tulos. Ne jotka eniten tarvitsevat tietoa terveellisestä ravinnosta, saavat sitä vähiten.

Ravitsemustietoa ja -ohjausta terveelliseen ravintoon luonnollisesti tarvitaan edelleen. Sitä Suomessa toteutetaan aktiivisesti lasten, nuorten ja perheiden kohdalla jatkumona, joka alkaa äitiysneuvoloissa ja jatkuu kouluissa ja opiskelijoiden terveydenhuollossa. Mutta jos halutaan vähentää terveyseroja, sen rinnalla tarvitaan yhteiskunnan säätelyä, joka suojaa epäterveellisten elintarvikkeiden vaikutuksilta.

Lyhyt koulutus ja matala tulotaso – heikommat mahdollisuudet terveellisiin ruokavalintoihin

Vaikka terveellisen ravinnon ohjeet tavoittaisivat niitä eniten tarvitsevat, heidän mahdollisuutensa niiden toteuttamiseen ovat heikommat. Tähän löytyy useita syitä.

• Alempi koulutustaso merkitsee niukempaa toimeentuloa. Tämä aiheuttaa huolta ja stressiä, joiden vallitessa voimia ei riitä terveellisestä syömisestä ja juomisesta huolehtimiseen.
• Suomessa on puoli miljoonaa lukihäiriöistä, joilla tekstin ymmärtäminen on tavallista vaativampaa.
• Ravitsemusohjeiden sisäistäminen voi muutenkin olla vaikeaa. Niitä laativat akateemisesti koulutetut henkilöt, mikä näkyy terveysohjeiden kielessä. Usein niissä käytetään ilmauksia ja lauserakenteita, jotka ovat eivät helposti avaudu tavalliselle kansalle.
• Myös nykyinen tapa ilmoittaa ruokapakkausten ravitsemustiedot antaa etumatkaa hyvin koulutetuille. Tiedot ovat pakkausten takaosassa ja yleensä pienellä fontilla. Tarkan näön lisäksi vaatii huomattavaa koulutustasoa ymmärtää, mitä terveydelle merkitsevät energian kJ/kcal tai suolan, kuidun ja kovan rasvan määrät sataa grammaa ja annosta kohden.
• Vähemmän koulutetut ovat alttiimpia ruokamainosten vaikutuksille.

Ei ole mitenkään yllättävää, että vähäinen koulutustaso ja siihen liittyvä niukempi  toimeentulo näkyy syömistottumuksissa. Verrattuna keski- ja suurituloisiin, pienituloiset suomalaiset syövät epäterveellisempää ruokaa: käyttävät vähemmän kasviksia, ruisleipää ja vähärasvaista maitoa sekä vastaavasti enemmän sokeroituja virvoitusjuomia.

Terveyden eriarvoisuus vähenee yhteiskunnan ohjauksella

Vuonna 2011 Unkarissa otettiin käyttöön epäterveellisiin elintarvikkeisiin kohdistuvat verot.

Kolme vuotta myöhemmin niiden vaikutuksia selvitettiin WHO:n perusteellisessa tutkimuksessa. Sen mukaan verotettavien tuotteiden hinnat nousivat 29 %,ja niiden kulutus vastaavasti väheni 27 %.

Kuva kertoo eri koulutusryhmissä, kuinka suuri osa vastaajista vähensi epäterveellisiä elintarvikkeita.

Vähiten koulutetut (primary education, harmaat pylväät) muuttivat tottumuksiaan terveellisempään suuntaan huomattavasti useammin on kuin korkeimmin koulutetut (tumman siniset pylväät).

Vastaavia tuloksia todettiin Meksikossa, kun sokeripitoisten virvoitusjuomien hintaa nostettiin verotuksella. Eniten niiden käyttö väheni perheissä, joissa oli alhainen tulotaso.

Miksi epäterveellisten elintarvikkeiden hintojen nostaminen vaikuttaa enemmän vähän koulutusta saaneiden tottumuksiin? Taustalla vaikuttaa se, että heillä epäterveellinen syöminen on yleisempää kuin hyvin enemmän koulutetuilla.

Oletetaan että epäterveellisesti syöviä vähän koulutetuissa on 60 % ja korkeakoulutetuissa 30 %. Jos molemmissa ryhmissä puolet muuttaa tottumuksiaan terveellisemmiksi, se merkitsee, että sataa hyvin koulutettua kohden 15 henkeä muuttaa tottumuksiaan ja heikosti koulutusta saaneista kaksi kertaa enemmän eli 30. Jotain vastaavaa on nähtävissä kuvassa: vähän koulutettujen joukossa terveempään suuntaan muutoksia tehneitä on kaksi kertaa enemmän kuin korkeakoulutetuilla.

Unkarin kokemusten jälkeen lakien ja muiden säädösten vaikutuksia on selvitetty monissa maissa. Tänä vuonna ilmestyi perusteellinen tieteellinen selvitys siitä, miten vaikuttavat sokeria sisältävien juomien verottaminen, selkeät ravitsemustiedot ruokapakkausten etuosassa ja epäterveellisten ruokien markkinointirajoitukset lapsille. Jokaisen todettiin vaikuttavan myönteisellä tavalla terveyteen liittyvään tasa-arvoon. Kaikki olivat highly cost effective, yhteiskunnan kannalta ne voitiin toteuttaa pienin kustannuksin.

Tarvitaan konkreettisia päätöksiä

Suomessa terveyserojen kaventaminen nousi ensi kertaa tavoitteeksi 1980, samalla vuosikymmenellä kun lihavuuskäyrät kääntyivät jyrkempään nousuun. Seuraavina vuosikymmeninä molemmat muuttuivat huonompaan suuntaan – ylipainoisten määrä alkoi nopeasti kasvaa ja terveyserot levenivät. Tämän tuskin on sattumaa. Lihavuuden aiheuttamat sairaudet ovat kasvattaneet terveyden eriarvoisuutta.

Terveyteen liittyvän tasa-arvon lisäämistä on toistettu hallitusohjelmasta toiseen, mutta toistaiseksi ei ole tehty mitään toimivaa terveyserojen vähentämiseksi. Ylipainon torjuminen ja terveyserojen kaventaminen on jätetty kokonaan yksittäisten kansalaisten harteille. Se on nykyisen runsaan 24/7 ruokakulttuurin vallitessa useimmille suomalaisille ylivoimainen tehtävä.

Jos Suomen päättäjät eivät aio tehdä mitään toimivaa terveyserojen kaventamiseksi, ei ole kovin rehellistä toistaa terveyden tasa-arvon ylevää tavoitetta vuodesta toiseen.

Jos sen sijaan aidosti haluatte kaventaa sosiaaliryhmien välistä terveyskuilua, käyttäkää niitä keinoja, jotka ovat hallussanne. Laatikaa lakeja ja säädöksiä, jotka ohjaavat kaikkia suomalaisia terveellisempiin ruokavalintoihin.

PS

Ennen toimeen ryhtymistä ei tarvitse asettaa pitkään istuvia asiantuntijoiden työryhmiä, sillä Valtioneuvoston selvitys- tutkimustoiminnan julkaisusarjassa on äskettäin ilmestynyt kaksi nykyisen ruokaympäristön perusteellista selvitystä. Molemmat suosittelevat terveysperusteista verottamista.

Suomessa ei tarvitse ryhtyä keksimään pyörää uudestaan. Tänä syksynä ilmestyi WHO:n raportti Improving dietary intake and achieving food product improving. Se kertoo, millä keinoilla muissa maissa on jo onnistuttu toteuttamaan haitallisten tuotteiden verottamista, kehittämään ruokapakkausten terveysmerkintöjä ja rajoittamaan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia lapsille. Toimivia esimerkkejä, joita voidaan soveltaa Suomen oloihin.

Kirjoituksessa käytetyt tieteelliset lähteet

Kun Terve Paino viime keväänä suunnitteli toimintaansa, päätimme aloittaa kahdella teemalla. Haittavero runsaasti sokeria sisältäville elintarvikkeille oli luonteva valinta, koska Suomessa aiheesta on jo pitkään keskusteltu. Lisäksi se on muissa maissa yleisin terveysperusteisen verotuksen kohde.Toimintamme toiseksi kärjeksi nousivat ilman muuta lapset. Suomen tulevaisuuden toivot, joiden keskuudessa ylipaino on kolminkertaistunut muutamassa vuosikymmenessä.

Lihavuus varjostaa lapsen elämää  monilla tavoilla, ja jo aikuisuuden alkutaipaleella heille ilmaantuu ylipainon aiheuttamia sairauksia. On aivan mahdotonta hyväksyä, että lapsille mainostetuista ruuista ja juomista valtaosa on lihottavia ja muutenkin epäterveellisiä. Joissakin maissa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille on kielletty. Suomessa tämä pitäisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti.

Suomalaisten painokäyrä laskuun

Terve Paino ry:n tarkoitus on ilmaistu säännöissä: ”työskennellä ylipainon vähentämiseksi Suomessa”. Sokerituotteiden haittavero ja markkinointikielto lapsille auttavat tavoitteen saavuttamisessa, mutta ne tuskin onnistuvat kääntämään lihavuuskäyrän riittävään nopeaan laskuun. Tarvitaan muitakin toimenpiteitä, jotka suojelevat suomalaisia ylimääräisiltä kaloreilta.

Kuvassa on visio siitä, miten tämän vuosikymmenen lopussa Suomessa voisi olla miljoona ylipainoista vähemmän. Punaisissa kehyksissä ovat Terve Paino:n tällä hetkellä ajamat tavoitteet. Muita kuvassa mainittuja toimenpiteitä on jo toteutettu joissakin maissa.

Haittavero suolaisille energiatiheille ruuille – perunalastut, juustonaksut, popcornit jne – on jo useita vuosia ollut voimassa Unkarissa ja Meksikossa. Muutamassa maassa on kielletty lelujen jakaminen lapsille epäterveellisten ruokien yhteydessä. Chilessä laki vaatii ruokapakkauksiin varoitusmerkkejä, jos niissä on paljon kaloreita tai sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa.

Kaksi kuvassa mainittua keinoa ovat jo käytössä Suomessa alkoholituotteiden kohdalla. Ruokakaupassa kulkija ei ole nähnyt ”2 tölkkiä yhden hinnalla” tarjouksia. Kassakuitista hän voi todeta, että 1/3 litran tölkin hinta on vähintään sama kuin 12 tölkin mäyräkoirassa. Näiden rajoitusten tarkoitus on vähentää alkoholijuomien haitallista kulutusta.

Vastaavalla tavalla tulisi suomalaisia suojella haitallisten kaloreiden saannilta. Sokeria sisältävien virvoitusjuomien, perunalastujen, makeisten, keksien, pikaruokien jne. pakkaus- ja annoskokojen kasvu on yksi tärkeimmistä ylipainoon johtaneista syistä. Näiden tuotteiden kohdalla kilo- ja litrahinta pitää säätää samaksi annoskoosta riippumatta, jotta houkutus ostaa niitä vähenisi. Myös ruokakauppojen ja kioskien paljoustarjoukset – ”kaksi yhden hinnalla” – tulee kieltää.

Liikenneturvallisuudesta painoturvallisuuteen

Liikennekuolemien vähentäminen laeilla ja säädöksillä on loistava esimerkki siitä, miten yhteiskunta voi suojella kansalaisten terveyttä.

Viisikymmentä vuotta sitten maanteillä kuolleiden määrä oli jyrkässä nousussa. Helsingin sanomissa julkaistu kuva kertoo, miten erilaisten lakien ansiosta liikennekuolemat puolittuivat kymmenessä vuodessa. Sen jälkeen onnettomuuksia vähentäviä lakeja tuli lisää, ja käyrä on edelleen laskenut. Autojen määrä on roimasti kasvanut, mutta siitä huolimatta maanteillä menehtyy enää murto-osa siitä mitä 1970-luvun alussa.

Uunituore Palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) epäterveelliseen ravitsemukseen liittyvä suositus  kertoo, että Suomessa 11 % kuolemista liittyy ylipainoon. Se tarkoittaa, että maassamme joka vuosi 6 000 ihmistä kuolee ennenaikaisesti lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin. He ovat aivan yhtä kuolleita kuin liikenneonnettomuuksissa menehtyneet.

Liikennekuolemia vähennettiin vaikuttamalla useisiin turvallisuutta vaarantaviin kohtiin. Samalla tavalla ylipainon aiheuttamia kuolemia voidaan vähentää vaikuttamalla niihin moniin tekijöihin, joista enimmät ylimääräiset kalorit johtuvat.

Ukkola nostaa esille mm. sen, miten perheen ympäristö voi tukea tai estää lapsen terveellisiä valintoja. Elinympäristömme on muuttunut paljon, melko lyhyessä ajassa. Lasten ja lapsiperheiden ympäristössä on tarjolla yltäkylläisesti runsaasti sokeria, kovaa rasvaa ja vähän ravintoaineita sisältäviä ruokia ja juomia ja niiden mainoksia. Lisäksi, kuten Ukkola kirjoituksessaan toteaa, runsaasti energiaa sisältäviä tuotteita markkinoidaan tehokkaasti eri tavoin ja lasta houkuttelevalla tavalla. Ruokaympäristön muutosten lisäksi myös liikuntatottumukset ovat muuttuneet. Fyysinen aktiivisuus ja arkiliikunta ovat vähentyneet ja istuva elämäntapa yleistynyt sekä aikuisilla että lapsilla.

Ruoka- ja liikuntatottumukset muotoutuvat hyvin varhain ja ovat melko pysyviä. Lasten vanhemmilla on siis keskeinen merkitys roolimalleina ja lasten ruokailuun liittyvien tapojen ja tottumusten opettajina. Vastuu pienen lapsen ruokailusta on vanhemmilla, mutta vanhemmat tarvitsevat tukea ja ohjausta syyttävän sormen sijaan. Jokaisella perheellä on erilainen elämäntilanne, taustalla monia tarinoita, haasteita ja vahvuuksia ja jokainen vanhempi tavoittelee hyvää ja tyydyttävää elämää. Jos syyttely ja faktan tarjoaminen toimisivat, tämä asia olisi jo kunnossa.

Lasten lihavuuden taustalla on useita, sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia tekijöitä. Siitä syystä myös lasten ylipainon ehkäisyssä tarvitaan sekä yksilöllisiä, lapsiperheitä tukevia, että yhteiskunnallisia toimia.

Lapset ja lapsiperheet käyvät säännöllisesti lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Säännölliset tapaamiset mahdollistavat perheiden tuntemisen ja koko perheen ruokatottumuksista keskustelun. Lapsiperheiden ravitsemukseen liittyvän ohjauksen suunnittelun ja toteutuksen tulee perustua tutkittuun tietoon. Tutkimukset ovat osoittaneet minkälainen tuki ja ohjaus auttavat perheitä parhaiten pohtimaan ruokatottumuksiaan ja mahdollisia muutoksia tottumuksissa. Parhaita tuloksia saadaan ymmärtämällä perheen tilannetta ja tukemalla jokaista vanhempaa äitinä tai isänä toimimiseen. On tärkeää kysyä, mitä tälle perheelle kuuluu. Miten he jaksavat arjessaan ja minkälaisia keinoja perhe itse kokee tarvitsevansa suunnan muuttamiseen. Viisautta on nähdä tilanteen taakse ja halu ymmärtää ja sitä kautta auttaa.

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveellisten elintapojen edistämiseksi tarvitaan usean toimijan yhteistyötä. Varhaiskasvatus ja koulu ovat vanhempien tärkeitä kumppaneita vaativassa kasvatustehtävässä. Päiväkodin ja koulun elintapoihin ja terveyteen liittyvä opetus ja lasten ruokakasvatus tavoittavat kaikki lapset ja nuoret ja tasoittavat näin myös lasten taustasta johtuvia eroja elintavoissa.

Yhteiskunnallisilla toimilla voidaan vaikuttaa siihen, että terveyttä edistävät valinnat ovat lapsille, nuorille ja lapsiperheille mahdollisimman helppoja ja luontevia. Esimerkkejä yhteiskunnallisista toimista ovat haittavero runsaasti sokeria sisältäville tuotteille ja lapsille suunnattujen epäterveellisten ruokien ja juomien markkinoinnin kieltäminen. Terveellisiä tuotteita, kuten kasviksia, markkinoimalla, elintarvikkeiden ravitsemuksellista laatua kehittämällä ja tuotteiden sijoittelulla kaupassa voidaan tukea lapsiperheiden terveyttä edistäviä ruokavalintoja.

Moni vanhempi kaipaa urheilutapahtumiin ja muihin lapsille suunnattuihin tapahtumiin terveellisiä välipalavaihtoehtoja. Valikoimaa kehitetään kysynnän mukaan. Mitä useampi nostaa äänensä kuuluviin ja vaatii muutoksia, sitä paremmin viesti kuullaan.

Yhteistyöllä voidaan tukea lapsiperheitä ruokaympäristössä vilisevien ja keskenään ristiriitaisten viestien paljoudessa ja auttaa perheitä tekemään valintoja, jotka tukevat lasten tervettä kasvua.

Terhi Koivumäki ja Päivi Mäki

Suomen puolesta miljoonasta tyypin 2 diabeetikoista (linkki – diabeteksen yleisyys) melkein kaikilla sairaus johtuu ylipainosta. Lihavuus lisää myös monia muita yleisiä sairauksia (linkki – lihavuussairaudet), esimerkiksi kohonnutta verenpainetta, sydäninfarkteja, aivohalvauksia, astmaa, nivelrikkoa ja syöpää.

Ylipainon lisääntyminen johtuu siitä, että epäterveellisten ruokien tarjonta ja markkinointi ovat runsastuneet. Perimämme on pysynyt ennallaan, mutta ruokaympäristömme on muuttunut.

Lihomiskäyrän kääntäminen laskuun edellyttää, että epäterveellisten ruokien ja juomien tarjonta vähenee. Monissa maissa on toimenpiteisiin jo ryhdytty. Lihottavien ruokien ja juomien hintaa on nostettu verotuksella, ja epäterveellisten ruokien markkinointia lapsille on rajoitettu.

Terve Paino -yhdistys vaatii, että myös Suomessa päättäjät ryhtyvät konkreettisiin toimenpiteisiin terveemmän ruokaympäristön puolesta, esimerkiksi säätämällä sokeriveron ja kieltämällä epäterveellisten tuotteiden mainonnan ja paljousalennukset.  

Vaatimuksiamme kuullaan, jos meitä on paljon. Liittymällä jäseneksi voit vaikuttaa.

Pertti Mustajoki, Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Linkit:

• Tietoa lihavuudesta
• Terve Paino -yhdistyksen historiaa