Lausunto hallituksen esityksestä virvoitusjuomaverosta annetun lainsäädännön muuttamisesta

Hallituksen esitys virvoitusjuomaveron uudistamiseksi on erittäin tervetullut, koska sen avulla voidaan vähentää haitallista sokerin kulutusta ja siten vaikuttaa suomalaisten ja erityisesti nuorten ylipainon torjuntaan.

Suomalaisen väestön nopea lihominen ja nousu Euroopan kolmanneksi lihavimmaksi kansaksi on seurausta liian runsaasta ruuan energian saannista. Lihavuus on ennen kaikkea kalorisairaus. Sokeria sisältävät juomat ovat erityisen haitallisia, koska juuri nesteiden mukana elimistöön tulee helposti runsaasti sokeria ja sen kaloreja. Tämä johtaa lihomiseen ja sen aiheuttamiin sairauksiin sekä haittaa hammasterveyttä.

Lihavuus lisää yli kahtakymmentä sairautta, joista monet ovat yleisiä kansantauteja. Ne aiheuttavat hyvinvointialueille joka vuosi noin 3,5 miljardin euron ylimääräisen kustannuksen. Lihavuuden on arvioitu aiheuttavan noin 15 % terveydenhuollon kokonaismenoista.

Yksilötasolla painonhallintaan ja kaloreiden saantiin voi vaikuttaa esimerkiksi elämäntilanne ja perinnölliset tekijät. Väestötasolla perinnölliset tekijät eivät kuitenkaan selitä suomalaisten nopeaa lihomista, koska geneettinen taustamme ei viime vuosikymmeninä ole muuttunut.  Suomalaisten lihomisen perussyy on siis liiallinen kaloreiden saanti, jonka taustana on muuttunut ruokaympäristö.

Moni taho, kuten koti, koulu, elintarviketeollisuus, kauppa ja julkinen valta, voi osaltaan edistää suomalaisten ja erityisesti nuorten tervettä panonhallintaa. Valistus ja informaatio ovat tärkeitä, mutta jo nyt media on täynnä painonhallinnan ohjeita. Tarvitaan valtiovallan politiikkaa. Ei voida kuvitella, että viime vuosikymmeninä saavutettu kymmenien tuhansien tupakka- ja liikennekuolemien väheneminen olisi tapahtunut vain valistuksella, ilman tiukkaa politiikkaa ja lainsäädäntöä.

MUUTA

Hallituksen esityksessä kaikkia, myös sokerittomia virvoitusjuomia on tarkoitus verottaa 6-portaisella verotuksella. Terve Paino ry esittää, että sokerittomien ja alle 5 % sokeria sisältävien juomien verotuksesta luovutaan, koska ne eivät aiheuta merkittäviä terveyshaittoja. Vastaavasti ylimpien sokeriluokkien verotusta kiristettäisiin. Tämä ohjaisi tehokkaammin virvoitusjuomien kulutusta oikeaan terveyttä edistävään suuntaan.

Sokerin liikasaantia aiheuttavat myös muut elintarvikkeet, etenkin makeiset ja suklaa sekä runsaasti sokeria sisältävät ja lapsille markkinoidut murotuotteet. Terve Paino ry toivoo, että sokeriveroa laajennetaan koskemaan myös runsaasti sokeria sisältäviä kiinteitä elintarvikkeita.

Kaikkia runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita tulisi verotuksellisesti käsitellä samalla tavalla eli yhtenäisellä runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden haittaverolla, joka olisi porrastettu sokerimäärän mukaan nyt esitetyn virvoitusjuomalakiesityksen tapaan. Tämä kannustaisi sokerin vähentämiseen ja vähemmän sokeria sisältävien tuotteiden kehittämiseen. Juuri bulkkituotteiden koostumuksen muuttaminen terveellisempään suuntaan on kestävän kehityksen ratkaisu.

LOPUKSI

Terve Paino ry katsoo, että nyt laadittu esitys on konkreettinen alku tarvittaville yhteiskunnallisille toimille väestön lihomisen torjunnassa ja toivoo, että laki hyväksyttäisiin ja pantaisiin viipymättä toimeen.

Terve Paino ry toivoo lisäksi, että verotuksellisten keinojen ohella ryhdyttäisiin valmistelemaan myös muita lainsäädännöllisiä toimia, kuten epäterveellisten tuotteiden lapsia ja nuoria houkuttelevan markkinoinnin rajoittamista uusien eurooppalaisten esimerkkien mukaan. Myös valtavasti lisääntynyt epäterveellisten energiajuomien myynti alaikäisille tulisi kieltää, kuten suurin osa väestöstäkin toivoo.

TERVE PAINO RY

Pekka Puska, professori, puheenjohtaja

Pertti Mustajoki, professori, varapuheenjohtaja

Lihavuus johtuu siitä, että ravinnosta pitkän ajan kuluessa tulee liikaa energiaa eli kaloreita.

Painon ja pituuden avulla laskettu painoindeksi kertoo, onko painoa liikaa. Painoindeksin laskuri löytyy täältä. Syötä painosi kiloissa ja pituutesi metreissä.

2–18-vuotiailla painoindeksin laskemiseen tarvitaan myös tieto iästä (syntymäaika ja mittauksen ajankohta) ja pituudesta. Lasten painoindeksin laskuri löytyy täältä.

Oman painoindeksin arviointi

Painoindeksin avulla voi arvioida ylipainon astetta. Omaa painoindeksiä arvioidessa on hyvä huomioida, etteivät painoindeksiluokkien rajat todellisuudessa ole kovin jyrkkiä. Painoindeksin 29,7 ja 30,3 ero on vain muutamia kiloja.

• Painoindeksi 25 tai vähemmän = normaali paino, ei pidä pudottaa painoa.
• Painoindeksi välillä 25-30 = ylipaino. Rauhallinen laihtuminen järkevää, varsinkin jos paino on pääasiassa kertynyt vyötärölle, mikä usein aiheuttaa sairauksia.
• Painoindeksi yli 30 = selvä lihavuus: Laihduttaminen aina aiheellista, koska liiallisen rasvakudoksen kertyminen kehoon ja maksaan aiheuttaa monia sairauksia. Näitä ovat tyypin 2 diabetes, unihäiriöt, rasvamaksa, astma, tietyt sydäntaudit ja useat syöpäsairaudet.

Tavoitteena sopivan hidas painon vähentäminen

Usein ylipainoinen ryhtyy dieetille – tiukalle ruokavaliolle – koska haluaa nopeita tuloksia. Se ei ole lainkaan viisasta, koska nopean laihtumisen jälkeen paino tavallisesti nousee takaisin. Tämä johtuu siitä, että laihtuneena ravinnosta saadun energian (kaloreiden) tarve on aikaisempaa pienempi.

Jotta tulos säilyisi, pitää osata muuttaa pysyvästi ruokailutottumuksiaan siten, että ne vastaavat uutta tilannetta. Tämä on osoittautunut kovasti vaikeaksi, sillä useimmilla laihduttajilla paino lähtee nousemaan ja liikakilot palaavat (kuvan punainen katkoviiva).

Järkevämpi tapa on tehdä syömis- ja juomistottumuksiinsa maltillisia muutoksia ja seurata painon muutosta, sininen viiva. Viikon aikana pieni 300-400 gramman painonlasku ei useinkaan ole nähtävissä, koska elimistön nestevaihtelu voi peittää sen. Mutta kuukauden kohdalla näkee tuloksen.

Jos paino on pudonnut 1 – 1,5 kiloa, jatka samaan malliin. Jos painonlasku ei ole toteutunut, tee lisää maltillisia muutoksia syömistottumuksissa.

Millaisia juomamuutoksia?

Muutokset kannattaa aloittaa juomista, koska niiden kohdalla kaloreiden vähentäminen on varsin suoraviivaista. Juodut nesteet siirtyvät mahalaukusta niin nopeasti suoleen, etteivät ne ehdi aiheuttaa lainkaan kylläisyyttä. Nesteiden kalorit ovat aina ylimääräisiä, koska ne eivät vähennä muuta syömistä.

Jos pitää makeasta, virvoitusjuomissa voi siirtyä keinotekoisesti makeutettuihin kalorittomiin tuotteisiin.

Hedelmistä puristetussa mehuissa on sama määrä sokeria kuin sokerilimonadeissa. Vaikka tölkkimehujen sokeri on peräisin terveellisistä hedelmistä ja marjoista, mehuissa niiden terveellisyys katoaa kokonaan. Lasillinen hedelmämehua ei paljoa haittaa, mutta puoli tölkillistä – 50 grammaa sokeria ja 200 ylimääräistä kilokaloria – on usein nautittuna lihottava ja muutenkin epäterveellinen.

Sokeria sisältävistä energiajuomista ja keskioluesta tulee yhtä paljon kaloreita kuin sokerijuomista. Jos olet ylipainoinen ja käytät näitä tölkkejä tai pulloja useimpina päivinä viikossa, on syytä pysähtyä miettimään, miten voisit vähentää niiden käyttöä.

Hedelmät, marjat, kasvikset, juurekset

Kaikki tämän osaston tuotteet ovat painonhallinnan kannalta hyödyllisiä ja muutenkin terveellisiä. Niissä on vähän kaloreita, koska valtaosa painosta on vettä eikä niissä ole rasvaa. Hedelmät, marjat ja porkkanat sopivat hyvin välipaloihin ja naposteluun. Niiden käyttöä kannattaa muutenkin lisätä, esimerkiksi aterioiden yhteydessä.

Kasviperäisissä syötävissä on yksi poikkeus, pähkinät, joissa on erittäin paljon kaloreita. Jos pähkinöitä syö harvoin, ne eivät paljoa vaikuta. Mutta jos niitä syö useita kertoja viikossa, kannattaa vähentää.

Peruna

Peruna on kasvisten joukossa poikkeus, koska siitä on saatavilla hyvin erilaisia tuotteita, ks. kuva.

Keitetty peruna sisältää vähän kaloreita, koska siinä on paljon vettä. Se on laihduttajalle turvallinen tuote. Paistetuissa perunoissa on vähemmän vettä ja mukana on rasvaa, minkä vuoksi kaloreita on enemmän. Energiatiheys ei kuitenkaan ole kovin suuri, joten laihduttajakin voi nauttia niitä varsin vapaasti.

Uppopaistetuissa ranskalaisissa perunoissa kaloreita on jo niin paljon, että laihduttajan kannattaa niitä enimmäkseen karttaa. Mutta jos satunnaisesti niitä tulee syötyä, se ei suinkaan estä painonhallintaa.

Perunalastut on varsinaisia kaloripommeja, koska niissä vettä on hyvin vähän ja rasvaa kolmasosa painosta. Niitä laihduttajan kannattaa ehdottomasti karttaa. Sama koskee muita lastutuotteita, esimerkiksi maissilastuja.

Muiden kiinteiden ruokien kaloreiden vähentäminen

Syödessä mahalaukku täyttyy vähitellen. Kun se on sopivasti täynnä, mahan seinämän hermot aistivat venyttymisen ja ilmoittavat siitä aivoillemme. Tunnemme tämän kylläisenä olona ja lopetamme syömisen.

Kylläisyyden aiheuttaa ruuan määrä mahalaukussa. Mahamme ei kykene lainkaan aistimaan syötyjen kaloreiden määrää. Jos olemme syöneet hyvin kaloripitoista ruokaa, kylläisessä mahassamme voi olla 1000 kilokaloria. Jos olemme syöneet vähäkalorisempaa ruokaa, kylläisessä mahassamme on vain noin 500 kilokaloria. Molemmissa vaihtoehdoissa kylläisyyden tunne on sama, mutta kalorimäärässä suuri ero.

Kiinteissä ruuissa on tärkeää tutustua ainakin yleisimmin syötyjen ruokien energiatiheyksiin, paljonko kaloreita on 100 grammassa. Tieto löytyy ruokapakkauksista ja internetistä ruokien tietokannasta osoitteessa www.fineli.fi.

Alla oleva tuoteseloste kertoo, että ”Nakkikastike muusilla” ruokapakkauksen tuotteessa on 100 grammaa kohden 501 kilojoulea eli 120 kilokaloria.

Luvut kertovat, että Nakkikastike muusilla on painon kannalta ihan OK syötävää. Kun sillä tyydyttää nälkänsä, kaloreita ei tule liikaa.

Alla olevassa kuvassa sininen palkki kuvaa elintarvikkeen energiatiheyttä ja merkityt luvut ilmoittavat, paljonko energiaa on 100 grammassa tuotetta. Vasemmassa reunassa ovat pienen energiatiheyden hedelmät, juurekset ja erilaiset vihreät kuten salaatit, joiden energiatiheys on hyvin pieni. Liikapainosta eroon pyrkivän kannattaa lisätä niiden syöntiä. Kun mahaan menee paljon kasviksia, sinne mahtuu vähemmän kaloripitoisempia ruokia.

Kuvassa vaaleampi vihreä alue ”useimmat valmisruuat” kertoo, että perinteiset suomalaiset ateriat ovat painon kannalta OK. Näitä aterioita tehdään paljon kotikeittiöissä ja niitä löytyy runsaasti myös on ruokakauppojen kylmäkaapeissa – lihapullat-perunamuusi, makaronilaatikko, kala-annokset, keitot jne. Niillä voi sammuttaa nälän ilman liiallisten kaloreiden vaaraa.

Pizzoissa ja hampurilaistuotteissa sen sijaan on selvästi enemmän kaloreita kuin perinteisissä suomalaisissa aterioissa. Jos niitä käyttää usein, on vaikea välttyä lihomiselta. Lihapulla-perunamuusi aterian ja samankokoisen hampurilaisaterian jälkeen on yhtä kylläinen olo, mutta hampurilaisaterian jälkeen mahalaukussa on yli kaksi kertaa enemmän kaloreita.

Painostaan huolehtivan ei tarvitse lopettaa pizzojen ja hampurilaistuotteiden syömistä kokonaan. Niitä voi syödä silloin tällöin. Mutta jos tapana on syödä niitä useita kertoja viikossa, se merkitsee niin paljon ylimääräisiä kaloreita, että kannattaa pyrkiä vähentämään näiden tuotteiden syömistä.

Oikeassa laidassa tummanpunaisissa laatikoissa ovat kaikkein haitallisimmat ja lihottavimmat tuotteet. Jos makeisia, suklaata, keksejä, sokerimuroja ja perunalastuja käyttää useina päivinä viikon aikana, kannattaa ehdottomasti pyrkiä vähentämään niiden syöntiä.

Energiatiheyskuvassa näkyy, että myös lenkkimakkaroissa ja kovissa juustoissa on runsaasti kaloreita. Jos näitä tulee syötyä monena päivän viikossa, kannattaa vähentää käyttöä.

Lautasmalli

Jokaisen laihduttajan kannattaa hyödyntää lautasmallia. Se on näppärä tapa vähentää huomattavasti kaloreita ja samalla syödä itsensä tavalliseen tapaan kylläiseksi.

Kuvan esimerkissä ruokakaupasta ostetusta pyttipannuateriasta on otettu puolet ja sijoitettu lautasen vasempaan puoliskoon. Oikeaan puoliskoon on ladottu kasviksia. Kuvan kasvikset ovat tämän kirjoittajan mieluisimmat valinnat. Kukin voi luonnollisesti noudattaa omia mieltymyksiään kasvisten valinnassa, ottaa mukaan salaattia, punajuurta, lantturaastetta tai muuta vastaavaa.

Pyttipannu on tässä valittu esimerkiksi, koska ruokakaupassa myytävien aterioiden joukossa siinä on tavallista enemmän kaloreita. Lautasmallilla voidaan melko epäterveellinen tuote muuttaa terveelliseksi syömiseksi. Kasviksien runsas vesimäärä ”laimentaa” reilusti koko lautasellisen kaloreita.

Leivät

Leipä on suomalaisten peruselintarvike ja sitä voi syödä päivittäin. Leivän valinnassa kannattaa suosia kokojyvätuotteita, jotka ovat terveellisempiä ja painonhallinnan kannalta järkeviä.

Leivän terveellisyyteen vaikuttaa suuresti, mitä on sen päällä. Hyvin energiatiheät ja rasvaiset leikkeleet, juusto ja meetvursti lisäävät huomattavasti voileivän kaloreita. Vähärasvainen lihatuote leivän päällä on turvallinen. Vielä hyödyllisempää sijoittaa leivän päälle kasviksia, esimerkiksi tomaattia ja kurkkua. Kevytlevite leivällä on ihan OK, koska sen vaikutus kaloreihin on vähäinen.

Ruoka-annosten ja pakkausten koko

Ruoka-annosten koon vaikutusta syötyyn ruokamäärän on tutkittu paljon. Tutkimusten tulokset kertovat vakuuttavalla tavalla, että kaikki syövät isoista annoksista ja määristä huomaamattaan enemmän. Tässä pari esimerkkiä.

Eräässä suositussa ravintolassa kävi paljon vakioasiakkaita lounaalla. Tutkijat sopivat lounasravintolan kanssa, että se suurentaa suositun pasta-annoksen kokoa 50 %, mutta siitä ei kerrota asiakkaille. Normaaliannoksen ja suuremman annoksen päivinä tarjoilijat punnitsivat syömättä jääneet ruuanrippeet, minkä avulla saatiin selville asiakkaan syömä määrä.

Suuremmasta annoksesta asiakkaat söivät yli 200 kilokaloria eli melkein viisikymmentä prosenttia enemmän kuin pienemmästä normaaliannoksesta. Useimmat ruokailijat eivät huomanneet lainkaan, että annosta oli suurennettu.

Edellä kuvattu tutkimus on yksi esimerkki siitä, miten huonosti ihminen kykenee arvioimaan syömänsä ruokamääriä. Kaikki syövät isommista annoksista tavallista enemmän, mutta juuri kukaan ei itse huomaa sitä.

Tämä ”suuruuden laki” vaikuttaa myös elintarvikkeiden pakkauksissa. Eräässä kokeessa selvitettiin, mitä sipsipussien koko vaikuttaa syötyyn määrään.

Lapset saivat vapaasti syödä perunalastuja erikokoisista pusseista niin paljon kuin halusivat. Mitä isompi pussi, sitä enemmän syötiin. Tämä suuren koon aiheuttama liikasyönti vaikuttaa kaikissa tuotteissa, joita voi syödä pusseista tai rasioista. Painonhallintaa haittaa, että makeisten ja muiden ruokapakkausten koot ovat selvästi kasvaneet parin viime vuosikymmenen aikana.

Koska meillä ihmisillä on voimakas taipumus syödä isommista annoksista ja sipsi/makeispusseista tavallista enemmän, jokaisen, joka ylipainon vuoksi ryhtyy muuttamaan syömistottumuksiaan, kannattaa välttää epäterveellisten elintarvikkeiden isoja pakkaus- ja annoskokoja. Mutta hedelmien, marjojen ja kasvisten kohdalla kannattaa suosia isoja määriä, koska ne houkuttelevat syömään enemmän näitä terveellisiä tuotteita.

Jos kotona syödään usein lautasilta, on syytä pysähtyä selvittämään minkä kokoisia ne ovat. Syömistutkimuksissa on säännönmukaisesti todettu, että kun ruokailija ottaa lautaselleen ruokaa, isoille lautasille tulee ladottua enemmän.

Viime vuosikymmenten aikana lautasten koot ovat suurentuneet. Kotonani oli pitkään käytössä häälahjaksi saatuja lautasia, joiden läpimitta oli 23 cm. Runsas kymmenen vuotta sitten uusimme astiaston, jonka lautasten läpimitta on 27 cm. Uusien lautasten pinta-ala on melkein neljäkymmentä prosenttia suurempi kuin vanhojen.

Suurten lautasten karttaminen kotona ei panonhallinnassa ole niitä tärkeimpiä asioita, mutta joka tapauksessa yksi mahdollinen keino vähentää ylimääräisiä kaloreita.

Vähennä ympäristösi houkutuksia

Syömisen tutkijat ovat havainneet, että ruokavalintojamme ohjaavat monet ympäristömme tekijät ilman että tajuamme sitä. On hyödyllistä tietää, mitkä asiat kotona vaikuttavat syömiseemme.

Ruuan näkeminen houkuttelee syömään. Makeisia, perunalastuja, keksejä ja muita lihottavia elintarvikkeita kannattaa säilyttää kaapissa, jonka ovea ei päivittäin avata.

Sen sijaan hedelmät, joiden runsas käyttö auttaa painonhallinnassa, tulee sijoittaa näkyvälle paikalle pöydälle. Hedelmien menekkiä lisää, jos ne lohkotaan valmiiksi sopiviksi napostelupaloiksi.

Jääkaapissa on alimpana vihanneslokero tai -laatikko. Tämä terveellisten elintarvikkeiden säilytyspaikka on siis mahdollisimman hankalassa paikassa eikä ensimmäisenä osu silmiin.

Jos perheessä on ylipainoisia, alimpaan lokeroon kannattaa sijoittaa makkarat, pizzat ja kovat juustot. Vastaavasti kasvikset ja hedelmät sijoitetaan ylimmille hyllyille, jossa ne helposti osuvat jääkaapin avaajan silmiin.

Onnistuneiden laihduttajien opetukset

Viime vuosikymmenellä Suomessa koottiin onnistuneiden laihduttajien tiedosto. Turun seudun lehdissä oli ilmoitus, jossa lukijoita pyydettiin ottamaan yhteyttä tutkijoihin, jos lihavuuden vuoksi oli laihduttanut yli 10 prosenttia painosta ja tulos oli säilynyt vähintään kaksi vuotta.

Mukaan ilmoittautui 180 suomalaista. Heiltä tiedusteltiin, minkälaisia muutoksia he olivat syömistottumuksissaan tehneet.

• Melkein kaikki olivat lisänneet kasvisten syömistä.
• Selvä enemmistö oli vähentänyt makeita leivonnaisia, makeisia ja pikaruokia.
• Selvästi yli puolet oli siirtynyt säännöllisempään ateriarytmiin, pienentänyt ateriakokoja ja vähentänyt virvoitusjuomien käyttöä.
• Kolmasosa oli vähentänyt alkoholijuomien, rasvaisten lihaleikkeleiden, makkaroiden ja rasvaisten juustojen käyttöä.

Merkittävää on, että onnistuneet laihduttajat eivät kertoneet olevansa millään dieetillä. He olivat tehneet syömistottumuksissaan järkeviä muutoksia, joiden avulla kaloreiden saanti väheni pysyvästi.

(Tutkimustulokset on julkaistu tieteellisessä lehdessä: Sirpa Soini, Pertti Mustajoki, Johan Eriksson: Weight loss methods and changes in eating habits among successful weight losers. Annals of Internal Medicine 2016; vol 48, nro 1-2, s. 76-82)

Liity Terve Paino ry:n jäseneksi

Terve Paino ry pyrkii vähentämään lihavuutta Suomessa. Etenkin lasten lihavuutta pitää ehkäistä. Se edellyttää, että lihottavimpien elintarvikkeiden markkinointia ja myyntiä rajoitetaan.

Jos kannatat näitä toimenpiteitä, liittymällä Terve Paino ry:n jäseneksi voit edistää niiden toteutumista.

Vuosien 2022-23 tilastojen mukaan Suomessa on 1,2 miljoonaa aikuista, joilla painoindeksi 30 ylittyy ja ylimääräistä painoa on keskimäärin 25 kiloa. Näiden lukujen perusteella voidaan laskea, kuinka suuri osuus terveydenhuollon kuluista johtuu lihauudesta.

Suomen hyvinvointialueiden kokonaisbudjetti on 23 miljardia euroa. Lihavuuden – painoindeksi 30 tai enemmän – aiheuttamien sairauksien laskettu osuus tästä on 3,5 miljardia vuodessa eli 15 prosenttia hyvinvointialueiden kokonaiskuluista.

Edellä kerrotut luvut perustuvat ”koviin faktoihin” – luotettavien tutkimusten tuottamin tietoihin. Kansanterveyteen liittyvissä kysymyksissä voidaan harvoin tukeutua näin luotettavaan tietoon. Tämän kirjoituksen lopussa on lista tutkimuksista, joihin tiedot perustuvat.

Suomalaisten jatkuva lihominen ei ole lainkaan yllättävää, koska viime vuosikymmeninä makeisten, sipsi-tuotteiden, pikaruokien, sokerimurojen ja muiden lihottavien elintarvikkeiden markkinointi ja myynti ovat jatkuvasti lisääntyneet ja laajentuneet.

On moraalisesti kestämätöntä, että epäterveellisiä tuotteita valmistavat ja myyvät yritykset ovat keränneet toiminnastaan voittoja, mutta niistä johtuvien sairauksien miljardikustannukset ovat tulleet yhteiskunnan maksettaviksi.

Suomessa pitää nopeasti ryhtyä laatimaan lainsäädäntöä, jolla makeisten, sokerijuomien, sipsi-tuotteiden, pikaruokien ja muiden epäterveellisten tuotteiden kulutus saadaan vähentymään.

Hinnan nostaminen verottamalla on tehokas keino vähentää epätervettä kulutusta. Tämä olisi myös oikeudenmukaista, koska verotuloilla voidaan kattaa haitallisen elintarvikkeiden aiheuttamia kustannuksia.

Verottamisen lisäksi pitää puuttua niihin markkinointikeinoihin, joilla lisätään haitallista kulutusta. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja myynti ”kaksi yhden hinnalla” tarjoustuotteina pitää kieltää.

Suomen taloudellinen kestävyys on tärkeä syy vähentää lihavuutta, mutta ennen kaikkea siihen pitää ryhtyä suomalaisten hyvinvoinnin vuoksi.

Ajatelkaa millainen taakka on kestettävänä niillä 1,2 miljoonalla lihavalla suomalaisella, joilla on keskimäärin 25 kiloa ylimääräistä painoa. Heikot mahdollisuudet liikkua, huono yöuni, sairauksien tuomat haitat.

Meidän pitää erityisesti ajatella niitä kymmeniä tuhansia lihavia lapsia, joiden mahdollisuudet hyvään elämään katkaistaan jo ennen aikuisikää.

Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
Terve Paino ry

Kirjoituksen tiedot perustuvat seuraaviin tieteellisiin artikkeleihin ja THL:n sivuilla julkaistuihin tutkimuksiin:

Lihavuuden yleisyys Suomessa:

• THL Terve Suomi -tutkimus 2022-23.
• Maaret Vuorenmaa ja Päivi Mäki: Rekisteriseuranta: Lasten ja nuorten ylipaino on edelleen huolestuttavan yleinen. THL 6.10.2023

Lihavuuden aiheuttamat sairaudet:

• Kivimäki M, Strandberg T, Pentti J ym. Body-mass index and risk of obesity-related complex multimorbidity: an observational multicohort study. Lancet Diab Endocrin 2022; March 3: 1-11.

Lihauuden aiheuttama rasitus suomalaisille ja Suomen taloudelle:

• Rissanen Aila, Heliövaara Markku, Knekt Paul ym. (1990). Risk of disability and mortality due to overweight in a Finnish population. Brit J Med 301: 835-7
• Roos E, Laaksonen M, Rahkonen O ym. Relative weight and disability retirement: a prospective cohort study. Scand J Work Environ Health 2013.
• Mattila T, Hasala H, Kreivi H_L ym. Changes inthe societal hurden caused by sleep apnoea inFinland from 1996 to 2018. The Lancet Regional Health -Europe. May 2022.
• Vesikansa A, Mehtälä J, Mutanen Katja ym. Obesity and metabolic state are associated with increased healthcare resource and mediaction use and costs: a Finnish population-based study. Eur J Health Econ 2022
• Kurkela O, Raitanen J, Tuovinen M ym. Lisäsairaudet voivat moninkertaistaa tyypin 2 diabetespotilaiden terveydenhuollon kustannukset. Suom Lääkl 2022; 78: e32697

Lihavuuden yleistymiseen on puututtava pikaisesti ja määrätietoisesti

On täysin perusteltua, että lihavuus on hyvinvointiamme uhkaavassa listassa keskeisessä asemassa, koska se vaikuttaa heikentävästi myös muihin THL:n listan hyvinvoinnin tekijöihin: nuorten pahoinvointi, sote-sektorin palvelutarpeen kasvu, terveyden eriarvoisuus, ikääntyneiden palvelurakenne.

Nuorten pahoinvointi näkyy monin tavoin

Nuorten pahoinvoinnin merkittävimpiä syitä on lasten lihominen. Suomessa on 170 000 ylipainoista lasta. Heistä yli 40 000:lla on reilusti liikakiloja, jotka estävät liikunnallisten taitojen kehittymistä ja johtaa usein sairauksiin jo ennen aikuisikää.

Sote-sektorin palvelutarpeen kasvu

Palvelutarpeen kasvusta huomattava osa johtuu lihavuuden aiheuttamista sairauksista. Liikakilot etenkin keskivartalolla aiheuttavat pariakymmentä eri sairautta, joista monet ovat hyvin yleisiä, kuten tyypin 2 diabetes, unihäiriöt, rasvamaksa, kohonnut verenpaine, polven nivelrikko ja useat syövät. Lihavuudesta johtuvat sairaudet aiheuttavat hyvinvointialueille joka vuosi yhteensä 3,5 miljardin euron ylimääräisen kustannuksen.

Terveyden eriarvoisuus on edelleen huolestuttavan suurta

Korkeampi koulutustaso antaa paremmat mahdollisuudet selvitä lihomatta nykyisessä ruokaympäristössä, jossa epäterveellisiä elintarvikkeita markkinoidaan yhä enemmän. Vähemmän koulutetuilla on heikommat mahdollisuudet torjua päälle vyöryviä kaloreita, minkä vuoksi heillä enemmän lihavuuden aiheuttamia sairauksia.

Ikääntyneiden palvelurakennetta on edelleen uudistettava

Joka kolmannella 60-vuotiaalla suomalaisella painoindeksi 30 ylittyy, mikä merkitsee ylimääräistä painoa keskimäärin 25 kiloa. Lihavan vanhuksen kävelykyky heikkenee paljon aikaisemmin kuin tervepainoisten, ja liikakilojen aiheuttamat sairaudet heikentävät huomattavasti mahdollisuuksia pärjätä kotona. Lihonut vanhus tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa useita vuosia aikaisemmin kuin tervepainoinen ikääntynyt.

* * *

Suomessa ylipainoisia aikuisia on kaksi kertaa ja lapsia kolme kertaa enemmän kuin neljäkymmentä vuotta sitten. Perussyy lihomiseen on epäterveellisten elintarvikkeiden jatkuvasti kasvanut markkinointi ja myynti. Alla oleva kuva näyttää, miten maahamme on jatkuvasti ilmaantunut tekijöitä, jotka ovat vuosikymmenestä toiseen johtaneet yhä kasvavaan kaloreiden saantiin.

Makeisten ja suklaan arvonlisäveron nostaminen alemmasta elintarvike-luokasta muiden tuotteiden tasolle on pieni askel oikeaan suuntaan. Sen jatkoksi tarvitaan haittavero runsaasti sokeria sisältäville makeisille, kekseille, muroille ja muille vastaaville tuotteille.

Hinnan nostaminen verottamalla on toimiva keino vähentää epäterveellistä kulutusta, mutta myös muita keinoja tarvitaan:

• Kielletään haitallisten tuotteiden paljousalennukset, esimerkiksi ”kaksi yhden hinnalla” tarjoukset.
• Kielletään haitallisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille TV:ssä ja internetissä.
• Isojen pakkausten litra/kilohinta määrätään samaksi kuin pienimmissä pakkauksissa – sääntö joka on jo voimassa keskioluen myynnissä.

Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
Terve Paino ry

Väestökyselyssä Britanniassa 80 prosenttia ihmisistä on kannattanut tiukempaa säätelyä roskaruuan markkinointiin. Suomessa vuonna 2021 toteutetussa väestökyselyssä 69 prosenttia suomalaisista vastasi kyllä kysymykseen ”Lapsia houkuttavien epäterveellisten elintarvikkeiden mainonta tulisi kieltää”. Vain 16 prosenttia vastasi ei.

Britanniassa on laadittu yksityiskohtainen lista mainoskiellon alaisista tuotteista:

1. Virvoitusjuomat, joissa on lisättyä sokeria. Koskee myös hedelmämehuja, smoothieita ja energiajuomia.
2. Suolaiset naposteltavat: sipsi-tuotteet, voileipäkeksit ym.
3. Aamiaismurot
4. Suklaa ja makeiset
5. Jäätelö, sorbetit
6. Pikkuleivät, donitsit
7. Keksit, viljapatukat
8. ”Aamuhyvät”: voisarvet, leivonnaiset
9. Jälkiruuat: vaniljakastike, hyydyke
10. Makeutetut jogurtit
11. Pitsat
12. Hiutaletuotteista sipsit yms.
13. Tietyt valmisateriat: laaja ryhmä, joka sisältää hampurilaistuotteita, voileipiä ym.

Lista on pysäyttävä! Se kertoo miten valtava määrä haitallisia elintarvikkeita on vuosikymmenten saatossa levinnyt ruokakauppoihin ja ravintoloihin ja niiden kautta jokapäiväiseen käyttöön. Monia listan tuotteita on ryhdytty myymään myös muissa kaupoissa.

Portugalissa tutkittiin markkinointikiellon vaikutuksia 2-3 vuotta sen voimaan tulon jälkeen. Se oli aktivoinut elintarviketeollisuuden kehittämään terveellisempiä tuotteita, mikä vähensi sokerin ja myös suolan käyttöä.

Markkinointikieltoa tarvitaan kipeästi myös Suomessa. Viimeisen tilaston mukaan suomalaisista lapsista joka neljäs on ylipainoinen. Heistä kolmasosalla paino ylittää rajan, joka aikuisen mittakaavassa merkitsee yli 15 kilon liikapainoa. Tämä karmea tosiasia ei mitenkään yllätä, sillä jatkuvasti lisääntyneet epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi ja myynti ovat vääjäämättä johtaneet ylimääräisiin kaloreihin.

Muuallakin EU:ssa suunnitellaan rajoituksia lapsille suunnattujen haitallisten elintarvikkeiden markkinoinnille. Norjassa niitä on odotettavissa lähitulevaisuudessa. Muista maista Hollanti ja Saksa ovat pisimmällä.

Portugalin ja Britannian markkinointirajoitukset ovat järkevät ja riittävän laajat. Ne tulevat hyvin todennäköisesti kääntämään nykyiset korkeat ylipainoluvut laskuun.

Lastensuojelulain 4 § mukaan lapsille pitää turvata tasapainoinen kehitys ja turvallinen kasvuympäristö. Epäterveellisten elintarvikkeiden laajan markkinoinnin kohteeksi joutuvat lapsemme eivät elä turvallisessa kasvuympäristössä.

Suomessa pitää välittömästi ryhtyä rajoittamaan epäterveellisten ruokien ja juomien markkinointia lapsille. Siinä voidaan soveltaa Portugalin ja Britannian kokemuksia, jolloin pääsemme mahdollisimman nopeasti suojelemaan lapsiamme lihomiselta.

Pertti Mustajoki, professori, varapuheenjohtaja
Pekka Puska, professori, puheenjohtaja
Terve Paino ry

2–16-vuotiaista lapsista ja nuorista yli 20 prosenttia on ylipainoisia. Neljässäkymmenessä vuodessa ylipainoisten aikuisten suomalaisten määrä on kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut.

Mistä kustannukset tulevat?

Lihavuuden aiheuttamat sairaudet

• kuormittavat terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujärjestelmää,
• aiheuttavat kustannuksia sosiaaliturvalle,
• vähentävät työn tuottavuutta sekä
• vähentävät verotuloja.

Lihavuus aiheuttaa tai myötävaikuttaa erittäin moneen sairauteen, joista monet ovat yleisiä kansantauteja, kuten diabetes ja kohonnut verenpaine. Lihavuus lisää tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta 10-kertaisesti.

Kustannukset terveydenhuollolle

OECDn 2019 raportin ”The heavy burden of obesity” mukaan lihavuuden osuus hoitokustannuksista on

• diabeteksessa 70 %
• sydän- ja verisuonitaudeissa 23 %
• syöpätaudeissa 9 %

Suomessa arvioitiin vuonna 2017 tyypin 2 diabeteksen hoitokustannuksiksi 2,5 miljardia euroa. Vuonna 2022 julkaistun tutkimuksen mukaan lihavien henkilöiden terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat vuodessa keskimäärin 2 665 euroa/henkilö. Normaalipainoisilla vastaava summa oli 1 527 euroa. Sen mukaan lihavuus lisää kustannuksia 75 %.

Tämän lisäksi myös ylipainoisilla on ylipainon aiheuttamaa sairastavuutta ja sen kustannuksia. Huomattavalla osalla kansalaisista on esidiabetesta, jolloin verensokeriarvot ovat koholla, mutta diabetes-diagnoosiin vaadittavat kriteerit eivät vielä täyty. Esidiabeteksen seuranta ja hoito aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia.

Hoivapalvelut

Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan lihavuus vähensi terveitä elinvuosia ja aiheutti siten paljon hoivapalvelujen tarvetta. Tutkimuksen mukaan terveitä elinvuosia oli keskimäärin

• Normaalipainoisilla 14,4
• lihavilla (BMI yli 30) 9,7
• Vaikeasti lihavilla (BMI yli 35) 6,0

Työn tuottavuus

Vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa seurattiin keski-ikäisten Helsingin kaupungin työntekijöiden terveyttä keskimäärin 7,8 vuotta. Normaalipainoisiin verrattuna eläkkeelle poistuivat

• ylipainoiset 1,6 kertaa useammin
• lihavat 2,3 kertaa useammin
• vaikeasti lihavat 3,9 kertaa useammin.

Finterveys-tutkimuksessa (2017) lihavien ja ylipainoisten elämänlaatu ja työkyky olivat merkitsevästi heikommat kuin normaalipainoisilla. Lihavilla oli kaksi kertaa enemmän yli 14 sairauspoissaolopäivää kuin normaalipainoisilla, ja he myös arvioivat fyysisen ja psyykkisen työkykynsä heikommaksi.

Yhteenvetoa

Esitettyjen tietojen perusteella voidaan arvioida, että väestön ylipaino ja lihavuus aiheuttavat suomalaiselle yhteiskunnalle ainakin 5 miljardin euron vuotuiset lisäkustannuksen.

OECDn vuoden 2019 raportissa ennustettiin, että lihavuuden vuoksi OECD-maissa bruttokansantuote laskee tulevina vuosina keskimäärin 3,2 %, ja Suomessa 2,8 %. Tämä vastaisi Suomessa noin 6,5 miljardia.

Lopuksi

Mitään yhtä kattavaa lukua ylipainon ja lihavuuden kansallisista kustannuksista ei ole helposti saatavissa. Edellä referoidut tiedot ja tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että puhutaan erittäin mittavista kansallisista kustannuksista – ainakin 5 miljardin euron luokkaa.

Nykyisten kansantalouden ja sote-palvelujärjestelmän budjettivajausten keskellä nämä tiedot tulisi ottaa vakavasti ja toteuttaa tutkittuun tietoon perustuvia politiikkatoimia, joilla suomalaisten lihomista voidaan torjua. Lihavien syyllistämisen sijasta tarvitaan painonhallintaa tukevan elintarvikeympäristön edistämiseksi poliittisia päätöksiä. Näitä ovat ennen muuta haittavero epäterveellisille elintarvikkeille sekä rajoitukset makeisten ja muiden haitallisten tuotteiden markkinoinnille lapsille ja nuorille.

Kirjallisuuslähteet löytyvät kirjoituksesta Mitä lihavuus maksaa Suomelle? (Tervepaino.fi)

Pekka Puska ja Pertti Mustajoki
Terve Paino ry

Artikkelin tulostusversio: Lihavuuden kustannukset Suomessa (pdf)

Yleistä

Asiantuntijat ovat tehneet ison ja merkittävän työn niin pohjoismaisella kuin suomalaisella tasolla uusien ravitsemussuositusten laatimiseksi kansainvälisen tutkimusnäytön perusteella. Terve Paino ry pitää luonnoksen suosituksia ravintoaineiden, ruokavalintojen ja ruokavalion koostamiseksi erittäin onnistuneina.

Sen sijaan Terve Paino ry katsoo, että suositus jää hyvin puutteelliseksi ja vajaaksi lihavuuden torjuntaa koskevien suositusten osalta. Lihavuus on nykyään mittava ja jatkuvasti kasvava kansanterveydellinen ongelma, joka rasittaa suuresti myös kansantaloutta. Ja lihavuus on mitä suurimmassa määrin kansanravitsemuksellinen asia, jonka torjuntaan tulisi kansallisissa ravitsemussuosituksissa vahvasti puuttua. Sanotaanhan jo ensimmäisessä virkkeessä, että ”suositusten tärkein tavoite on edistää väestön terveyttä ravitsemuksen avulla”.

Suositusluonnos on erinomainen koskien sitä, mitä valintoja kansalaisen tulisi tehdä, mitä ravitsemuskasvatusta tulisi antaa ja miten ravitsemuksesta viestitään. Kuitenkin suositus jää erittäin puutteelliseksi sen suhteen, mitä yhteiskunnassa tulisi tehdä ja miten, jotta kansalaiset voisivat suosituksia noudattaa ja jotta ”suositusten tärkein tavoite toteutuisi”.

Ongelmallista on, että Suomessa on viimeisen noin neljänkymmenen vuoden aikana laadittu useita kansallisia ravitsemussuosituksia. Sinä aikana on pääasiassa ravitsemuksen muutoksista johtuen väestön lihavuus kuitenkin moninkertaistunut. Jotakin enemmän pitäisi siis tehdä!

Luonnoksessa annetaan hyviä suosituksia lähinnä kansalaisille sekä ravitsemushoidon ja -kasvatuksen sekä ravintopalvelujen toteuttajille. Sen sijaan lähes kokonaan puuttuvat suositukset julkiselle taholle, valtiolle ja kunnille sekä elinkeinoelämälle sellaisista toimenpiteistä, joilla elintarvikeympäristöä voidaan muuttaa painonhallintaa ja terveyttä tukevaksi ja tällaisten toimenpiteiden edistämisestä. Tämä olisi paikallaan, kun suositusten takana on valtiollinen taho. Lihavuus on väestötason ongelma, joka ei ratkea vain yksilötason suosituksilla. Tarvitaan yhteiskunnallisia suosituksia. ”Mass problem calls for mass action.”

Lihavuudesta

Terve Paino ry ehdottaa siis, että luonnoksessa huomioidaan paljon vahvemmin Suomessa (ja muualla maailmassa) yhä yleistyvä lihavuus. THL:n viimeisten lukujen mukaan Suomessa on 1,2 miljoonaa aikuista, joilla painoindeksi 30 ylittyy ja kaksi miljoonaa aikuista, joiden vyötärön ympärys on suurentunut. Ylipainoisia (BMI yli25) on suomalaisista aikuisista useampi kuin kaksi kolmesta.  Lihavia on miehistä 27 % ja naisista 30 %. Yli miljoonalla suomalaisella on lihavuuden aiheuttamia sairauksia.

Lihavuus aiheuttaa monia sairauksia

Suomessa on hiljan tutkittu lihavuuden aiheuttamien sairauksien yleisyyttä 114 657 suomalaisen terveydenhuollon rekisteritietojen avulla (Kivimäki). Taulukossa mainittu riskikerroin kertoo, kuinka monta kertaa enemmän sairautta esiintyy terveeseen painoon (painoindeksi alle 25) verrattuna.

Lukujen perusteella voidaan laskea, että Suomen puolesta miljoonasta tyypin 2 diabetespotilaasta 460 000:lla ja 850 000:sta keskivaikean ja vaikean unihäiriön potilaista 730 000:lla sairaus johtuu lihavuudesta (Kurkela, Mattila). Näiden lisäksi listan muut 17 diagnoosia merkitsee satojatuhansia suomalaisia, joiden sairaus on lihavuuden aiheuttama.

Viime vuonna THL ja Kansaneläkelaitos selvittivät, miten kansansairauksien esiintyvyyttä sen perusteella, miten hoitoon myönnettyjen ilmaislääkeoikeuksien määrät olivat muuttuneet vuosien 2010-1022 aikana.

Ajanjakson aikana ilmaislääkeoikeuksien perusteella arvioituna tyypin 1 diabeteksen yleisyydessä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, joten diabeteksen 40 % nousu johtuu tyypin 2 diabeteksen yleistymisestä. Sen sijaan sydän- ja verisuonitautien kohdalla oli selvä vähenemä.

Koska lihavuus osaltaan lisää myös sydän- ja verisuonitauteja, ravitsemuspolitiikan ja muiden riskitekijöiden vähenemisen vaikutus sepelvaltimotaudin laskuun on ollut vielä suurempi. Tässä merkittävä osuus on ollut Suomen ravitsemustutkijoilla, jotka vuosikymmenten ajan ovat kampanjoineet sydänystävällisten elintarvikkeiden puolesta.

Lihavuuden huomioiminen ravitsemussuosituksessa

Terve Paino esittää, että suosituksessa lihavuuden aiheuttamat kansanterveyden haitat huomioidaan laajemmin ja esitetään selkeämmin toimia väestön lihomisen vähentämiseksi.

Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että globaalin lihomispandemian syynä on lisääntynyt energian saanti. Viimeisen runsaan neljänkymmenen vuoden aikana epäterveellisten elintarvikkeiden kulutus on selvästi lisääntynyt, mutta energiankulutuksen ei ole todettu merkittävästi vähentyneen.

Tarvittavien toimenpiteiden suunnittelussa on syytä huomioida erikseen nestemäiset ja kiinteät elintarvikkeet. Kiinteät ruuat täyttävät mahalaukkua, jonka venyttyminen aiheuttaa kylläisyyden tunteen. Mahalaukku ei aisti lainkaan syödyn ruuan energiamäärää. Siksi energiatiheistä ruuista tulee huomaamatta ylimääräistä energiaa. Nesteet eivät vaikuta kylläisyyteen, koska ne siirtyvät nopeasti mahalaukusta suoleen. Siksi kaikki nesteissä oleva energia on ylimääräistä. Kun terveellisistä hedelmistä puristetaan täysmehuja, tuote muuttuu epäterveelliseksi. Puolesta litrasta tulee 150 kilokaloria ylimääräistä.

Suosituksessa tuodaan hyvin esille kasvisten ja muiden niukasti energiaa sisältävien ruokien hyödyllisyys. Sen vastapainoksi tulisi tuoda selkeämmin esille energiatiheiden elintarvikkeiden – makeiset, sipsi-tuotteet, pikaruuat, keksit jne. – haitat, erityisesti niistä saatu liikaenergia ja siitä johtuva lihominen.  Aihetta on tutkittu runsaasti ja siitä löytyy useita katsauksia.

Lihavuudentorjunnassa ei ole kysymys vain valinnoista erilaisten elintarvikkeidensuhteen, vaan runsasenergisten elintarvikkeiden kulutuksen määrästä!

Merkittävä tekijä ylimäärisen energian saantiin on myös ruokien annoskokojen ja pakkauskokojen suurentuminen. Tutkimukset osoittavat, että ihmisillä on vahva taipumus syödä isoista annoksista tavallista enemmän.

Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi on lisääntynyt

Suosituksessa tulisi tarkastella myös sitä, miksi väestön ruokakäyttäytyminen on erkaantunut yhä kauemmaksi ravitsemussuosituksen mukaisista ohjeista. Viime vuosikymmeninä makeisten, sipsituotteiden, pikaruokien ja muiden epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi ja tarjonta ovat jatkuvasti lisääntyneet. Tuotteita myydään alennetuilla tarjoushinnoilla. Makeiset, sipsituotteet ym. ovat leviäminen rautakauppoihin, halpamyyntiliikkeisiin ja moniin muihin kauppoihin sekä pikaruokaloiden suosion kasvu ovat lisänneet epäterveellistä kulutusta. Vaikka kansalaiset ovat usein taloudellisesti ahtaalla, ruuan osuus kustannuksista on viime vuosikymmeninä vähentynyt.

Yksittäisiä kommentteja

• ”Krooninen tauti”: Tekstissä esiintyy sekä termi ”krooniset taudit” että ”tarttumattomat taudit”. Tämä olisi hyvä yhtenäistää. WHO:n käyttämä ”tarttumaton tauti” voisi olla parempi. Krooninen tauti antaa käsityksen elinikäisestä taudista. Näin asia usein onkin, mutta radikaaleilla ravitsemusmuutoksilla ja hoidoilla taudista voi myös parantua.
• ”Lisätty sokeri”: Suosituksissa annetaan ohjeet lisätystä sokerista (s.14). Toisaalta sivulla 15 todetaan, että ”vapaata sokeria tulisi rajoittaa”. Kun sokeripitoisten virvotusjuomien kulutus vähenee, yhä suuremmaksi ongelmaksi tulevat mehut, joissa on runsaasti vapaata sokeria. Miksei taulukossa 2 esitetä ”lisätty sokeri + vapaa sokeri”? Tämähän on huomioitu jo uudessa virvoitusjuomaverossakin.
• ”Ruokapalvelut”: Tämä käsittää julkiset ruokapalvelut, mikä on sinänsä tärkeää. Yhä merkittävämpää on kuitenkin yksityisten ruokapalvelujen osuus. Lihavuuden suhteen tämä koskee erityisesti pikaruokapaikkoja, kioskeja ja ”grillejä”. Miksei näille anneta suosituksia?
• ”Seuranta”: Kansanravitsemuksen seuranta, josta Suomessa on hyvät perinteet, on erittäin tärkeää. Olisi välttämätöntä, että seurannan resurssit voidaan turvata myös jatkossa ja että suunniteltu nuorten ravitsemusseurannan tutkimus saadaan hyvin toteutettua. Sen lisäksi tarvittaisiin välttämättä ajantasaista seurantaa kansanterveyteen ja lihavuuteen vaikuttavien elintarvikkeiden kulutuksesta ja erityisesti niiden koostumusmuutoksista. Ravitsemuskasvatuksen sijaan elintarvikkeiden koostumusmuutokset (”reformulaatio”) on kansanravitsemuksen edistämisen ja lihavuuden torjunnan ylivoimaisesti vaikuttavin muoto. Seurannan suhteen on tärkeää luoda myös järjestelmä, jolla seurataan esitettyjen toimenpiteiden toteutumista.
• ”Jalkauttaminen”: Kuten usein on todettu, hyvien suositusten implementaatio on ratkaisevaa. Ns. toteutuskuilu on suuri haaste. Ravitsemusohjauksen suhteen ravitsemusohjauksen jalkautus hyvinvointialueilla, ja ravitsemushoitoa ja -neuvontaa tekevien tahojen parissa on tärkeää. Kun lihavuus kuitenkin on väestötason ja koko yhteiskunnan ongelma, sitä ei vähennetä vain palveluilla ja neuvonnalla. Niiden vaikutus on rajallinen ja ne rasittavat taloudellisesti sote-järjestelmää. Ylivoimaisesti kustannusvaikuttavinta ovat yhteiskunnalliset ja poliittiset toimet. Tällaisten esittäminen ja suositukset niiden implementaatiosta on kansallisten ravitsemussuositusten tehtävä.

Terve Paino ry:n politiikkasuositukset ylipainon torjumiseksi

• Elintarvikkeiden porrastettu terveysperusteinen verotus
• Epäterveellisten ruokien ja juomien lapsiin ja nuoriin suuntautuvan markkinoinnin voimakas rajoittamien
• Energiajuomien myyntikielto alle 15-vuotiaille
• Epäterveellisten elintarvikkeiden paljousalennusten kielto (alkoholilain tapaan)
• Elintarvikepakkauksiin selvät varoitusmerkinnät koskien runsasta energiaa, sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa
• Säännöllisen makean myynnin kielto peruskoulussa

On huomattava, että useille näistä ehdotuksista on mielipidetiedustelussa väestön enemmistön tuki (esim. energiajuomien myyntikiellolle lapsille peräti 83 %) ja että eräitä näistä käsitellään myös hallituksen Terveydeksi-ohjelman asiantuntijaryhmän 4.6. julkistetuissa suosituksissa.

Terve Paino ry

Pekka Puska, puheenjohtaja

Pertti Mustajoki, varapuheenjohtaja

Lausunto on luettavissa ja tulostettavissa myös pdf-tiedostona: TERVE PAINO RY:N LAUSUNTO LUONNOKSESTA (30.5.2024) SUOMALAISISTA RAVITSEMUSSUOSITUKSISTA 2024

Viitteitä

Jaaks LM, VandevijvereS, Pan A ym. The obesity transition: stages of the global epidemic. Lancet Diab Endocrin 2020;7:231-40.

The GBD 2015 Obesity Collaborators. Health effects of overweight and obesity in 195 countries over 25 years. NEJM 2017;377:13-27.

Ng M, Fleming T, Robinson M ym. Global, regional, and national prevalence of overweight and obesity in children and adults during 1980—2013: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2013. Lancet 2014; 384:766-81

THL Terve Suomi 2023.

Kivimäki M, Strandberg T, Pentti J ym. Body-mass index and risk of obesity-related complex multimorbidity: an observational multicohort study. Lancet Diab Endocrin 2022; March 3: 1-11.

Kurkela O, Raitanen J, Tuovinen M ym. Lisäsairaudet voivat moninkertaistaa tyypin 2 diabetespotilaiden terveydenhuollon kustannukset. Suom Lääkl 2022; 78: e32697

Mattila T, Hasala H, Kreivi H-L ym. Changes in the societal burden caused by sleep apnoea in Finland from 1996 to 2018. The Lancet Regional Health – Europe, May 2022..

Rolls BJ. Dietary energy density: Applying science to weight management. Nutr Bull 2017; 42: 246-53.

Stelmach-Mardas M, Rodacki T, Dobrowolska-Iwanek J ym. Link between food energy density and body weight. Nutrients 2016;8:229.

Karl JP, Roberts B. Energy density, energy intake, and body weight regulation in adults. Adv Nutr 2014;5:835-50.

Nielsen SJ, Popkin BM. Patterns and trends in food portion sizes 1977-1998. JAMA 2003;289:450-3.

Benton D. Portion size: What we know and what we need to know. Crit Rev Food Sci Nutr 2015;55:988-1004.

Zlatevska N, Dubelaar C, Holden SS. Sizing up the effects of portion size on consumption: a meta-analysis. J Marketing 2014

Livingstone MBE, Pourshahidi LK. Portion size and obesity. Adv. Nutr. 2014;5:829-34.

Rolls B, Roe LS, Kral TVE, Meengs JS, Wall DE. Increasing the portion size of a packaged snack increases energy intake in men and women. Appetite 2004;42:63-69.

Rolls JB, Morris EL, Roe LS. Portion size of food affects energy intake in normal-weight and overweight men and women. Am J Clin Nutr 2002;76:1207-13.

Young LR, Nestle M. Reducing portion sizes to prevent obesity. Am J Prev Med 2012;43:565-8.

Kansanterveydessä tärkeintä on tautien ehkäisy, joka on ollut taustana useimmille kansanterveyden edistysaskelille. Siinä terveydenhuollon mahdollisuudet ovat rajalliset. Tarvitaan ehkäisytyötä koko yhteisössä ja yhteiskunnassa kuten Pohjois-Karjalan kokemuksetkin aikanaan opettivat.

Tupakan tapauksessa on saavutettu valtava edistys, joka näkyy varsinkin keuhkosyöpälukujen suurena laskuna. Se on saatu aikaan valistuksen, lainsäädännön ja verotuksen avulla. Nyt huolettavat teollisuuden uudet nikotiinituotteet.

Alkoholi on syynä laajoihin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Alkoholiveroa alennettiin rajusti 2000 -luvun alkupuolella. Alkoholipolitiikan liberalisointi johti muutaman vuoden viiveellä alkoholista aiheutuvien sairauksien ja kuolemien huimaan nousuun, joka saatiin taitettua varsinkin alkoholiverotuksen korotuksilla. Nyt on taas uhkana käännös huonompaan, kun kaupoissa aletaan myydä vahvempaa alkoholia, sitä voidaan tuottaa kotiovelle ja oluen verotusta lasketaan.

Ravinto on asiantuntijoiden mielestä tärkein fyysiseen terveyteemme vaikuttava tekijä. Myönteisestä kehityksestä huolimatta perinteiset ongelmat rasva ja suola – kolesteroli ja verenpaine – ovat edelleen huomattavat. Yli puolella yli 30-vuotiasta suomalaisista rasva-arvot ja yli puolella yli 50-vuotista verenpaine ovat pielessä.

Todelliseksi huoleksi on muodostunut väestön nopea lihominen. Aikuisista suomalaisista joka kolmas on lihava, ja joka toisella on vyötärölihavuus. Tämä aiheuttaa terveydenhuollolle suuren rasituksen ja paljon kustannuksia. Kehitys ei voi jatkua tällaisena.

Vaikka liikunta ja hyvä uni ovat tärkeitä painonhallinnassa, ravinnon merkitys on ratkaiseva. Huonon kehityksen taustalla on suuresti muuttunut ruokaympäristö. Epäterveellisiä sokeri- ja rasvapitoisia tuotteita on paljon tarjolla ja niitä markkinoidaan aktiivisesti. Makeisissa on paljousalennuksia ja lautaskoko on kasvanut.

Lihavuusepidemiaa ei ratkaista lehtien laihdutusmainoksilla eikä ihmedieeteillä. Senkin torjunnassa vaikuttavat keinot löytyvät poliittisista päätöksistä, jotka vaikuttavat ravintoympäristöömme. Asiantuntijat WHO:ta myöten vaativat epäterveellisten tuotteiden nuoriin suuntautuvan markkinoinnin sääntelyä, tehokkaampia päällysmerkintöjä sekä korkeampia veroja epäterveellisille tuotteille.

Tällainen terveysperusteinen vero onkin noussut esille myös lisämahdollisuutena valtion velkaantumisen torjunnassa. Hiljattain valtionvarainministeri Riikka Purra totesikin, kuinka terveys- tai sokeriverolla voisi olla oma paikkansa nikotiinituotteiden ja alkoholin verotuksen ohella.

Näin hallituksen puoliväliriihen alla voi toivoa, että asiassa päästään konkreettisiin päätöksiin. Tällaiset haittaverot ovat siinä mielessä ”vapaaehtoisia”, että niitä voi jokainen välttää omilla valinnoillaan, ja saada samalla terveyttä. Ruuan yleinen arvonlisäveron korotus koskisi taas ikävästi kaikkia ihmisiä.

Nopein toimenpide olisi nykyisen virvoitusjuomaveron laajentaminen koskemaan kaikkia runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita. Kun muut kuin sokerituotteet vastaavat noin 80 % kaikesta sokerin kulutuksesta ja pelkkä virvoitusjuomavero tuottaa jo noin 220 miljoonaa euroa, tällainen laajennus voisi tuottaa 500 -1000 miljoonaa euroa vuodessa. Se olisi tuntuva summa valtion budjettiin. Sokeriveron jälkeen terveysperusteista veroa voitaisiin laajentaa koskemaan paljon suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä tuotteita, mikä vaatisi kuitenkin pidempää valmistelua.

Pekka Puska
Professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Tapani Kiminkinen
Maalaislääkäri, lääkintöneuvos

Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä 4.4.24 Keskisuomalaisessa

Tiedot lihavuuden kustannuksista ovat viime vuosina huomattavasti tarkentuneet.

Kaksi vuotta sitten julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon enemmän lihavilla suomalaisilla (painoindeksi yli 30) on sairauksia verrattuna tervepainoisiin (2). Listan kärjessä ovat tyypin 2 diabetes – kaksitoista kertaa enemmän – ja unihäiriöt kuusi kertaa enemmän.

Molempien sairauksien aiheuttamia hoitokustannuksia on tutkittu.

Tyypin 2 diabeteksen hoidon on laskettu maksavan noin 2,5 miljardia euroa vuodessa (3). Suurin osa siitä liittyy diabeteksen komplikaatioiden hoitoon. Suomessa on puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joista noin 460 000:lla sairaus johtuu lihavuudesta. Tämän perusteella lihavuuden osuus hoitokustannuksista on noin 2,3 miljardia euroa.

Keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastaa 850 000 suomalaista (4). Lihavuuteen liittyvä kuusinkertainen riski merkitsee, että 730 000:lla sairaus on lihavuuden aiheuttama. Vuonna 2018 uniapnean hoitokulujen laskettiin olevan potilasta kohden keskimäärin 1 200 euroa (5). Lukujen perusteella voidaan laskea, että lihavuuden aiheuttaman uniapnean hoitokustannus on noin 870 miljoonaa euroa vuodessa.

Lihavuudesta johtuvien tyypin 2 diabeteksen ja uniapnean aiheuttama kustannus on yhteensä 3,15 miljardia euroa vuodessa.

Lihavuussairauksien listassa (2) on kaksikymmentä muuta diagnoosia, joita lihavuus lisää 1,5–4,3-kertaisesti terveeseen painoon verrattuna. Joukossa ovat sydämen vajaatoiminta, sydäninfarkti, aivohalvaus, astma, nivelrikko, maksasairaus, anemia ja haimatulehdus.

Varovainen arvio lihavuuden aiheuttamista lisäkustannuksista Suomen terveydenhuollolle on vähintään 3,5 miljardia euroa vuodessa. Se on 15 prosenttia hyvinvointialueiden rahoituksesta. Lihavuuden aiheuttamista sairauksista koituvien kustannusten lisäksi myös itse lihavuuden hoidon kustannukset lisääntyvät nopeasti, koska uusien laihdutuslääkkeiden kulutus kasvaa (1).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusien tietojen mukaan lihavuus on kuuden vuoden aikana lisääntynyt 3–4 prosenttiyksikköä (6). Suomessa on nyt lihavia kansalaisia satatuhatta enemmän kuin kuusi vuotta aikaisemmin.

EU:n komission raportissa on arvioitu, että lihavuuteen liittyvien tautien kokonaiskustannukset ovat EU-maissa noin seitsemän prosenttia valtioiden budjetista, mikä Suomessa merkitsisi noin kuutta miljardia (7).

Suomi on osa globaalia lihavuuspandemiaa, jonka pääsyy on epäterveellisten elintarvikkeiden jatkuvasti lisääntyvä markkinointi ja myynti (8,9,10).

Lihavuuden ja sen aiheuttamien sairauksien vähentämiseksi tarvitaan eduskunnan laatimia lakeja ja säädöksiä, jotka vähentävät haitallisten elintarvikkeiden markkinointia ja kulutusta.

Terve Paino yhdistys on laatinut listan epäterveellisistä elintarvikkeista, jotka pääasiassa ovat johtaneet suomalaisten lihomiseen (11). Niiden markkinointia ja kulutusta vähentämällä lihavuus on mahdollista kääntää laskuun.

Keinoina ovat runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden hinnan nostaminen verottamalla sekä rajoittaa haitallisten elintarvikkeiden markkinointia kieltämällä kassamyynti, paljousalennukset ja mainostaminen lapsille.

Tässä tilanteessa terveysalan asiantuntijat ovat tuoneet esiin terveyteen liittyvät haittaverot, kuten enenevästi tehdään ympäristö- ja ilmastotoimien edistämiseksi.

Tupakkaveroa on laajasti käytetty, ja hintaa pidetään yleisesti tehokkaimpana keinona vähentää tupakointia. Näin onkin Euroopassa yleisesti toimittu, mutta veron osuus tupakan hinnassa vaihtelee EU:n alueella Suomen 91 prosentista Saksan 70 prosenttiin, puhumattakaan Itä-Euroopan paljon matalammasta tasosta. Viime aikoina näitä veroja on kohdistettu myös markkinoille tulleisiin uusiin nikotiinituotteisiin.

Alkoholin verotus on hankalampaa johtuen alkoholiin liittyvistä kulttuurieroista, eroista maataloudessa ja hyvin erityyppistä alkoholijuomista. Pohjois-Euroopassa alkoholivero on melko korkea, mikä tuo valtioille merkittävästi verotuloja.

Euroopassa kulutetaan eniten alkoholia, minkä myötä siellä on todennäköisesti eniten alkoholiin liittyviä terveysongelmia. WHO:n Euroopan aluetoimisto onkin toistuvasti vaatinut tiukempia toimia alkoholihaittojen vähentämiseksi, myös korkeampaa alkoholiveroa.

Uudempi ja merkittävästi mahdollisia lisätuloja tuova mahdollisuus on epäterveellisten ruokien verotus. Vaikka ravinto on todennäköisesti tärkein kansantautien taustatekijä, ongelmana ovat monenlaiset epäterveelliset ruuat, ja siten terveysperusteisten verojen kriteerit.

Keskustelua on kiihdyttänyt lihavuusepidemian kasvu ja siitä aiheutuvat suuret kansanterveydelliset ja yhteiskunnalliset kustannukset, mikä on nostanut sokeriverotuksen keskiöön. Sokeriverotus on yleensä kohdistettu sokeroitujen juomien verotukseen, koska sokeroidut juomat ovat keskeisenä tekijänä lasten ylipainossa.

Maailmanpankki ja WHO suosittelevat tätä veroa, joka on eri tavoin toteutettu yli viidessäkymmenessä maassa. Maailmanpankki listaa tällaiselle verolle neljä etua: 1) korkeampi hinta vähentää kulutusta, 2) porrastettu vero edistää tuotteiden sokeripitoisuuden vähentämistä, 3) vero tuo valtiolle tuloja ja 4) se on julkisen vallan signaali tarpeesta vähentää sokerin kulutusta.

Kun tutkimukset ovat lisääntyvästi osoittaneet sokeriveron myönteisen vaikutuksen, monet asiantuntijat ja jopa maat ovat alkaneet pohtia laajemminkin epäterveellisten ruokien terveysperusteista verotusta, erityisesti veroa muille tärkeille sokerin lähteille sekä mahdollisesti myös runsaasti suolaa tai tyydyttynyttä rasvaa sisältäville tuotteille.

Näissä keskusteluissa on usein ehdotettu, että sen sijaan että verotuksella nostetaan epäterveellisten ruokien hintaa, laskettaisiin terveellisten ruokien hintaa. Tietenkin se olisi tervetullutta, mutta vaatisi huomattavasti varoja. Voidaan myös kysyä, johtaisiko esimerkiksi vihannesten hinnan halpeneminen todella nuorten virvoitusjuomien kulutuksen vähenemiseen.

On selvää, etteivät tällaiset terveysverot voi dramaattisesti ratkaista valtioiden budjettien tasapainottamista. Kuitenkin tupakka-, alkoholi- ja ravintoterveysverot voivat yhdessä tuoda merkittävästi lisätuloa valtioille. Lisäksi ne ovat ”pienemmän pahan” ratkaisuja, koska kuluttajat voivat välttää niitä omalla käytöksellään ja terveemmillä valinnoilla. Ja ennen kaikkea, ne ovat ”win-win”-ratkaisuja valtioiden budjettien ja kansanterveyden parantumisen kannalta. Ne myös vähentävät terveydenhuollon ja yhteiskunnallisia kustannuksia.

Pekka Puska, professori, Terve Paino ry:n vt. puheenjohtaja

Kirjoitus on suomennos European Journal of Public Health -lehden pääkirjoituksesta: Health related taxes in focus: a win–win | European Journal of Public Health | Oxford Academic (oup.com), March, 2024