Terveydenhuollon tilastojen perusteella tiedetään, kuinka paljon lihavuus lisää sairauksia. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen laatima kuva havainnollistaa asiaa.
Vuosien 2022-23 tilastojen mukaan Suomessa on 1,2 miljoonaa aikuista, joilla painoindeksi 30 ylittyy ja ylimääräistä painoa on keskimäärin 25 kiloa. Näiden lukujen perusteella voidaan laskea, kuinka suuri osuus terveydenhuollon kuluista johtuu lihauudesta.
Suomen hyvinvointialueiden kokonaisbudjetti on 23 miljardia euroa. Lihavuuden – painoindeksi 30 tai enemmän – aiheuttamien sairauksien laskettu osuus tästä on 3,5 miljardia vuodessa eli 15 prosenttia hyvinvointialueiden kokonaiskuluista.
Edellä kerrotut luvut perustuvat ”koviin faktoihin” – luotettavien tutkimusten tuottamin tietoihin. Kansanterveyteen liittyvissä kysymyksissä voidaan harvoin tukeutua näin luotettavaan tietoon. Tämän kirjoituksen lopussa on lista tutkimuksista, joihin tiedot perustuvat.
Suomalaisten jatkuva lihominen ei ole lainkaan yllättävää, koska viime vuosikymmeninä makeisten, sipsi-tuotteiden, pikaruokien, sokerimurojen ja muiden lihottavien elintarvikkeiden markkinointi ja myynti ovat jatkuvasti lisääntyneet ja laajentuneet.
On moraalisesti kestämätöntä, että epäterveellisiä tuotteita valmistavat ja myyvät yritykset ovat keränneet toiminnastaan voittoja, mutta niistä johtuvien sairauksien miljardikustannukset ovat tulleet yhteiskunnan maksettaviksi.
Suomessa pitää nopeasti ryhtyä laatimaan lainsäädäntöä, jolla makeisten, sokerijuomien, sipsi-tuotteiden, pikaruokien ja muiden epäterveellisten tuotteiden kulutus saadaan vähentymään.
Hinnan nostaminen verottamalla on tehokas keino vähentää epätervettä kulutusta. Tämä olisi myös oikeudenmukaista, koska verotuloilla voidaan kattaa haitallisen elintarvikkeiden aiheuttamia kustannuksia.
Verottamisen lisäksi pitää puuttua niihin markkinointikeinoihin, joilla lisätään haitallista kulutusta. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja myynti ”kaksi yhden hinnalla” tarjoustuotteina pitää kieltää.
Suomen taloudellinen kestävyys on tärkeä syy vähentää lihavuutta, mutta ennen kaikkea siihen pitää ryhtyä suomalaisten hyvinvoinnin vuoksi.
Ajatelkaa millainen taakka on kestettävänä niillä 1,2 miljoonalla lihavalla suomalaisella, joilla on keskimäärin 25 kiloa ylimääräistä painoa. Heikot mahdollisuudet liikkua, huono yöuni, sairauksien tuomat haitat.
Meidän pitää erityisesti ajatella niitä kymmeniä tuhansia lihavia lapsia, joiden mahdollisuudet hyvään elämään katkaistaan jo ennen aikuisikää.
Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
Terve Paino ry
Kirjoituksen tiedot perustuvat seuraaviin tieteellisiin artikkeleihin ja THL:n sivuilla julkaistuihin tutkimuksiin:
Lihavuuden yleisyys Suomessa:
- THL Terve Suomi -tutkimus 2022-23.
- Maaret Vuorenmaa ja Päivi Mäki: Rekisteriseuranta: Lasten ja nuorten ylipaino on edelleen huolestuttavan yleinen. THL 6.10.2023
Lihavuuden aiheuttamat sairaudet:
- Kivimäki M, Strandberg T, Pentti J ym. Body-mass index and risk of obesity-related complex multimorbidity: an observational multicohort study. Lancet Diab Endocrin 2022; March 3: 1-11.
Lihauuden aiheuttama rasitus suomalaisille ja Suomen taloudelle:
- Rissanen Aila, Heliövaara Markku, Knekt Paul ym. (1990). Risk of disability and mortality due to overweight in a Finnish population. Brit J Med 301: 835-7
- Roos E, Laaksonen M, Rahkonen O ym. Relative weight and disability retirement: a prospective cohort study. Scand J Work Environ Health 2013.
- Mattila T, Hasala H, Kreivi H_L ym. Changes inthe societal hurden caused by sleep apnoea inFinland from 1996 to 2018. The Lancet Regional Health -Europe. May 2022.
- Vesikansa A, Mehtälä J, Mutanen Katja ym. Obesity and metabolic state are associated with increased healthcare resource and mediaction use and costs: a Finnish population-based study. Eur J Health Econ 2022
- Kurkela O, Raitanen J, Tuovinen M ym. Lisäsairaudet voivat moninkertaistaa tyypin 2 diabetespotilaiden terveydenhuollon kustannukset. Suom Lääkl 2022; 78: e32697