Lainsäädännössä on määritelty epäterveelliset elintarvikkeet 13 kategoriassa. Lainsäädäntö koskee yleisiä elintarvikemyymälöitä, joissa on kaikkiaan yli 50 työntekijää.

Lain mukaan vuodesta 2022 epäterveellisiä tuotteita ei saa sijoittaa lähelle kassoja, sisäänkäyntiä ja hyllyjen päihin.

Vuodesta 2025 alkaen kaupat eivät saa myydä näitä tuotteita paljousalennuksilla (esim. “kaksi yhden hinnalla” tai “osta kaksi, kolmas ilmaiseksi”).

Vuodesta 2026 alkaen näitä tuotteita ei saa mainostaa TV:ssä klo 5.30-21.00 välisenä aikana.

Vuodesta 2027 alkaen on energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille kielletty.

Lainsäädännön tarkoituksena on hillitä lasten ja nuorten lihomista. Kun ongelma koskee mitä suurimmassa määrin myös Suomea, tulisi Britannian lainsäädännöstä ottaa meilläkin oppia.

Pekka Puska
professori, Terve Paino ry:n puh.joht.

On selvää, että lihavuutta täytyy eri tavoin hoitaa pätevästi. Mutta yhtä selvää on, että kun meillä on yli 1,2 miljoonaa lihavaa ja sen lisäksi kaksinkertainen määrä muuten ylipainoisia, väestön lihavuusepidemiaa ei voida ratkaista lääkkeillä. Se ei voi olla taloudellisesti mahdollista eikä muutenkaan järkevää.

Kansallisen ohjelman ja yhteiskunnallisten päätösten tulisi suuntautua lihavuuden ehkäisyyn ja torjuntaan, kuten muidenkin isojen kansanterveysongelmien ratkaisussa. Esimerkiksi tupakoinnin valtava vähentyminen ei ole olennaisesti perustunut vieroituslääkehoitoon vaan tupakkapolitiikkaan, lainsäädäntöön ja sitä tukevaan valistukseen.

Lihavuusepidemian torjunta on mahdollista, koska ongelman syy tunnistetaan: muuttunut ruokaympäristö, joka on johtanut monien epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen lisääntymiseen. Geenimme eivät ole muuttuneet. Esimerkiksi makeisten, perunalastujen, keksien ja muiden lihottavien tuotteiden kulutusta voidaan vähentää nostamalla hintaa verottamalla ja rajoittamalla markkinointia.

Tehtävä voi tuntua vaikealta, kuten tupakoinnin torjunta tuntui 50 vuotta sitten. Mutta työ lihavuuden torjumiseksi on monessa maassa jo aloitettu, ja ensimmäisiä tuloksiakin alkaa tulla. Englantilainen The Guardian -lehti kirjoitti 13.5.: ”Lihavuus lisääntyy vakaasti Suomessa; lisäys on tasaantunut Saksassa ja saattanut ruveta vähenemään Ranskassa.” Lihavuuden lisääntymisen pysähtymistä ja jopa laskua nähdään useassa maassa.

Monissa Euroopan maissa, kuten Britanniassa, on päätetty erilaisista tiukoistakin lainsäädännöllisistä toimista lihavuusepidemian pysäyttämiseksi. Niitä tarvittaisiin myös Suomessa, jossa maa- ja metsätalousministeriön lakiluonnos energiajuomien myyntikiellosta lapsille ja nuorille on ensimmäinen positiivinen avaus.

Pekka Puska
Pertti Mustajoki

Seminaarin aiheena on Kansantautien hoidon turvallisuus – yhteinen asiamme.

Maailman terveysjärjestö WHO:n potilasturvallisuuspäivää vietetään Suomessa Asiakas- ja potilasturvallisuuspäivänä. Päivän päätapahtuma järjestetään Asiakas- ja potilasturvallisuuden VIII kansallisen seminaarin yhteydessä Vaasassa.

Aika: torstai 17.9.2026 klo 12‒16

Paikka: Pohjanmaan hyvinvointialue, Vaasan keskussairaala, auditorio Kotka Y3, Hietalahdenkatu 2‒4, 65130 Vaasa. Seminaariin voi osallistua myös etänä Teamsin kautta.

Seminaari on maksuton. Ilmoittaudu tästä viimeistään 6.9.

OHJELMA

12.00–12.30 Kansantautien ennaltaehkäisy on parasta potilasturvallisuutta
Pekka Puska, professori, pääjohtaja emeritus, THL, puheenjohtaja, Terve Paino ry ja Suomen ASH ry

12.30-12.45 Valtiovallan tervehdys

12.45–13.05 Onkologisten hoitojen turvallisuus
Maarit Bärlund, syöpätautien vastuualuejohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue

13.05–13.25 Syöpään sairastumisen arjen turvallisuus – tukena sosiaalityö
Suvi Holmberg, yliopistonlehtori, sosiaalityö, YTT, Tampereen yliopisto

13.25–13.45 Palliatiivinen- ja saattohoito – turvassa elämän loppuun asti
Juho Lehto, palliatiivisen lääketieteen professori, ylilääkäri, Pirkanmaan hyvinvointialue ja Tampereen yliopisto

13.45–14.15 Kahvitauko näyttelytilassa

14.15–14.35 Lihavuus, aikamme epidemia
Ville Miettinen, diabeteslääkäri, lääkärikouluttaja, puheenjohtaja, Suomen Elämäntapalääketieteen Yhdistys ry

14.35–14.55 Unettomuus ja uniapnea – riskit hallintaan, mutta miten?
Markku Partinen, professori, neurologian dosentti, unilääketieteen erityispätevyys, Kliiniset neurotieteet, Clinicum, Helsingin yliopisto

14.55–15.05 Potilastaidot omahoidon auttajina – uniapneaa sairastavien kokemuksia
Kiti Haukilahti, valtiotieteiden kandidaatti, asiantuntija, Hengitysliitto

15.05–15.50 Turvallisesti vaikuttavaa, paneelikeskustelu

15.50–16.00 Päivän kooste

Lisää tietoa: www.asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/wpsd2026

Tervetuloa Asiakas- ja potilasturvallisuuden VIII kansalliseen seminaariin Vaasaan 17.‒18.9.2026!

Teemana on Verkostoissa on voimaa.

Aika: 17.‒18.9.2026

Paikka: Pohjanmaan hyvinvointialue, Vaasan keskussairaala, auditorio Kotka Y3, Hietalahdenkatu 2‒4, 65130 Vaasa. Seminaariin voi osallistua myös etänä.

Lisää tietoa: www.asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/aspotseminaari2026

Seminaari tekee näkyväksi verkostojen voiman sekä yhdessä oppimisen ja vuorovaikutuksen merkityksen. Ohjelmassa tarkastellaan muun muassa luottamuksen rakentamista yhteistyöllä, kuullaan asiakkaan ja potilaan ja järjestöjen näkökulmia sekä syvennytään asiakas- ja potilasturvallisuutta edistävien yhteistyöryhmien ja ammattilaisverkostojen toimintaan ja saavutuksiin.

Seminaari on maksuton. Osallistujat vastaavat itse illallis-, matka- ja yöpymiskustannuksista.

Ilmoittaudu tästä viimeistään 6.9.

Terve Painoi ry on jo pitkään esittänyt tätä. Itse tein vuonna 2017 eduskuntakyselyn asiasta. Silloin maatalousministeri Jari Leppä ja terveysministeri Annika Saarikko totesivat, että parasta olisi kaupan ketjujen oma sitoumus asiassa. Muuten tarvitaan laki. Kun kauppaketjut eivät vastuullisuuspuheistaan huolimatta ole reagoineet, nyt on lain vuoro.

Viime vuosina kovin monet muutkin tahot, kuten Vanhempainliitto ja THL, ovat esittäneet asiaa, ja myös uusia eduskuntakyselyitä on tehty. Erityisesti vanhemmat ja koulujen edustajat ovat toivoneet yhteiskunnan toimenpiteitä. Terve Paino ry:n ja Soste ry:n väestökyselyssä peräti 83 % aikuisista suomalaisista kannatti energiajuomien myyntikieltoa nuorille.

Tällainen uudistus on myös jo toteutettu useassa Euroopan maassa. Viimeksi on Norja säätänyt tällaisen lain.

Energiajuomat aiheuttavat paljon terveyshaittoja varsinkin lapsille ja nuorille. Kun nämä tosiasiat liitetään energiajuomien aggressiiviseen markkinointiin ja sen siivittämään runsaaseen kulutukseen nuorilla, ovat lainsäädännölliset toimenpiteet hyvin perusteltuja.

Energiajuomat aiheuttavat mm. unihäiriöitä, sydämentykytystä, rauhattomuutta ja niiden sisältämän sokerin myötä vaikuttavat nuorten lihomiseen. Ne aiheuttavat myös riippuvuutta ja korvaavat usein ateriat, myös kouluaterioita. Sokerin lisäksi haitat tulevat suurista kofeiinipitoisuuksista sekä useista muista piristävistä aineista.

Vanhempien ja koulujen toiveista monet yksittäiset kaupat ovat jo tehneet oman päätöksen rajoittaa energiajuomien myyntiä lapsille ja nuorille, mutta on selvää, että tasapuolisen kilpailutilanteen kannalta tarvitaan yhtenäinen valtakunnallinen sääntely.

Energiajuomien myyntikielto ei tietenkään yksin ratkaise nuorten lihomista tai muitakaan ongelmia, mutta on selvästi konkreettinen ja tärkeä toimenpide nuorten terveyden suojelussa. Terve Paino ry toivookin laajaa tukea nyt valmistellulle lakiesitykselle, jotta se saataisiin eduskunnassa hyväksytyksi ja edistämään suomalaisten nuorten terveyttä.

Pekka Puska
Professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Tämä puhuttava uutinen peittää kuitenkin alleen paljon isomman ongelman. Tutkimukset ovat varsin yksiselitteisesti osoittaneet, että tällaisten viestintäkampanjoiden vaikutus ihmisten arkikäyttäytymiseen on erittäin pieni, ellei olematon.

Kysymyksessä on hallituksen Terveydeksi-hankkeen kampanja,  mikä tuo esiin nykyisen hankevillityksen ongelmat. Maa on täynnä erilaisia poliittisesti käynnistettyjä lyhytaikaisia hankkeita, jotka tulevat ja menevät. On puhuttu “hankehumpasta”.

Poliittisten päättäjien on helppo vastata ajassa oleviin ongelmiin tiedottamalla hankkeen perustamisesta. Näin vältetään tekemästä usein poliittisesti hankalia päätöksiä ja annetaan kuva, että asiassa toimitaan. Ja viestintäkampanjoilla siirretään vastuu vain yksilöiden harteille poliittisten uudistusten sijaan.

Tässä  mielessä voi myös kommentoida varsin usein esitettyä tarvetta, että isoissa kansanterveysongelmissa, kuten lihavuudessa, tarvittaisiin “uusi Pohjois-Karjala-projekti”. Toki tarvittaisiinkin, mutta tulee ymmärtää, mistä Pohjois-Karjala-projektin tulokset tulivat. Oli toki viestintää, mutta tärkeintä oli monien vuosien sitkeä työ väestön parissa ja erilaisten yhteistyötahojen kanssa. Vuorovaikutus ulottui myös elintarviketeollisuuteen ja vaikutti jopa tupakkalainsäädännön syntymiseen.

Pippa Laukka totesi haastattelussa (HS 14.5.) suuren huolen suomalaisten ja varsinkin nuorten lihavuudesta ja suurista diabetesluvuista. Hän totesi unelmanaan Pohjois-Karjala-projektin tapaisen työn suomalaisten saamiseksi kuntoon. Se ei toteudu irrallisilla lyhytaikaisilla hankkeilla, vaan pitkäaikaisella työllä, joka tavoittaa väestön ja jossa on asiantuntemuksella johdettua yhteistyötä sekä myös sitä tukevia yhteiskunnallisia päätöksiä.

Pekka Puska
Professori, Helsinki
Terve Painon ry:n ja Suomen ASH ry:n puhenjohtaja

”Tämä on rikollista toimintaa! En mainosta lääkkeitä,” sanoo Terve Paino ry:n puheenjohtaja, professori Pekka Puska.

Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan maassamme oli 1,2 miljoonaa lihavaa aikuista, joilla ylimääräistä painoa on keskimäärin 25 kiloa. Heidän lisäkseen oli puoli miljoonaa, joilla liikapainoa on vähemmän, mutta ylimääräinen rasva on kertynyt haitallisesti vatsaonteloon ja maksaan. Tämä keskivartalolihavuus aiheuttaa monia sairauksia.

Suomessa on yli miljoona rasvamaksapotilasta, 700 000 unihäiriöistä ja 400 000 tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joilla melkein kaikilla sairaus johtuu lihavuudesta. Lihavuus lisää myös merkittävästi sydäntauteja, aivohalvauksia, munuaisten vajaatoimintaa, kihtiä, useita syöpätyyppejä ja muita sairauksia.

Viime vuosikymmenellä julkaistun tutkimuksen mukaan lihavuudesta johtuvat sairaudet aiheuttivat vuodessa terveydenhuollolle 3,5 miljardin euron ylimääräisen kustannuksen. Tällä hetkellä summa on suurempi, koska lihavuus yleistyy jatkuvasti ja käyttöön on tullut tehokkaampia mutta kalliimpia lihavuuslääkkeitä.

Terveydenhoidon kulujen lisäksi liikapaino heikentää työn tuottavuutta. Työelämässä lihavuudesta johtuvat sairaspoissaolot ja varhaisempi eläkkeelle siirtyminen aiheuttavat ylimääräisiä kuluja. Tutkijoiden mukaan näistä johtuvat kulut Suomelle ovat vähintään yhtä suuret kuin lihavuussairauksien hoitokustannukset.

Suomessa sipseihin, makeisiin, hampurilaistuotteisiin ja muihin haitallisiin elintarvikkeisiin sovelletaan samaa alhaista 13,5 prosentin arvonlisäveroa kuin ruisleipään, hedelmiin ja muihin terveellisiin syötäviin. Miksi haitallisia elintarvikkeita tuetaan alhaisella arvonlisäverolla?

Epäterveellisten elintarvikkeiden arvonlisäveron nostaminen perustasolle 25,5 prosenttiin toisi valtion kassaan kaivattuja lisäeuroja. Valtio saisi lisää tuloja, jos mukaan liitetään tuntuva haittavero. Samalla haitallisten elintarvikkeiden kulutus vähenisi, mikä ajan mittaan vähentäisi terveydenhoidon kuluja.

Verotuksen tuomia hyötyjä voidaan täydentää vähentämällä epäterveellistä kulutusta myös muilla keinoilla. Kielletään haitallisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille, kassamyynti, ja ”kaksi yhden hinnalla” -tyyppiset tarjoukset.

Tehokkaat lihavuuden ehkäisytoimet ja laaja sokerivero vähentäisivät olennaisesti soten paineita, lisäisivät työn tuottavuutta ja toisivat taloudellisia hyötyjä miljardien edestä.

Pertti Mustajoki
lääkäri, professori
Terve paino ry

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 24.5.2026:
Lihavuus maksaa Suomelle yli seitsemän miljardia euroa vuodessa | HS.fi

Tutkimuksessa havaittiin, että vyötärö-lantiosuhteella mitattu keskivartalolihavuus lähes kolminkertaisesti kryptogeenisen aivoinfarktin riskin. Tupakointi lisäsi tätä riskiä entisestään. Sen sijaan painoindeksin suhteen potilaat ja verrokit eivät merkittävästi eronneet toisistaan.

– Nuorten aikuisten osuus kaikista sairastetuista aivoinfarkteista on noin 10–15 prosenttia, mutta esiintyvyys on kasvanut viime vuosikymmeninä. Lisäksi vähintään 30 prosentissa näistä tapauksista aivoinfarktille ei löydy syytä. On keskeistä tunnistaa, mitkä asiat vaikuttavat kryptogeenisten aivoinfarktien syntyyn, jotta voimme tehostaa ennaltaehkäisyä ja aivoinfarktin jälkeistä hoitoa sekä vähentää uusiutumisriskiä, sanoo lääketieteen lisensiaatti Nina Jaakonmäki, jonka väitöstutkimus selvitti lihavuuden ja hyytymistekijöiden yhteyttä nuorten aikuisten eli 18–49-vuotiaiden kryptogeenisiin aivoinfarkteihin.

– Tutkimuksemme viittaa siihen, että vyötärölihavuuden tehokkaampi hoito tukisi aivoinfarktien ennaltaehkäisyä. Terveydenhuollolla on lihavuuden hoitoon aiempaa enemmän keinoja. Vyötärö-lantiosuhteen arvioiminen ja lihavuuden hoito on keskeistä myös aivoinfarktin sairastaneilla.

Lue lisää Itä-Suomen yliopiston tiedotteesta:
Vyötärölihavuus kolminkertaisti nuorten aikuisten kryptogeenisen aivoinfarktin riskin | Itä-Suomen yliopisto

Nykyinen virvoitusjuomavero koskee sokeripitoisia juomia, jotka kattavat vain noin viidenneksen suomalaisten sokerin saannista. Vero tulisikin laajentaa myös muihin runsaasti sokeria sisältäviin tuotteisiin, kuten makeisiin. Kun nykyinen virvoitusjuomavero tuottaa noin 250 miljoonaa euroa vuodessa, samoilla kriteereillä sokerivero toisi valtiolle 500-1000 miljoonan euron vuotuiset lisätulot.

– Tutkimuksen mukaan hallituksella olisi väestön tuki tällaiselle haittaverolle. Se toisi valtiolle todella merkittävän summan nykyisessä taloustilanteessa ja samalla auttaisi kansanterveyttä. Veron voi välttää, jos ei käytä runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita, ja sen porrastus sokeripitoisuuden mukaan edistäisi tuotteiden sokeripitoisuuden vähentämistä, toteaa Terve Paino ry:n puheenjohtaja professori Pekka Puska.

– Sokerivero auttaisi erityisesti lasten ylipainon torjunnassa. Suomessa ylipainoa lapsilla ja nuorilla on kolme kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten. Se näkyy jo nyt lasten rasvamaksan, diabeteksen ja muiden sairauksien yleistymisenä, puhumattakaan vaikutuksista aikuisiässä, sanoo professori Pertti Mustajoki, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja.

Suomessa on 1,2 miljoonaa aikuista, joilla painoindeksi 30 ylittyy. Lihavuus sotkee aineenvaihduntaa ja aiheuttaa kymmeniä sairauksia. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi väestön lihavuus aiheuttaa monen miljardin kustannukset terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle.

– Suomalaisen väestön ja erityisesti lasten ja nuorten nopea lihominen on seurausta ruokaympäristön muutoksesta ja sen mukana liian runsaasta kalorien saannista. Sokeriveron avulla voidaan vähentää haitallista sokerin kulutusta ja siten edistää ylipainon torjuntaa, toteaa Puska.

Hinta vaikuttaa kiistattomasti kulutukseen, ja sillä voi vähentää haitallista kulutusta. Fogelholmin yksi huoli on, että korotus siirtää kulutukseen toiseen haitalliseen tuotteeseen. Virvoitusjuomaveron kohdalla tätä ei ole kansainvälisissä tutkimuksissa merkittävästi osoitettu. Myönteisiä vaikutuksia on havaittu.