Systeemi kuitenkin vuotaa pahasti, koska myös haitallisia elintarvikkeita tuetaan. Hyvin epäterveelliset makeiset, suklaa, sipsit ja keksit ynnä muut nauttivat 13,5 prosentin alv-edusta, vaikka ne ovat päätekijöitä tämän hetken tuhoisassa lihavuusepidemiassa.

Suomessa on 1,2 miljoonaa lihavaa aikuista, joilla ylimääräistä painoa on keskimäärin 24 kiloa. Melkein kaikilla on lihavuuden aiheuttamia sairauksia, monilla useita – rasvamaksa, vaikea unihäiriö, tyypin 2 diabetes, astma, polvien nivelrikko, useita syöpätyyppejä, munuaisten vajaatoiminta, kihti ja niin edelleen.

Terveydenhuollon rekisteritietojen perusteella tiedetään, että lihavuudesta johtuvat sairaudet aiheuttavat joka vuosi terveydenhuollolle 3,5 miljardin euron ylimääräiset kulut. Terveydenhuollon kulujen lisäksi liikapaino heikentää huomattavasti myös työn tuottavuutta lisääntyneiden sairauspoissaolojen ja varhaisemman eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Tutkijoiden mukaan tämä kustannus on vähintään yhtä suuri kuin lihavuussairauksien hoitokulut. Tämä merkitsee, että lihavuus aiheuttaa Suomelle ainakin seitsemän miljardin kuluerän vuosittain.

Ollaan absurdissa tilanteessa. Valtio tukee lihottavien elintarvikkeiden myyntiä alhaisella arvonlisäverolla ja samalla yhteiskunta joutuu maksamaan valtaosan niiden aiheuttamien sairauksien miljardiluokan kustannuksista.

Epäterveellisten elintarvikkeiden arvonlisävero pitäisi nostaa vähintään 25,5 prosenttiin. Lisäksi tulisi säätää haittavero kaikille runsaasti sokeria sisältäville tuotteille.

Pertti Mustajoki
lääkäri, professori
Terve paino ry

Kirjoitus on julkaistu myös Helsingin Sanomissa 12.3.2026: Miksi valtio tukee haitallisia elintarvikkeita? | HS.fi

Noin kolmessakymmenessä vuodessa on aikuisten lihavuus Suomessa kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut. Sama trendi on nähty kaikissa maissa. Euroopan maiden vertailussa olemme keskitasoa lihavampia.

Suomalaisista aikuisista 1,2 miljoonalla painoindeksi 30 ylittyy, mikä merkitsee keskimäärin 25 kilon liikapainoa. Heidän lisäkseen on satojatuhansia, joilla ylipainoa on vähemmän, mutta liika rasvakudos on kertynyt haitallisesti vatsaontelon sisälle ja maksaan. Lapsista pojista ylipainoisia on joka neljäs, tytöistä joka viides.

Väestön ylipaino johtuu erityisesti haitallisten elintarvikkeiden – makeiset, suklaa, keksit, sipsit, hampurilaistuotteet, erilaiset mehut ym. – voimakkaasti kasvaneesta markkinoinnista ja myynnistä. Epäterveellisten elintarvikkeiden myynnin kasvu ei yllätä, sillä niihin sovelletaan samaa alhaista 14 prosentin arvonlisäveroa kuin terveellisiin elintarvikkeisiin, kuten hedelmiin, kasviksiin, lihaan tai ruisleipään.

Vuoden 2024 lopulla Suomessa nähtiin yritys oikeaan suuntaan, kun hallitus oli päättänyt nostaa makeisten arvonlisäveron muiden kulutustavaroiden tasolle 25,5 prosenttiin. Hallitus kuitenkin perui jo tehdyn päätöksen Fazerin massiivisen lobbauskampanjan seurauksena.

Suomen talous on vaikeuksissa ja hallitus yrittää sopeuttaa maan budjettia lukuisin säästötoimin, jotka kohdistuvat myös terveydenhuoltoon ja muuhun tarpeelliseen. Voimassa oleva virvoitusjuomavero tuottaa valtiolle vuosittain noin 250 miljoonaa euroa. Kun juomat tuovat vain noin viidesosan suomalaisten sokerin saannista, laajentamalla veroa kaikkiin runsaasti sokeria sisältäviin tuotteisiin valtio voisi helposti saada yli miljardin vuodessa. Ja ajan mittaan tämä vähentäisi lihavuussairauksien aiheuttamia kuluja.

Verotuksen lisäksi haitallisten kulutusta voidaan vähentää muilla keinoilla. Monissa Euroopan maissa on kielletty haitallisten elintarvikkeiden mainostaminen lapsille, myyminen alennettuun tarjoushintaan ja säädetty isojen pakkausten kilo/litrahinta samaksi kuin pienemmissä pakkauksissa.

Eikö jo olisi korkea aika tarttua näihin toimiin Suomessakin?

Pertti Mustajoki, professori, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja
Pekka Puska, professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja 

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 2.3.2026:
Mielipide | Maailman lihavuuspäivä 4.3. – aika toimia Suomessakin | Pääkirjoitus & mielipide | Keskisuomalainen

Portugalissa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi alle 16‑vuotiaille on ollut kiellettyä kaikissa viestintäkanavissa jo vuodesta 2019 lähtien. Norjassa kielto, joka koskee alle 18‑vuotiaita, tuli voimaan lokakuussa 2025. Iso-Britanniassa kaikkia kanavia koskeva kielto tuli voimaan tämän vuoden alussa, televisiossa epäterveellisten tuotteiden mainonta on kiellettyä klo 21 saakka. Tanskassa on valmisteilla lakiesitys, joka kieltäisi alle 15‑vuotiaisiin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin. Myös monessa muussa maassa markkinointirajoituksia valmistellaan.

– Suomessa ylipainoa on lapsilla ja nuorilla kolme kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten. Se näkyy jo nyt lasten rasvamaksan ja diabeteksen yleistymisenä, puhumattakaan vaikutuksista aikuisiässä. Myös täällä on korkea aika puuttua epäterveellisten ja haitallisten elintarvikkeiden markkinointiin muiden Euroopan maiden tapaan, sanoo professori Pekka Puska, Terve Paino ry:n puheenjohtaja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kaikista suomalaisista pojista noin joka neljännellä ja tytöistä lähes joka viidennellä on ylipainoa, ja lihavuutta on pojista 6-9 prosentilla ja tytöistä 3-4 prosentilla. Ylipaino ja lihavuus merkitsevät huomattavia ongelmia niin fyysisen kuin psyykkisen terveyden kannalta. Rasvamaksa todetaan jopa joka viidennellä lapsella, jolla on ylipainoa, ja se, kuten lasten esidiabeteskin, on yleistymässä.

Suomen lainsäädäntö ei kiellä epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia, mutta asiasta annettiin ohjeistus joulukuussa 2024. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee sääntelemään epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia kaikkien alle 18-vuotiaiden lasten suojelemiseksi. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi rikkoo lapsen oikeuksia elämään, terveyteen, ruokaan, oikeaan tietoon ja yksityisyyden suojaan, joista määrätään kansainvälisessä lapsen oikeuksien sopimuksessa.

Maaliskuun 4. päivänä vietetään Maailman lihavuuspäivää. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta maailmanlaajuisesti lisääntyvästä lihavuudesta ja sen aiheuttamista haasteista. Päivän kansainvälinen järjestäjä on World Obesity Federation.

– Terve Paino ry haluaa World Obesity Federationin jäsenenä vaikuttaa Maailman lihavuuspäivänä yhteiskunnallisin toimiin erityisesti lasten ja nuorten lihavuuden torjumiseksi, toteaa Puska

World Obesity Day

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kaikista suomalaisista pojista noin joka neljännellä ja tytöistä lähes joka viidennellä on ylipainoa, ja lihavuutta on pojista 6-9 prosentilla ja tytöistä 3-4 prosentilla. Ylipaino ja lihavuus merkitsevät huomattavia ongelmia niin fyysisen kuin psyykkisen terveyden kannalta. Rasvamaksa todetaan jopa joka viidennellä lapsella, jolla on ylipainoa, ja se, kuten lasten esidiabeteskin, on yleistymässä.

Lapsilla lisääntynyt lihavuus huolestuttaa kaikkialla maailmassa, mutta toisin kuin meillä, useissa Euroopan maissa asiassa on ryhdytty lainsäädäntötoimenpiteisiin. Rajoituksia epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointiin lapsille ja nuorille on säädetty tai valmisteilla monessa maassa.

Portugalissa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi alle 16‑vuotiaille on ollut kiellettyä kaikissa viestintäkanavissa jo vuodesta 2019 lähtien. Norjassa kielto, joka koskee alle 18‑vuotiaita, tuli voimaan lokakuussa 2025. Iso-Britanniassa kaikkia kanavia koskeva kielto tuli voimaan tämän vuoden alussa, televisiossa epäterveellisten tuotteiden mainonta on kiellettyä klo 21 saakka. Tanskassa on valmisteilla lakiesitys, joka kieltäisi alle 15‑vuotiaisiin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin.

– Maaliskuun 4. päivänä vietetään maailman lihavuuspäivää. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta maailmanlaajuisesti lisääntyvästä lihavuudesta ja sen aiheuttamista haasteista. Päivän kansainvälinen järjestäjä on World Obesity Federation. World Obesity Federationin jäsenenä Terve Paino ry haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisin toimiin lihavuusongelman ratkaisemiseksi, toteaa Puska.

World Obesity Day

”Tämä on rikollista toimintaa! En mainosta lääkkeitä,” sanoo Terve Paino ry:n puheenjohtaja, professori Pekka Puska.

Aloitteen mukaan lihavuusepidemia on tällä hetkellä kaikkialla maailmassa ja myös Suomessa yksi suurimmista kansanterveysongelmista. Suomessa on yli 2,5 miljoonaa ylipainoista (painoindeksi >25) henkilöä, joista noin miljoonalla liikapainoa on vähintään 15 kiloa. THL:n tilastojen (2023) mukaan neljäsosalla pojista ja viidesosalla tytöistä on ylipainoa tai lihavuutta.

Lihavuus aiheuttaa monia sairauksia. Suomessa on jo puoli miljoonaa tyypin 2 diabeetikkoa (THL 2020), joista melkein kaikki ovat ylipainoisia. Ylipaino on merkittävä riskitekijä hypertensiolle, monille sydän- ja verenkiertoelimistön taudeille, rasvamaksalle, nivelrikolle, uniapnealle sekä raskauden ja synnytyksen aikaisille ongelmille. Lihavat lapset ovat herkästi koulukiusaamisen kohteina, ja lihavuus vaikeuttaa lasten liikunnan harrastamista. Lihavuus lisää monen maligniteetin, mm. rinta- ja kohtusyövän esiintyvyyttä.

Väestön lihomisen tärkeimmät syyt ovat yhteiskunnallisia. Taustalla on epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden lisääntynyt markkinointi, tarjonta ja kulutus. Tämän päivän ruokaympäristössä monen ihmisen on todella vaikea pysyä normaalipainoisina. Ylipainoisuutta on eniten alimmissa sosiaaliryhmissä.

Lihavuudella on monia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Lihavuudesta johtuvat sairaudet aiheuttavat vuodessa hyvinvointialueille 3,5 miljardin euron ylimääräisen kustannuksen, joka on 14 % alueiden kokonaisbudjetista. Lihavuus lisää ikääntyneiden hoivakuluja ja työssäkäyvien ihmisten työstä poissaoloja sekä ennenaikaista eläköitymistä.

Lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon tarvitaan monia erilaisia samaan suuntaan vaikuttavia toimia. Tarvitaan yhteiskunnan säätämiä lakeja ja säädöksiä, joilla ruokaympäristömme saadaan nykyistä terveellisemmäksi. Toimia ovat erilaiset verotukseen, ruoan markkinointiin ja tuotteiden pakkauksiin liittyvät asiat. Monissa maissa on todettu verojen nostamisen vähentävän kyseisten tuotteiden kulutusta (WHO 2015).

Useassa maassa viranomaiset ovat ryhtyneet toimenpiteisiin. Lapsille suunnatun epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin kielto on jo voimaassa Portugalissa ja on tulossa Britanniaan. Norjassa energiajuomien myynti lapsille kielletään lailla vuoden 2026 alusta alkaen.

Tarvittavat yhteiskunnalliset toimet ovat paljolti samanlaisia kuin maassamme on tehty tupakoinnin kohdalla 1970-luvulta alkaen (THL 2021). Maamme väestö on huolestunut lihavuuden lisääntymisestä. Väestökyselyssä enemmistö kannattaa terveysperusteista sokeriveroa.

Kotona keitetyt perunat tai kaurapuuro eivät ole ultraprosessoituja. Sen sijaan kauppojen elintarvikehyllyillä on paljon teollisesti tuotettuja ultraprosessoituja elintarvikkeita: makeiset, suklaa, keksit, perunalastut, juustonaksut jne. Nämä kaikki ovat erittäin energiatiheitä ja sen vuoksi päävastuussa suomalaisten lihomiselle.

Aterioiden puolella pitkälle prosessoituja ovat hampurilaistuotteet ja ranskalaiset perunat, joista kaloreita tulee 2-3 kertaa enemmän kuin perinteisistä suomalaisista aterioista.

Hedelmät ja marjat ovat hyvät esimerkit siitä, miten prosessointi muuttaa elintarvikkeen epäterveelliseksi. Syötyinä erittäin terveellisiä, koska kaloreita ei tule liikaa ja vitamiineja on runsaasti. Mutta tehtaassa ne muuttuvat epäterveelliseksi nesteeksi.

Juotu hedelmämehu siirtyy mahalaukusta niin nopeasti suoleen, ettei se ehdi lisätä lainkaan kylläisyyttä. Niistä huolimatta muuta ruokaa syödään yhtä paljon kuin syötäisiin ilman mehua. Jos juo puoli litraa täysmehua päivässä, viikossa kertyy 1400 ylimääräistä kilokaloria, mikä voi nostaa painoa kilon verran kuukaudessa.

Nykyaikana suuri osa syömistämme elintarvikkeista on jollakin tavalla teollisuudessa prosessoitua. Se ei tee niitä vielä epäterveellisiksi, jos ravintokoostumus on hyvä. Mutta monet ultraprosessoidut elintarvikkeet ovat koostumukseltaan hyvin epäterveellisiä.

Wikipedia ilmoittaa, että ”ultraprosessoitu ruoka tarkoittaa teollisesti pitkälle jalostettuja elintarvikkeita. Niitä ovat esimerkiksi teolliset valmisruuat, pikaruuat, makeiset ja virvoitusjuomat”.

Selkeä määritelmä, mutta sana ”jalostettu” on aivan väärä. Ruuat eivät muutu jalommiksi vaan sen vastakohdiksi, joiksi Wikipedia tarjoaa sanoja rappeutunut ja turmeltunut.

Viisainta olisi, jos ruuan yhteydessä sanasta ultraprosessoitu luovuttaisiin kokonaan. Sitä ei tarvita ja se on muutenkin hankala. Kaksi vierasperäistä sanaa ultra ja prosessoitu.  Tekoälykin on niiden kanssa hieman ymmällään, koska ”ultra” voi viitata useisiin eri asioihin. Etuliitteenä se tarkoittaa äärimmäisen tai ’tuolla puolen’, kuten sanassa ultraääni.

Ultraprosessoitu-sanan sijasta olisi selkeämpää käyttää esimerkiksi ilmaisua ”teollisesti tuotetut haitalliset” elintarvikkeet.

Pertti Mustajoki, lääkäri, professori

Makeiset luokitellaan elintarvikkeiksi, joiden arvonlisävero on 14 %, selvästi alhaisempi kuin muiden kulutustavaroiden 25,5 %. Nykyinen hallitus päätti 2024 kevään riihessä nostaa makeisten arvonlisäveron muiden kulutustavaroiden tasolle. Täysin perusteltu päätös, sillä eiväthän makeiset ole oikeita elintarvikkeita. Ne ovat tarpeettomia ja kaiken lisäksi haitallisia. Lihottavat ja sairastuttavat hampaita. Makeisten arvonlisäveron nosto olisi vähentänyt haitallisten tuotteiden kulutusta ja tuonut valtion kassaan kipeästi kaivattuja lisätuloja.

Arvonlisäveron korotusta seuranneet tapahtumat jäävät häpeällisenä episodina Suomen poliittiseen historiaan.

Helsingin Sanomien kirjoitus 18.9.25 paljasti, miten laajalla rintamalla Fazer lobbasi hallitusta kaataakseen jo kertaalleen päätetyn makeisten arvonlisäveron nostamisen. Hallituksen edustajiin kohdistui yli sata lobbausyhteydenottoa. Lobbauksen seurauksena hallitus perui päätöksensä. Sen sinettinä pääministeri muurasi henkilökohtaisesti Fazerin uuden tehtaan peruskiven.

Fazer-tapahtumat kertoo erittäin huolestuttavasta kehitysestä. Jopa Suomessa – kun käytettävissä on runsaasti rahaa – voidaan palkata suuri lobbarijoukko, joka saa maan hallituksen peruuttamaan jo tehtyjä päätöksiä.

Lobbauksen seuraamukset tahraavat maamme mainetta. Kansalaisjärjestö Transparency Internationalin helmikuussa julkaistussa raportissa Suomi oli saanut maailman maista toiseksi parhaat pisteet vuosittaisessa korruptioindeksissä. Mitenkä Suomi pärjää seuraavassa raportissa?

Makeiset ovat vain yksi haitallisten elintarvikkeiden ryhmä. Ylimääräisiä kaloreita tulee sipseistä, perunalastuista, hampurilaistuotteista, pizzoista jne. Sokerivero ei tietenkään vähennä näiden kulutusta, siihen tarvitaan muita toimia. Niissäkin Suomi on aivan jälkijunassa.

Useat Euroopan maat ovat jo kieltäneet epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin lapsille TV:ssä ja internetissä. Muita keinoja vähentää haitallista kulutusta on kieltää epäterveellisten tuotteiden ”kaksi yhden hinnalla” tarjoukset ja myynti kauppojen kassojen tuntumassa. Mitään näistä ei olla suunnittelemassa Suomessa.

Istuva hallitus on jatkanut linjaa, jonka se niittasi hallitusohjelmassa. Siinä ei todellakaan ole sanaakaan lihavuudesta, vaikka se on kansanterveytemme suurin ja kallein ongelma. Lihavuuden aiheuttamat sairaudet lisäävät joka vuosi terveydenhuoltomme kuluja 3,5 miljardilla eurolla.

Fazerin tapauksen jälkeen ei ole odotettavissa, että nykyisen hallituskauden aikana tehtäisiin mitään epäterveellisten elintarvikkeiden vähentämiseksi. Se merkitsee yhä nousevia terveydenhuollon miljardiluokan kuluja. Ja melkein puolet suomalaisista joutuvat kärsimään lihavuuden aiheuttamista jokapäiväisistä haitoista.

Suomen kaksi miljoonaa aikuista ja 170 000 lasta joutuvat edelleen pärjäämään liikapainoon liittyvien lukuisten ongelmien kanssa. Ajatelkaa millaista puolielämää joutuvat elämään ne 1,2 miljoonaa lihavaa kansalaista, joilla ylimääräisiä kiloja on keskimäärin 25 kiloa. Heikot mahdollisuudet liikkumiseen. Huono yöuni. Melkein kaikilla useita lihavuuden aiheuttamia sairauksia.

Tämä kaikki jatkuu, koska hallituksen ajatusmaailmassa on tärkeämpää huolehtia liikeyritysten voitoista kuin kansalaisten terveydestä. Viimeistään seuraavan hallituksen ohjelmaan tulisi ottaa vaikuttavia ja asiantuntijoiden esittämiä toimia tuhoisan lihavuusepidemian torjumiseksi.

Pertti Mustajoki, lääkäri, professori
Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja

Kehityksen kärkimaita on Englanti, jossa lokakuun alussa astui voimaan laki, jolla kielletään epäterveellisten ruokien ja juomien paljousalennukset, kuten ”kolme kahden hinnalla”. Tällaiset paljousalennuksethan ovat kiellettyjä Suomen alkoholilainsäädännössä.

Englannin hallitus on myös ilmoittanut rajoittavansa epäterveellisen ”roskaruuan” mainostamista. Samaten tarkoituksena on kieltää energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille. Lisäksi tarkoituksena on tuoda ala-asteen kouluihin terveellinen aamupalaohjelma.

Englannin hallitus on tutkimuksiin perustuen arvioinut, että näillä toimilla voidaan olennaisesti vähentää lapsilihavuutta. ”Lihavuus ryöstää lapsilta parhaan elämän alun ja altistaa heidät elinikäisille terveysongelmille ja terveydenhuollon miljardiluokan kustannuksille”, sanoo maan hallitus.

Englannin lisäksi useammassa muussa EU-maassa on toteutettu tai on valmisteilla vastaavan tyyppisiä toimia. Valitettavasti näin ei ole Suomessa, vaikka meillä on sama ongelma. THL:n mukaan suomalaisista pojista noin joka neljäs ja tytöistä lähes joka viides on ylipainoisia.

Poliittisilta päättäjiltämme toivotaan heräämistä asiassa.

Pekka Puska, professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja
Pertti Mustajoki, professori, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja