kirjoittanut Pertti Mustajoki | maalis 24, 2023 | Ajankohtaista, Etusivu
Epäterveellisiin, runsaasti sokeria sisältäviin elintarvikkeisiin kohdistuva verotus on noussut keskusteluun viime aikoina. Lähes kaikki eduskuntapuolueet kannattavat elintarvikkeiden terveysperusteista verotusta, osoitti Soste ry:n kysely. Myös Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan, että sokeriveroa pohditaan taas.
Tulevalta hallitukselta odotetaan konkreettisia toimia lihavuusepidemian torjuntaan. Suomen tulee ottaa käyttöön laaja-alainen sokerivero, joka on niin tuntuva, että epäterveellisten elintarvikkeiden kulutus saadaan selvästi vähenemään.
Elintarviketeollisuus on vastustanut veroa ”ruokaan kohdistuvana lisäverona”. Haittavero ei kuitenkaan kohdistu ruokaan yleensä, vaan ainoastaan virvoitusjuomien, makeisten, keksien ja sokerimurojen tapaisiin runsaasti sokeria sisältäviin epäterveellisiin tuotteisiin.
Perusteellinen tutkimus Britannian sokeripitoisiin virvoitusjuomiin kohdistuvasta verosta osoitti, että väestön sokerin kulutus väheni ilman että virvoitusjuomateollisuuden liiketoiminta häiriintyi lainkaan. Veron vuoksi teollisuus siirtyi kehittämään vähemmän sokeria sisältäviä tuotteita, joita ihmiset ryhtyivät lisääntyvästi käyttämään.
Mitään erityistä raskasta järjestelmää ei verotusmenettelyyn tarvita. Elintarvikkeiden pakkauksissa pitää EU-direktiivin mukaan ilmoittaa ravintotiedot, joihin kuuluu sokerin määrä. Sen perusteella voidaan helposti määritellä rajat, joiden perusteella tuote on veron alainen.
Sokerivero voidaan säätää kansallisesti, eikä valmistelua ei tarvitse tehdä yhdessä EU:n kanssa, kuten on väitetty. EU:n kilpailusäännöt eivät estä jäsenmaiden omaa verotuskäytäntöä, jonka perusteena on kansanterveyden parantaminen. Asiaa on sivuttu myös Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuonna 2021, jolloin on todettu, ettei makeisveroa koskevien säännösten osalta yhteyttä veron ja valtiontuen välillä ole.
Lihavuus ja sen aiheuttamat sairaudet ovat voimakkaasti lisääntyneet, ja asialle on korkea aika tehdä jotain. Suomessa on ylipainoisia lapsia kolme kertaa ja aikuisia kaksi kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten. Yli miljoonalla suomalaisella liikapainoa on vähintään 15 kiloa. Useilla on lihavuuden aiheuttamia sairauksia, jotka heikentävät mahdollisuuksia hyvään elämään ja aiheuttavat joka vuosi tuhansia ennenaikaisia kuolemia.
Sokeriveron säätämisestä hyötyvät niin kansalaisten terveys kuin valtion talouskin. Alustavien laskelmien mukaan runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden verotus toisi velkaantuneen valtion kassaan yli 500 miljardia.
kirjoittanut Pertti Mustajoki | maalis 22, 2023 | Ajankohtaista, Blogi, Etusivu
Ensi vuona tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä, kun ensimmäinen Kekkosen uuden vuoden puheen jälkeen laadittu liikenneturvallisuutta parantava laki astui voimaan. Säädettiin yleinen nopeusrajoitus 80 km/t. Pian seurasi nippu muita lakeja: turvavyöpakko, promillelaki, kypäräpakko moottoripyöräilijöille, talvirengaspakko…
Viisikymmentä vuotta sitten liikenteessä kuoli 1200 suomalaista. Viime vuonna alle 200. Liikenneturvallisuuslaeilla on pelastettu kymmeniätuhansia ihmishenkiä.
Liikenteessä ratkaiseva oivallus oli, että ihmisiin kohdistettu valistus ja ajo-opetus eivät riitä. Tarvittiin lakeja ja säädöksiä muuttamaan ajaminen turvallisemmaksi .
Lihavuuden torjunnassa olemme samassa tilanteessa kuin liikenteessä viisikymmentä vuotta sitten. Tähän mennessä ylipainoa on yritetty ehkäistä opettamalla ihmisiä ”ajamaan paremmin” yhä epäterveellisemmäksi muuttuneessa ruokaympäristössä.
Suomessa on ilmestynyt useita ravitsemussuosituksia, ja monilla kampanjoilla on kannustettu kansalaisia syömään terveellisemmin. Niistä huolimatta painokäyrät ovat jatkaneet nousuaan, eniten lasten keskuudessa.
Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista on ylipainoisia, ja yli miljoonalla on liikapainoa enemmän kuin 15 kiloa.
Lihavuuden aiheuttamiin sydänsairauksiin, aivohalvauksiin, diabetekseen, maksakirroosiin, syöpäsairauksiin kuolee joka vuosi paljon enemmän suomalaisia kuin liikenneonnettomuuksiin 1970-luvun alussa.
Näistä kuolemista ei kerrota lehdissä. Siitä huolimatta lihavuussairauksiin menehtyneet ovat aivan yhtä kuolleita kuin liikenneonnettomuuksissa henkensä menettäneet. Ihmiselämiä päättyy liian aikaisin.
Ylipaino on maailmanlaajuinen ongelma, minkä vuoksi sen syitä on perusteellisesti selvitetty. Suomalaiset ovat lihoneet, koska ruuista ja juomista on tullut kroonisesti – pitkän ajan kuluessa – ylimääräisiä kaloreita. Tähän on johtanut epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt markkinointi ja tarjonta.
Ruokamarketissa tämä näkyy laajoina osastoina, joissa myydään makeisia, perunalastuja, sokerimuroja, keksejä, ja sokerijuomia. Ravintolapuolella epäterveellisten hampurilaistuotteiden ja pitsojen tarjonta on lisääntynyt.
Tänä vuonna valtionhallinnossa on ensimmäistä kertaa esillä ylipainon vähentämiseen tähtääviä suunnitelmia. Virvoitusjuomaveroon suunnitellaan porrastusta, joka nostaisi sokeripitoisten juomien veroa aiempaa korkeammaksi. Toivottavasti samassa yhteydessä ryhdytään suunnittelemaan laajempaa sokeriveroa, joka vähentäisi myös makeisten, keksien ja sokerimurojen kulutusta.
Liikenteen muuttamiseksi turvallisemmaksi tarvittiin monenlaisia säädöksiä. Ei ylipainonkaan kääntämiseksi riittävään laskuun pelkkä sokerivero riitä.
Sokeriveron lisäksi kohteeksi on otettava epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi.
Internetissä lapsille markkinoidaan melkein yksinomaan epäterveellisiä elintarvikkeita. Lapsia houkutellaan leluilla epäterveellisten hampurilaistuotteiden käyttäjiksi. Kauppojen ja kioskien ”kaksi yhden hinnalla” tarjoustuotteina on tavallisesti makeisia. Näiden markkinointikeinojen käyttö Suomessa pitää kieltää.
Liikenneturvallisuudesta kertova artikkeli Helsingin sanomissa (11.3.) oli otsikoitu 1970-luvun liikennekulttuurissa ei ollut mitään järkeä.
Toivottavasti ensi vuosikymmenen alkupuolella saamme lukea lehtikirjoituksen Kymmenen vuotta sitten epäterveellisten elintarvikkeiden tarjonnassa ei ollut mitään tolkkua.
Pertti Mustajoki
lääkäri, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja
kirjoittanut Pertti Mustajoki | helmi 27, 2023 | Ajankohtaista, Blogi, Etusivu
Otsikossa mainittu julma optimismi tarkoittaa, että kulttuurista johtuvien ongelmien ratkaisemisen yhteiskunta sysää yksittäisten kansalaisten vastuulle (1). Esimerkiksi lihavuusepidemian ratkaisemiseksi ihmisiä patistetaan muuttamaan syömistottumuksia terveellisemmiksi ja liikkumaan enemmän. Kuulostaa optimistiselta, mutta oikeasti se on julmaa, koska yksilöihin keskittymällä ihmisten lihomiseen johtaneet syyt jäävät kokonaan huomioimatta.
Toisella tapaa sanottuna: Maamme päättäjät olettavat yksittäisten kansalaisten hoitavan kuntoon ongelmat, jotka ovat syntyneet yhteiskunnallisen muutoksen tuloksena.
Epäterveellisten elintarvikkeiden myynti on lisääntynyt useiden vuosikymmenten ajan. Kahdeksan vuotta sitten kokosin siihen mennessä kertyneen tiedon aiheesta ja kirjoitin Duodecim-lehteen otsikolla Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta.
Kirjoitukseni jälkeisinä kahdeksana vuotena epäterveellisten tuotteiden markkinointi on edelleen lisääntynyt. Makeisia, perunalastuja, keksejä ja muuta vastaavaa on lisääntyvässä määrin ilmestynyt rautakauppojen, halpamyymälöiden ja monien muiden kauppojen kassojen tuntumaan. Näiden tuotteiden myyntiä edistetään yhä enemmän halpatarjouksina tyyliin ”kaksi yhden hinnalla”. Internetissä lapsille markkinoidaan epäterveellisiä juomia ja ruokia.
Kun puhutaan elintarvikkeista, on tärkeää ymmärtää, ettei niitä voi rinnastaa muiden tuotteiden kuluttamiseen. Näihin muihin ei ole biologista tarvetta eikä niitä tarvitse hankkia joka päivä.
Sen sijaan elintarvikkeiden kulutusta ohjaa biologinen pakko. Meidän on syötävä ja juotava useita kertoja joka ikinen päivä, koska keho tarvitsee ravintoa. Elimistömme protestoi voimakkaalla nälällä, jos edellisestä ateriasta on kulunut liian pitkä aika.
Ruokahalumme ja kylläisyyden säätely on kehittynyt hyvin pitkän jakson aikana, jolloin Homo sapiens keräsi ja metsästi kaiken ruokansa. Joka päivä sen hankkimiseen käytettiin 5 – 6 tuntia, jotta olisi saatu riittävästi ravintoa. Meille kehittyi mieltymys makeaan, koska se merkitsi arvokasta energiaa.
Elimistöömme ei muodostunut mitään jarruja estämään liikasyöntiä ja lihomista. Miksi? Yksinkertaisesti siksi, ettei sellaiseen ollut mitään tarvetta. Tiedämme tämän, koska meidän päiviimme asti maapallolla on säilynyt ihmisryhmiä, jotka ovat eläneet aitoa metsästäjä-keräilijöiden elämää. Heillä keskimääräinen painoindeksi on ollut 21 – 22, eikä heidän joukostaan ole löytynyt ketään, jonka painoindeksi olisi yli terveen painon rajan 25.
Luonnossa eläneet metsästäjä-keräilijät, kuten kaikki eläimet, joutuivat kohtaamaan niukempia aikoja. Näiden yli pärjättiin paremmin, kun runsaampina aikoina tankattiin tavallista enemmän ruokaa. Taipumus tankata energiapitoisia ruokia on kehomme rutiinibiologiaa, jonka toteuttavat autonominen hermosto ja suuri joukko hormonien tapaan vaikuttavia aineita. Säätely on geenien ohjaamaa, eivätkä tällaiset biologiset ominaisuudet muutamassa vuosituhannessa merkittävästi muutu.
Palatkaamme tämän päivän Suomeen.
Biologiamme on edelleen samanlainen kuin tuhansia vuosia sitten, mutta elinympäristömme on tavattomasti muuttunut.
Kun kävelemme supermarketin käytäviä ja katselemme hyllyille sijoitettuja satoja ja satoja tuotteita, valitsemme niistä mielestämme itsellemme sopivaa syötävää. Emme tiedosta sitä, mutta ruokahalua ja syömistä säätelevien geeniemme algoritmit olettavat meidän liikkuvan edelleen savannilla (kuva).
Siksi tulee herkästi ostettua makeita ja energiapitoisia syötäviä ja juotavia. Siksi valitsemme usein isoja pakkauksia, joiden houkutusta vielä lisää alempi kilo- ja litrahinta. Eikä kyse ole pelkästään siitä, että biologiamme halajaa herkkuja. Niitä myös houkutellaan ostamaan mainoksilla, alennustarjouksilla, kassamyynnillä ja muilla keinoilla.
On julmaa optimismia olettaa, että suomalaiset tuosta vaan yhtäkkiä voisivat kumota biologian ja muuttuneen ruokaympäristön luomat paineet. Viimeiset vuosikymmenet ovat osoittaneet tämän täysin epärealistiseksi. Ravitsemussuosituksista ja terveellisen syömisen ohjeista huolimatta Suomessa on ylipainoisia aikuisia kaksi ja lapsia kolme kertaa enemmän kuin neljäkymmentä vuotta sitten.
Suomalaiset ovat lihoneet siksi, että epäterveellisten elintarvikkeiden – makeisten, perunalastujen, sokerijuomien, keksien, pikaruokien jne. – markkinointi ja tarjonta ovat voimakkaasti lisääntyneet. Terveellisen syömisen suositukset ja ohjeet eivät ole kyenneet tätä estämään. Tästä julmasta optimismista Suomen pitää siirtyä yhteiskunnan keinoin vähentämään epäterveellisten elintarvikkeiden tarjontaa ja kulutusta. Suositukset eivät riitä, ylipainon ja sen aiheuttamien sairauksien vähentämiseksi tarvitaan eduskunnan päätöksiä.
Terve Paino -yhdistyksen manifestista voit lukea niistä keinoista, joiden avulla yhteiskuntamme voi vähentää haitallisten elintarvikkeiden kulutusta.
Lopuksi haluan korostaa, että kysymys suomalaisten terveydestä, jota epäterveelliseksi muuttunut ruokaympäristö vakavasti uhkaa. Lue lisää täältä: Lihavuus aiheuttaa sairauksien suman.
Pertti Mustajoki
Terve Paino ry:n pj
Professori, aineenvaihdunnan ja hormonisairauksien erikoislääkäri
- Julma optimismi -käsitteen taustasta enemmän: Mustajoki, Puska, Lihavuuden vähentämisessä tarvitaan yhteiskunnan apua. Helsingin Sanomat mielipide-kirjoitus 23.2.2023
kirjoittanut Tiina Salo | helmi 3, 2023 | Ajankohtaista, Etusivu
Terveysperusteisen sokeriveron edistämistä ensi vaalikaudella kannattivat kaikki puolueet Terve Paino ry:n, SOSTEn sekä eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen verkoston paneelissa 31.1.
Tätä pidettiin tärkeänä koko väestön kansanterveyden edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi. Myös erityisesti lasten ja nuorten kulutustottumuksista oltiin huolissaan. Vähälle merkitykselle eivät keskustelussa jääneet terveysperusteisen verotuksen vaikutukset valtion tuloihin.
Paneelin puheenjohtajana toiminut professori Pekka Puska muistutti, että verotuksen keinoin voidaan vaikuttaa ihmisten kulutusvalintoihin ja sitä kautta kansanterveyteen ja sote-kustannusten vähentämiseen.
Paneelikeskusteluun osallistuivat kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho, SDP:n Heidi Viljanen, perussuomalaisten Ritva ”Kike” Elomaa, keskustan Pasi Kivisaari, vihreiden Inka Hopsu, vasemmistoliiton Katja Hänninen, kristillisdemokraattien Sari Essayah ja RKP:n Anders Norrback.
Keskustelun aluksi kuultiin lyhyet kommenttipuheenvuorot Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpäältä, THL:n johtavalta asiantuntijalta Heli Kuusipalolta ja valtiovarainministeriön hallitusneuvos Merja Sandellilta.
Vilkkaan keskustelun päätteeksi loppupuheenvuoron piti eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.
Lue tiivistelmä keskustelusta tai katso tallenne SOSTEn sivulta: Terveysperusteinen vero sai kannatusta yli puoluerajojen.
kirjoittanut Pertti Mustajoki | tammi 29, 2023 | Ajankohtaista, Etusivu, Paino
Viime vuonna ilmestyi laaja tutkimus, jossa selvitettiin painon vaikutusta terveyteen 114 667:lla suomalaisella (1). Heidän terveydenhuollon rekisteritietojaan seurattiin keskimäärin 12 vuoden ajan. Rekistereistä nähtiin painotiedot ja mitä sairauksia heille ilmaantui seurannan aikana. Tietojen avulla oli mahdollista selvittää, miten lihavuus vaikutti terveyteen.
Kirjoituksessa listataan ne sairaudet, joita lihavuus selvästi lisäsi (taulukko). Riskiluku tarkoittaa, kuinka monta kertaa todennäköisemmin sairautta esiintyy lihavalla (painoindeksi yli 30) verrattuna normaalipainoisiin. Esimerkiksi diabetes todettiin 12 kertaa useammin, sydämen vajaatoiminta 4,2 ja astma 1,9 kertaa useammin. Taulukossa ovat ne sairaudet, joissa riski lihavilla oli vähintään 1,5-kertainen.
| Sairaus |
Riskiluku |
| Diabetes |
12,1 |
| Unihäiriö |
6,3 |
| Kihti |
4,3 |
| Sydämen vajaatoiminta |
4,2 |
| Kohonnut verenpaine |
3,2 |
| Munuaisen vajaatoiminta |
2,9 |
| Keuhkoveritulppa |
2,9 |
| Nivelrikko |
2,7 |
| Laskimoveritulppa |
2,4 |
| Bakteeritulehdus |
2,2 |
| Ihotulehdus |
2,0 |
| Astma |
1,9 |
| Haimatulehdus |
1,9 |
| Maksasairaus |
1,8 |
| Anemia |
1,7 |
| Munuaissyöpä |
1.6 |
| Sepelvaltimotauti |
1,5 |
| Aivohalvaus |
1,5 |
| Sydäninfarkti |
1,5 |
Listassa on paljon hyvin yleisiä sairauksia. Tyypin 2 diabetesta sairastaa 500 000 suomalaista. Kohonnut verenpaine kiusaa yli miljoonaa. Unenaikaiset hengityskatkot (uniapnea), kihti, valtimotauti, rasvamaksa, astma – jokaista sairautta on sadoilla tuhansilla.
Alla olevassa taulukossa esitetään suhteellinen sairauksien riski eri painoluokissa. Terveessä painossa todettujen sairauksien riskiä kuvataan luvulla 1. Ylipainoiset sairastuivat yhteen taulukossa mainittuun sairauteen 1,5 kertaa useammin ja vaikeasti lihavat 3,8 kertaa useammin kuin terveessä painossa olevat. Erot ovat selvät, mutta vielä paljon voimakkaammin lihavuus lisäsi usean samanaikaisen sairauden esiintymistä.
|
painoindeksi |
yksi sairaus |
2 sairautta |
4 tai enemmän |
| Terve paino |
18,5 – 24,9 |
1 |
1 |
1 |
| Ylipaino |
25 – 29,9 |
1,5 |
1,8 |
2,7 |
| Lihavuus |
30 – 34,9 |
2,6 |
4,6 |
9,6 |
| Vaikea lihavuus |
35 – 39,9 |
3,8 |
7,3 |
25,6 |
| Sairaall. lihavuus |
yli 40 |
5,0 |
12,4 |
25,2 |
Painoindeksissä 30-34,9 – mikä merkitsee 15-30 kilon liikapainoa – neljä lihavuussairautta samalla henkilöllä todettiin kymmenen kertaa useammin kuin terveessä painossa. Vaikeassa lihavuudessa – ylimääräistä painoa 30 – 45 kiloa – neljän sairauden kimara todettiin peräti 25 kertaa useammin.
Ylinnä on sama pylväskuvana. Terveessä painossa olevan henkilön suhteellinen riski merkitään luvulla 1, ja nämä pienet pylväät tuskin näkyvät.
Jo ylipaino – korkeintaan 15 liikakiloa – merkitsee yli kaksinkertaista neljän sairauden riskiä. Kun mennään lihavuuteen eli painoindeksin välille 30-35, kahden sairauden kasauma (oranssi) on viisi kertaa yleisempi ja neljän sairauden (punainen) melkein kymmenen kertaa yleisempi kuin terveessä painossa. Seuraavassa painoluokassa, vaikeassa lihavuudessa, punainen pylväs ponnahtaa vielä yli kaksi kertaa korkeammaksi. Neljä lihavuussairautta on 25 kertaa yleisempää verrattuna terveeseen painoon.
Nämä kylmät luvut tuntuvat hirvittäviltä.
Jo pelkät ylimääräiset kilot rajoittavat mahdollisuuksia hyvään elämään. Lihavuus-ryhmän ihmisillä on 15-30 kiloa ylipainoa, joka on taakkana jokaisella askeleella. Vaikeasti lihavat joutuvat kuljettamaan mukanaan 30-45 ylimääräistä kiloa. Painotaakan lisäksi he samanaikaisesti joutuvat kärsimään useiden lihavuuden aiheuttamien sairauksien seurauksista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusten mukaan Suomessa 30+ ikäisillä useammalla kuin joka neljännellä painoindeksi 30 ylittyy. Tämä merkitse, että 1 200 000 kansalaisella ylimääräistä painoa on vähintään 15 kiloa. Heidän joukossaan on satojatuhansia, joilla liikakiloja on enemmän kuin 30 kiloa.
Olen työskennellyt lihavuuden parissa melkein neljäkymmentä vuotta. Koskaan en tavannut ketään, joka olisi halunnut tulla ylipainoiseksi. Ruokaympäristömme on muuttunut niin epäterveelliseksi, ettei suurin osa suomalaisista kykene pysymään terveessä painossa. Heitä ei voi siitä syyttää, sillä perinnöllisistä syistä mahdollisuudet painonhallintaan on monilla paljon heikommat kuin edullisemman geenit perineillä ja ”kaloriturvallisemman” lapsuuden kokeneilla. Lue lisää: Erilaiset mahdollisuudet terveeseen painoon
Suomalaisessa terveydenhuollossa hoidetaan lihavuutta ja siten on voitu auttaa monia. Tämä toiminta ei kuitenkaan ole lainkaan riittänyt estämään ihmisten lihomista eikä sen aiheuttamaa monisairastumista.
Hyvinvointialueilla ei ole keinoja vähentää lihavuutta eikä sen aiheuttamia sairauksia. Lihavuuden vähentämiseksi tarvitaan eduskunnan päätöksiä, joiden avulla epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta saadaan vähennetyksi. Lue Manifesti terveemmän ruokaympäristön puolesta
Pertti Mustajoki
Professori, aineenvaihdunnan ja hormonisairauksien erikoislääkäri
Lähde:
- Kivimäki M, Strandberg T, Pentti J ym. Body mass index and risk of obesity-related complex multimorbidity: an observational study. Lancet Diab Endocrin 2022; March 3: 1-11. Verkossa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35248171/
kirjoittanut Pertti Mustajoki | tammi 12, 2023 | Ajankohtaista, Etusivu, Paino
Suomessa väestön lihominen aiheuttaa joka vuosi yhteiskunnalle ainakin 5 miljardin euron lisäkustannuksen, todetaan Terve Paino ry:n tieteellisistä julkaisuista kokoamassa artikkelissa.
Neljässä vuosikymmenessä ylipainoisten aikuisten määrä on kaksinkertaistunut ja lasten jopa kolminkertaistunut Suomessa. Suurin osa suomalaisista on ylipainoisia ja 1 200 000 on lihavia, eli liikakiloja on vähintään 15 kiloa.
Lihavuuteen liittyvät aineenvaihdunnan häiriöt aiheuttavat yli 30 sairautta, joista monet ovat yleisiä kansantauteja. Sairaudet aiheuttavat sadoilletuhansille kansalaisille kärsimyksiä ja monen kohdalla johtavat ennenaikaiseen kuolemaan.
Lihavuuden aiheuttamat sairaudet lisäävät terveydenhuollon kuluja, vievät ikääntyneet aikaisemmin hoivan piiriin ja vähentävät työn tuottavuutta. Lihavuuden ja sen aiheuttamien kustannusten torjunta on haaste kansanterveydelle ja kansantaloudelle.
Vero epäterveellisille tuotteille
Väestöjen nopea lihominen johtuu pääasiassa epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntyneestä tarjonnasta ja aktiivisesta markkinoinnista. Lihavuuden asiantuntijat eri maissa ovat esittäneet keinoja, joilla yhteiskunta voi vähentää epäterveellisten ruokien ja juomien kulutusta ja kääntää ylipainoluvut laskuun.
Haitallisten elintarvikkeiden hinnan nostaminen verottamalla on yleisimmin käytetty keino. Tämä on vähentänyt näiden kulutusta ja saanut teollisuuden kehittämään tuotteita terveellisempään suuntaan. Valtiontalouden kannalta tärkeitä ovat myös veron tuomat lisätulot.
Verotuksen lisäksi tarvitaan myös muita säädöksiä, jotka kohdistuisivat pääasiassa makeisiin ja suklaaseen, sokerijuomiin, perunalastuihin ja muihin suolaisiin naposteltaviin, sokerimuroihin, kekseihin ja pikaruokiin.
Tärkeitä muita toimia olisivat muun muassa kieltää epäterveellisten tuotteiden markkinointi lapsille sekä näiden tuotteiden paljousalennukset samaan tapaan kuin alkoholin kohdalla on jo nyt.
Tavoitteeksi tulisi asettaa, että vuoteen 2033 mennessä Suomeen palautetaan 40 vuotta sitten vallinnut tilanne, jolloin maassamme oli lihavia aikuisia vain puolet ja lihavia lapsia kolmasosa nykyisistä luvuista.
– Haluamme korostaa, ettei ylipainoisia suomalaisia saa syyttää ylipainon aiheuttamista kustannuksista. Eikä kenenkään ylipainoisen pidä tuntea syyllisyyttä asiasta. Monilla on perinnöllisistä syistä heikommat mahdollisuudet pysyä terveessä painossa nykyisessä epäterveellisessä ruokaympäristössä, huomauttaa Terve Paino ry:n puheenjohtaja professori Pertti Mustajoki.
Lue lisää: Mitä lihavuus maksaa Suomelle?
