On selvää, että lihavuutta täytyy eri tavoin hoitaa pätevästi. Mutta yhtä selvää on, että kun meillä on yli 1,2 miljoonaa lihavaa ja sen lisäksi kaksinkertainen määrä muuten ylipainoisia, väestön lihavuusepidemiaa ei voida ratkaista lääkkeillä. Se ei voi olla taloudellisesti mahdollista eikä muutenkaan järkevää.

Kansallisen ohjelman ja yhteiskunnallisten päätösten tulisi suuntautua lihavuuden ehkäisyyn ja torjuntaan, kuten muidenkin isojen kansanterveysongelmien ratkaisussa. Esimerkiksi tupakoinnin valtava vähentyminen ei ole olennaisesti perustunut vieroituslääkehoitoon vaan tupakkapolitiikkaan, lainsäädäntöön ja sitä tukevaan valistukseen.

Lihavuusepidemian torjunta on mahdollista, koska ongelman syy tunnistetaan: muuttunut ruokaympäristö, joka on johtanut monien epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen lisääntymiseen. Geenimme eivät ole muuttuneet. Esimerkiksi makeisten, perunalastujen, keksien ja muiden lihottavien tuotteiden kulutusta voidaan vähentää nostamalla hintaa verottamalla ja rajoittamalla markkinointia.

Tehtävä voi tuntua vaikealta, kuten tupakoinnin torjunta tuntui 50 vuotta sitten. Mutta työ lihavuuden torjumiseksi on monessa maassa jo aloitettu, ja ensimmäisiä tuloksiakin alkaa tulla. Englantilainen The Guardian -lehti kirjoitti 13.5.: ”Lihavuus lisääntyy vakaasti Suomessa; lisäys on tasaantunut Saksassa ja saattanut ruveta vähenemään Ranskassa.” Lihavuuden lisääntymisen pysähtymistä ja jopa laskua nähdään useassa maassa.

Monissa Euroopan maissa, kuten Britanniassa, on päätetty erilaisista tiukoistakin lainsäädännöllisistä toimista lihavuusepidemian pysäyttämiseksi. Niitä tarvittaisiin myös Suomessa, jossa maa- ja metsätalousministeriön lakiluonnos energiajuomien myyntikiellosta lapsille ja nuorille on ensimmäinen positiivinen avaus.

Pekka Puska
Pertti Mustajoki

Terve Painoi ry on jo pitkään esittänyt tätä. Itse tein vuonna 2017 eduskuntakyselyn asiasta. Silloin maatalousministeri Jari Leppä ja terveysministeri Annika Saarikko totesivat, että parasta olisi kaupan ketjujen oma sitoumus asiassa. Muuten tarvitaan laki. Kun kauppaketjut eivät vastuullisuuspuheistaan huolimatta ole reagoineet, nyt on lain vuoro.

Viime vuosina kovin monet muutkin tahot, kuten Vanhempainliitto ja THL, ovat esittäneet asiaa, ja myös uusia eduskuntakyselyitä on tehty. Erityisesti vanhemmat ja koulujen edustajat ovat toivoneet yhteiskunnan toimenpiteitä. Terve Paino ry:n ja Soste ry:n väestökyselyssä peräti 83 % aikuisista suomalaisista kannatti energiajuomien myyntikieltoa nuorille.

Tällainen uudistus on myös jo toteutettu useassa Euroopan maassa. Viimeksi on Norja säätänyt tällaisen lain.

Energiajuomat aiheuttavat paljon terveyshaittoja varsinkin lapsille ja nuorille. Kun nämä tosiasiat liitetään energiajuomien aggressiiviseen markkinointiin ja sen siivittämään runsaaseen kulutukseen nuorilla, ovat lainsäädännölliset toimenpiteet hyvin perusteltuja.

Energiajuomat aiheuttavat mm. unihäiriöitä, sydämentykytystä, rauhattomuutta ja niiden sisältämän sokerin myötä vaikuttavat nuorten lihomiseen. Ne aiheuttavat myös riippuvuutta ja korvaavat usein ateriat, myös kouluaterioita. Sokerin lisäksi haitat tulevat suurista kofeiinipitoisuuksista sekä useista muista piristävistä aineista.

Vanhempien ja koulujen toiveista monet yksittäiset kaupat ovat jo tehneet oman päätöksen rajoittaa energiajuomien myyntiä lapsille ja nuorille, mutta on selvää, että tasapuolisen kilpailutilanteen kannalta tarvitaan yhtenäinen valtakunnallinen sääntely.

Energiajuomien myyntikielto ei tietenkään yksin ratkaise nuorten lihomista tai muitakaan ongelmia, mutta on selvästi konkreettinen ja tärkeä toimenpide nuorten terveyden suojelussa. Terve Paino ry toivookin laajaa tukea nyt valmistellulle lakiesitykselle, jotta se saataisiin eduskunnassa hyväksytyksi ja edistämään suomalaisten nuorten terveyttä.

Pekka Puska
Professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Tämä puhuttava uutinen peittää kuitenkin alleen paljon isomman ongelman. Tutkimukset ovat varsin yksiselitteisesti osoittaneet, että tällaisten viestintäkampanjoiden vaikutus ihmisten arkikäyttäytymiseen on erittäin pieni, ellei olematon.

Kysymyksessä on hallituksen Terveydeksi-hankkeen kampanja,  mikä tuo esiin nykyisen hankevillityksen ongelmat. Maa on täynnä erilaisia poliittisesti käynnistettyjä lyhytaikaisia hankkeita, jotka tulevat ja menevät. On puhuttu “hankehumpasta”.

Poliittisten päättäjien on helppo vastata ajassa oleviin ongelmiin tiedottamalla hankkeen perustamisesta. Näin vältetään tekemästä usein poliittisesti hankalia päätöksiä ja annetaan kuva, että asiassa toimitaan. Ja viestintäkampanjoilla siirretään vastuu vain yksilöiden harteille poliittisten uudistusten sijaan.

Tässä  mielessä voi myös kommentoida varsin usein esitettyä tarvetta, että isoissa kansanterveysongelmissa, kuten lihavuudessa, tarvittaisiin “uusi Pohjois-Karjala-projekti”. Toki tarvittaisiinkin, mutta tulee ymmärtää, mistä Pohjois-Karjala-projektin tulokset tulivat. Oli toki viestintää, mutta tärkeintä oli monien vuosien sitkeä työ väestön parissa ja erilaisten yhteistyötahojen kanssa. Vuorovaikutus ulottui myös elintarviketeollisuuteen ja vaikutti jopa tupakkalainsäädännön syntymiseen.

Pippa Laukka totesi haastattelussa (HS 14.5.) suuren huolen suomalaisten ja varsinkin nuorten lihavuudesta ja suurista diabetesluvuista. Hän totesi unelmanaan Pohjois-Karjala-projektin tapaisen työn suomalaisten saamiseksi kuntoon. Se ei toteudu irrallisilla lyhytaikaisilla hankkeilla, vaan pitkäaikaisella työllä, joka tavoittaa väestön ja jossa on asiantuntemuksella johdettua yhteistyötä sekä myös sitä tukevia yhteiskunnallisia päätöksiä.

Pekka Puska
Professori, Helsinki
Terve Painon ry:n ja Suomen ASH ry:n puhenjohtaja

Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan maassamme oli 1,2 miljoonaa lihavaa aikuista, joilla ylimääräistä painoa on keskimäärin 25 kiloa. Heidän lisäkseen oli puoli miljoonaa, joilla liikapainoa on vähemmän, mutta ylimääräinen rasva on kertynyt haitallisesti vatsaonteloon ja maksaan. Tämä keskivartalolihavuus aiheuttaa monia sairauksia.

Suomessa on yli miljoona rasvamaksapotilasta, 700 000 unihäiriöistä ja 400 000 tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joilla melkein kaikilla sairaus johtuu lihavuudesta. Lihavuus lisää myös merkittävästi sydäntauteja, aivohalvauksia, munuaisten vajaatoimintaa, kihtiä, useita syöpätyyppejä ja muita sairauksia.

Viime vuosikymmenellä julkaistun tutkimuksen mukaan lihavuudesta johtuvat sairaudet aiheuttivat vuodessa terveydenhuollolle 3,5 miljardin euron ylimääräisen kustannuksen. Tällä hetkellä summa on suurempi, koska lihavuus yleistyy jatkuvasti ja käyttöön on tullut tehokkaampia mutta kalliimpia lihavuuslääkkeitä.

Terveydenhoidon kulujen lisäksi liikapaino heikentää työn tuottavuutta. Työelämässä lihavuudesta johtuvat sairaspoissaolot ja varhaisempi eläkkeelle siirtyminen aiheuttavat ylimääräisiä kuluja. Tutkijoiden mukaan näistä johtuvat kulut Suomelle ovat vähintään yhtä suuret kuin lihavuussairauksien hoitokustannukset.

Suomessa sipseihin, makeisiin, hampurilaistuotteisiin ja muihin haitallisiin elintarvikkeisiin sovelletaan samaa alhaista 13,5 prosentin arvonlisäveroa kuin ruisleipään, hedelmiin ja muihin terveellisiin syötäviin. Miksi haitallisia elintarvikkeita tuetaan alhaisella arvonlisäverolla?

Epäterveellisten elintarvikkeiden arvonlisäveron nostaminen perustasolle 25,5 prosenttiin toisi valtion kassaan kaivattuja lisäeuroja. Valtio saisi lisää tuloja, jos mukaan liitetään tuntuva haittavero. Samalla haitallisten elintarvikkeiden kulutus vähenisi, mikä ajan mittaan vähentäisi terveydenhoidon kuluja.

Verotuksen tuomia hyötyjä voidaan täydentää vähentämällä epäterveellistä kulutusta myös muilla keinoilla. Kielletään haitallisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille, kassamyynti, ja ”kaksi yhden hinnalla” -tyyppiset tarjoukset.

Tehokkaat lihavuuden ehkäisytoimet ja laaja sokerivero vähentäisivät olennaisesti soten paineita, lisäisivät työn tuottavuutta ja toisivat taloudellisia hyötyjä miljardien edestä.

Pertti Mustajoki
lääkäri, professori
Terve paino ry

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 24.5.2026:
Lihavuus maksaa Suomelle yli seitsemän miljardia euroa vuodessa | HS.fi

Hinta vaikuttaa kiistattomasti kulutukseen, ja sillä voi vähentää haitallista kulutusta. Fogelholmin yksi huoli on, että korotus siirtää kulutukseen toiseen haitalliseen tuotteeseen. Virvoitusjuomaveron kohdalla tätä ei ole kansainvälisissä tutkimuksissa merkittävästi osoitettu. Myönteisiä vaikutuksia on havaittu.

Systeemi kuitenkin vuotaa pahasti, koska myös haitallisia elintarvikkeita tuetaan. Hyvin epäterveelliset makeiset, suklaa, sipsit ja keksit ynnä muut nauttivat 13,5 prosentin alv-edusta, vaikka ne ovat päätekijöitä tämän hetken tuhoisassa lihavuusepidemiassa.

Suomessa on 1,2 miljoonaa lihavaa aikuista, joilla ylimääräistä painoa on keskimäärin 24 kiloa. Melkein kaikilla on lihavuuden aiheuttamia sairauksia, monilla useita – rasvamaksa, vaikea unihäiriö, tyypin 2 diabetes, astma, polvien nivelrikko, useita syöpätyyppejä, munuaisten vajaatoiminta, kihti ja niin edelleen.

Terveydenhuollon rekisteritietojen perusteella tiedetään, että lihavuudesta johtuvat sairaudet aiheuttavat joka vuosi terveydenhuollolle 3,5 miljardin euron ylimääräiset kulut. Terveydenhuollon kulujen lisäksi liikapaino heikentää huomattavasti myös työn tuottavuutta lisääntyneiden sairauspoissaolojen ja varhaisemman eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Tutkijoiden mukaan tämä kustannus on vähintään yhtä suuri kuin lihavuussairauksien hoitokulut. Tämä merkitsee, että lihavuus aiheuttaa Suomelle ainakin seitsemän miljardin kuluerän vuosittain.

Ollaan absurdissa tilanteessa. Valtio tukee lihottavien elintarvikkeiden myyntiä alhaisella arvonlisäverolla ja samalla yhteiskunta joutuu maksamaan valtaosan niiden aiheuttamien sairauksien miljardiluokan kustannuksista.

Epäterveellisten elintarvikkeiden arvonlisävero pitäisi nostaa vähintään 25,5 prosenttiin. Lisäksi tulisi säätää haittavero kaikille runsaasti sokeria sisältäville tuotteille.

Pertti Mustajoki
lääkäri, professori
Terve paino ry

Kirjoitus on julkaistu myös Helsingin Sanomissa 12.3.2026: Miksi valtio tukee haitallisia elintarvikkeita? | HS.fi

Noin kolmessakymmenessä vuodessa on aikuisten lihavuus Suomessa kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut. Sama trendi on nähty kaikissa maissa. Euroopan maiden vertailussa olemme keskitasoa lihavampia.

Suomalaisista aikuisista 1,2 miljoonalla painoindeksi 30 ylittyy, mikä merkitsee keskimäärin 25 kilon liikapainoa. Heidän lisäkseen on satojatuhansia, joilla ylipainoa on vähemmän, mutta liika rasvakudos on kertynyt haitallisesti vatsaontelon sisälle ja maksaan. Lapsista pojista ylipainoisia on joka neljäs, tytöistä joka viides.

Väestön ylipaino johtuu erityisesti haitallisten elintarvikkeiden – makeiset, suklaa, keksit, sipsit, hampurilaistuotteet, erilaiset mehut ym. – voimakkaasti kasvaneesta markkinoinnista ja myynnistä. Epäterveellisten elintarvikkeiden myynnin kasvu ei yllätä, sillä niihin sovelletaan samaa alhaista 14 prosentin arvonlisäveroa kuin terveellisiin elintarvikkeisiin, kuten hedelmiin, kasviksiin, lihaan tai ruisleipään.

Vuoden 2024 lopulla Suomessa nähtiin yritys oikeaan suuntaan, kun hallitus oli päättänyt nostaa makeisten arvonlisäveron muiden kulutustavaroiden tasolle 25,5 prosenttiin. Hallitus kuitenkin perui jo tehdyn päätöksen Fazerin massiivisen lobbauskampanjan seurauksena.

Suomen talous on vaikeuksissa ja hallitus yrittää sopeuttaa maan budjettia lukuisin säästötoimin, jotka kohdistuvat myös terveydenhuoltoon ja muuhun tarpeelliseen. Voimassa oleva virvoitusjuomavero tuottaa valtiolle vuosittain noin 250 miljoonaa euroa. Kun juomat tuovat vain noin viidesosan suomalaisten sokerin saannista, laajentamalla veroa kaikkiin runsaasti sokeria sisältäviin tuotteisiin valtio voisi helposti saada yli miljardin vuodessa. Ja ajan mittaan tämä vähentäisi lihavuussairauksien aiheuttamia kuluja.

Verotuksen lisäksi haitallisten kulutusta voidaan vähentää muilla keinoilla. Monissa Euroopan maissa on kielletty haitallisten elintarvikkeiden mainostaminen lapsille, myyminen alennettuun tarjoushintaan ja säädetty isojen pakkausten kilo/litrahinta samaksi kuin pienemmissä pakkauksissa.

Eikö jo olisi korkea aika tarttua näihin toimiin Suomessakin?

Pertti Mustajoki, professori, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja
Pekka Puska, professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja 

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 2.3.2026:
Mielipide | Maailman lihavuuspäivä 4.3. – aika toimia Suomessakin | Pääkirjoitus & mielipide | Keskisuomalainen

Kotona keitetyt perunat tai kaurapuuro eivät ole ultraprosessoituja. Sen sijaan kauppojen elintarvikehyllyillä on paljon teollisesti tuotettuja ultraprosessoituja elintarvikkeita: makeiset, suklaa, keksit, perunalastut, juustonaksut jne. Nämä kaikki ovat erittäin energiatiheitä ja sen vuoksi päävastuussa suomalaisten lihomiselle.

Aterioiden puolella pitkälle prosessoituja ovat hampurilaistuotteet ja ranskalaiset perunat, joista kaloreita tulee 2-3 kertaa enemmän kuin perinteisistä suomalaisista aterioista.

Hedelmät ja marjat ovat hyvät esimerkit siitä, miten prosessointi muuttaa elintarvikkeen epäterveelliseksi. Syötyinä erittäin terveellisiä, koska kaloreita ei tule liikaa ja vitamiineja on runsaasti. Mutta tehtaassa ne muuttuvat epäterveelliseksi nesteeksi.

Juotu hedelmämehu siirtyy mahalaukusta niin nopeasti suoleen, ettei se ehdi lisätä lainkaan kylläisyyttä. Niistä huolimatta muuta ruokaa syödään yhtä paljon kuin syötäisiin ilman mehua. Jos juo puoli litraa täysmehua päivässä, viikossa kertyy 1400 ylimääräistä kilokaloria, mikä voi nostaa painoa kilon verran kuukaudessa.

Nykyaikana suuri osa syömistämme elintarvikkeista on jollakin tavalla teollisuudessa prosessoitua. Se ei tee niitä vielä epäterveellisiksi, jos ravintokoostumus on hyvä. Mutta monet ultraprosessoidut elintarvikkeet ovat koostumukseltaan hyvin epäterveellisiä.

Wikipedia ilmoittaa, että ”ultraprosessoitu ruoka tarkoittaa teollisesti pitkälle jalostettuja elintarvikkeita. Niitä ovat esimerkiksi teolliset valmisruuat, pikaruuat, makeiset ja virvoitusjuomat”.

Selkeä määritelmä, mutta sana ”jalostettu” on aivan väärä. Ruuat eivät muutu jalommiksi vaan sen vastakohdiksi, joiksi Wikipedia tarjoaa sanoja rappeutunut ja turmeltunut.

Viisainta olisi, jos ruuan yhteydessä sanasta ultraprosessoitu luovuttaisiin kokonaan. Sitä ei tarvita ja se on muutenkin hankala. Kaksi vierasperäistä sanaa ultra ja prosessoitu.  Tekoälykin on niiden kanssa hieman ymmällään, koska ”ultra” voi viitata useisiin eri asioihin. Etuliitteenä se tarkoittaa äärimmäisen tai ’tuolla puolen’, kuten sanassa ultraääni.

Ultraprosessoitu-sanan sijasta olisi selkeämpää käyttää esimerkiksi ilmaisua ”teollisesti tuotetut haitalliset” elintarvikkeet.

Pertti Mustajoki, lääkäri, professori

Makeiset luokitellaan elintarvikkeiksi, joiden arvonlisävero on 14 %, selvästi alhaisempi kuin muiden kulutustavaroiden 25,5 %. Nykyinen hallitus päätti 2024 kevään riihessä nostaa makeisten arvonlisäveron muiden kulutustavaroiden tasolle. Täysin perusteltu päätös, sillä eiväthän makeiset ole oikeita elintarvikkeita. Ne ovat tarpeettomia ja kaiken lisäksi haitallisia. Lihottavat ja sairastuttavat hampaita. Makeisten arvonlisäveron nosto olisi vähentänyt haitallisten tuotteiden kulutusta ja tuonut valtion kassaan kipeästi kaivattuja lisätuloja.

Arvonlisäveron korotusta seuranneet tapahtumat jäävät häpeällisenä episodina Suomen poliittiseen historiaan.

Helsingin Sanomien kirjoitus 18.9.25 paljasti, miten laajalla rintamalla Fazer lobbasi hallitusta kaataakseen jo kertaalleen päätetyn makeisten arvonlisäveron nostamisen. Hallituksen edustajiin kohdistui yli sata lobbausyhteydenottoa. Lobbauksen seurauksena hallitus perui päätöksensä. Sen sinettinä pääministeri muurasi henkilökohtaisesti Fazerin uuden tehtaan peruskiven.

Fazer-tapahtumat kertoo erittäin huolestuttavasta kehitysestä. Jopa Suomessa – kun käytettävissä on runsaasti rahaa – voidaan palkata suuri lobbarijoukko, joka saa maan hallituksen peruuttamaan jo tehtyjä päätöksiä.

Lobbauksen seuraamukset tahraavat maamme mainetta. Kansalaisjärjestö Transparency Internationalin helmikuussa julkaistussa raportissa Suomi oli saanut maailman maista toiseksi parhaat pisteet vuosittaisessa korruptioindeksissä. Mitenkä Suomi pärjää seuraavassa raportissa?

Makeiset ovat vain yksi haitallisten elintarvikkeiden ryhmä. Ylimääräisiä kaloreita tulee sipseistä, perunalastuista, hampurilaistuotteista, pizzoista jne. Sokerivero ei tietenkään vähennä näiden kulutusta, siihen tarvitaan muita toimia. Niissäkin Suomi on aivan jälkijunassa.

Useat Euroopan maat ovat jo kieltäneet epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin lapsille TV:ssä ja internetissä. Muita keinoja vähentää haitallista kulutusta on kieltää epäterveellisten tuotteiden ”kaksi yhden hinnalla” tarjoukset ja myynti kauppojen kassojen tuntumassa. Mitään näistä ei olla suunnittelemassa Suomessa.

Istuva hallitus on jatkanut linjaa, jonka se niittasi hallitusohjelmassa. Siinä ei todellakaan ole sanaakaan lihavuudesta, vaikka se on kansanterveytemme suurin ja kallein ongelma. Lihavuuden aiheuttamat sairaudet lisäävät joka vuosi terveydenhuoltomme kuluja 3,5 miljardilla eurolla.

Fazerin tapauksen jälkeen ei ole odotettavissa, että nykyisen hallituskauden aikana tehtäisiin mitään epäterveellisten elintarvikkeiden vähentämiseksi. Se merkitsee yhä nousevia terveydenhuollon miljardiluokan kuluja. Ja melkein puolet suomalaisista joutuvat kärsimään lihavuuden aiheuttamista jokapäiväisistä haitoista.

Suomen kaksi miljoonaa aikuista ja 170 000 lasta joutuvat edelleen pärjäämään liikapainoon liittyvien lukuisten ongelmien kanssa. Ajatelkaa millaista puolielämää joutuvat elämään ne 1,2 miljoonaa lihavaa kansalaista, joilla ylimääräisiä kiloja on keskimäärin 25 kiloa. Heikot mahdollisuudet liikkumiseen. Huono yöuni. Melkein kaikilla useita lihavuuden aiheuttamia sairauksia.

Tämä kaikki jatkuu, koska hallituksen ajatusmaailmassa on tärkeämpää huolehtia liikeyritysten voitoista kuin kansalaisten terveydestä. Viimeistään seuraavan hallituksen ohjelmaan tulisi ottaa vaikuttavia ja asiantuntijoiden esittämiä toimia tuhoisan lihavuusepidemian torjumiseksi.

Pertti Mustajoki, lääkäri, professori
Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja

Kehityksen kärkimaita on Englanti, jossa lokakuun alussa astui voimaan laki, jolla kielletään epäterveellisten ruokien ja juomien paljousalennukset, kuten ”kolme kahden hinnalla”. Tällaiset paljousalennuksethan ovat kiellettyjä Suomen alkoholilainsäädännössä.

Englannin hallitus on myös ilmoittanut rajoittavansa epäterveellisen ”roskaruuan” mainostamista. Samaten tarkoituksena on kieltää energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille. Lisäksi tarkoituksena on tuoda ala-asteen kouluihin terveellinen aamupalaohjelma.

Englannin hallitus on tutkimuksiin perustuen arvioinut, että näillä toimilla voidaan olennaisesti vähentää lapsilihavuutta. ”Lihavuus ryöstää lapsilta parhaan elämän alun ja altistaa heidät elinikäisille terveysongelmille ja terveydenhuollon miljardiluokan kustannuksille”, sanoo maan hallitus.

Englannin lisäksi useammassa muussa EU-maassa on toteutettu tai on valmisteilla vastaavan tyyppisiä toimia. Valitettavasti näin ei ole Suomessa, vaikka meillä on sama ongelma. THL:n mukaan suomalaisista pojista noin joka neljäs ja tytöistä lähes joka viides on ylipainoisia.

Poliittisilta päättäjiltämme toivotaan heräämistä asiassa.

Pekka Puska, professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja
Pertti Mustajoki, professori, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja