Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan maassamme oli 1,2 miljoonaa lihavaa aikuista, joilla ylimääräistä painoa on keskimäärin 25 kiloa. Heidän lisäkseen oli puoli miljoonaa, joilla liikapainoa on vähemmän, mutta ylimääräinen rasva on kertynyt haitallisesti vatsaonteloon ja maksaan. Tämä keskivartalolihavuus aiheuttaa monia sairauksia.

Suomessa on yli miljoona rasvamaksapotilasta, 700 000 unihäiriöistä ja 400 000 tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joilla melkein kaikilla sairaus johtuu lihavuudesta. Lihavuus lisää myös merkittävästi sydäntauteja, aivohalvauksia, munuaisten vajaatoimintaa, kihtiä, useita syöpätyyppejä ja muita sairauksia.

Viime vuosikymmenellä julkaistun tutkimuksen mukaan lihavuudesta johtuvat sairaudet aiheuttivat vuodessa terveydenhuollolle 3,5 miljardin euron ylimääräisen kustannuksen. Tällä hetkellä summa on suurempi, koska lihavuus yleistyy jatkuvasti ja käyttöön on tullut tehokkaampia mutta kalliimpia lihavuuslääkkeitä.

Terveydenhoidon kulujen lisäksi liikapaino heikentää työn tuottavuutta. Työelämässä lihavuudesta johtuvat sairaspoissaolot ja varhaisempi eläkkeelle siirtyminen aiheuttavat ylimääräisiä kuluja. Tutkijoiden mukaan näistä johtuvat kulut Suomelle ovat vähintään yhtä suuret kuin lihavuussairauksien hoitokustannukset.

Suomessa sipseihin, makeisiin, hampurilaistuotteisiin ja muihin haitallisiin elintarvikkeisiin sovelletaan samaa alhaista 13,5 prosentin arvonlisäveroa kuin ruisleipään, hedelmiin ja muihin terveellisiin syötäviin. Miksi haitallisia elintarvikkeita tuetaan alhaisella arvonlisäverolla?

Epäterveellisten elintarvikkeiden arvonlisäveron nostaminen perustasolle 25,5 prosenttiin toisi valtion kassaan kaivattuja lisäeuroja. Valtio saisi lisää tuloja, jos mukaan liitetään tuntuva haittavero. Samalla haitallisten elintarvikkeiden kulutus vähenisi, mikä ajan mittaan vähentäisi terveydenhoidon kuluja.

Verotuksen tuomia hyötyjä voidaan täydentää vähentämällä epäterveellistä kulutusta myös muilla keinoilla. Kielletään haitallisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille, kassamyynti, ja ”kaksi yhden hinnalla” -tyyppiset tarjoukset.

Tehokkaat lihavuuden ehkäisytoimet ja laaja sokerivero vähentäisivät olennaisesti soten paineita, lisäisivät työn tuottavuutta ja toisivat taloudellisia hyötyjä miljardien edestä.

Pertti Mustajoki
lääkäri, professori
Terve paino ry

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 24.5.2026:
Lihavuus maksaa Suomelle yli seitsemän miljardia euroa vuodessa | HS.fi

Hinta vaikuttaa kiistattomasti kulutukseen, ja sillä voi vähentää haitallista kulutusta. Fogelholmin yksi huoli on, että korotus siirtää kulutukseen toiseen haitalliseen tuotteeseen. Virvoitusjuomaveron kohdalla tätä ei ole kansainvälisissä tutkimuksissa merkittävästi osoitettu. Myönteisiä vaikutuksia on havaittu.

Systeemi kuitenkin vuotaa pahasti, koska myös haitallisia elintarvikkeita tuetaan. Hyvin epäterveelliset makeiset, suklaa, sipsit ja keksit ynnä muut nauttivat 13,5 prosentin alv-edusta, vaikka ne ovat päätekijöitä tämän hetken tuhoisassa lihavuusepidemiassa.

Suomessa on 1,2 miljoonaa lihavaa aikuista, joilla ylimääräistä painoa on keskimäärin 24 kiloa. Melkein kaikilla on lihavuuden aiheuttamia sairauksia, monilla useita – rasvamaksa, vaikea unihäiriö, tyypin 2 diabetes, astma, polvien nivelrikko, useita syöpätyyppejä, munuaisten vajaatoiminta, kihti ja niin edelleen.

Terveydenhuollon rekisteritietojen perusteella tiedetään, että lihavuudesta johtuvat sairaudet aiheuttavat joka vuosi terveydenhuollolle 3,5 miljardin euron ylimääräiset kulut. Terveydenhuollon kulujen lisäksi liikapaino heikentää huomattavasti myös työn tuottavuutta lisääntyneiden sairauspoissaolojen ja varhaisemman eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Tutkijoiden mukaan tämä kustannus on vähintään yhtä suuri kuin lihavuussairauksien hoitokulut. Tämä merkitsee, että lihavuus aiheuttaa Suomelle ainakin seitsemän miljardin kuluerän vuosittain.

Ollaan absurdissa tilanteessa. Valtio tukee lihottavien elintarvikkeiden myyntiä alhaisella arvonlisäverolla ja samalla yhteiskunta joutuu maksamaan valtaosan niiden aiheuttamien sairauksien miljardiluokan kustannuksista.

Epäterveellisten elintarvikkeiden arvonlisävero pitäisi nostaa vähintään 25,5 prosenttiin. Lisäksi tulisi säätää haittavero kaikille runsaasti sokeria sisältäville tuotteille.

Pertti Mustajoki
lääkäri, professori
Terve paino ry

Kirjoitus on julkaistu myös Helsingin Sanomissa 12.3.2026: Miksi valtio tukee haitallisia elintarvikkeita? | HS.fi

Noin kolmessakymmenessä vuodessa on aikuisten lihavuus Suomessa kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut. Sama trendi on nähty kaikissa maissa. Euroopan maiden vertailussa olemme keskitasoa lihavampia.

Suomalaisista aikuisista 1,2 miljoonalla painoindeksi 30 ylittyy, mikä merkitsee keskimäärin 25 kilon liikapainoa. Heidän lisäkseen on satojatuhansia, joilla ylipainoa on vähemmän, mutta liika rasvakudos on kertynyt haitallisesti vatsaontelon sisälle ja maksaan. Lapsista pojista ylipainoisia on joka neljäs, tytöistä joka viides.

Väestön ylipaino johtuu erityisesti haitallisten elintarvikkeiden – makeiset, suklaa, keksit, sipsit, hampurilaistuotteet, erilaiset mehut ym. – voimakkaasti kasvaneesta markkinoinnista ja myynnistä. Epäterveellisten elintarvikkeiden myynnin kasvu ei yllätä, sillä niihin sovelletaan samaa alhaista 14 prosentin arvonlisäveroa kuin terveellisiin elintarvikkeisiin, kuten hedelmiin, kasviksiin, lihaan tai ruisleipään.

Vuoden 2024 lopulla Suomessa nähtiin yritys oikeaan suuntaan, kun hallitus oli päättänyt nostaa makeisten arvonlisäveron muiden kulutustavaroiden tasolle 25,5 prosenttiin. Hallitus kuitenkin perui jo tehdyn päätöksen Fazerin massiivisen lobbauskampanjan seurauksena.

Suomen talous on vaikeuksissa ja hallitus yrittää sopeuttaa maan budjettia lukuisin säästötoimin, jotka kohdistuvat myös terveydenhuoltoon ja muuhun tarpeelliseen. Voimassa oleva virvoitusjuomavero tuottaa valtiolle vuosittain noin 250 miljoonaa euroa. Kun juomat tuovat vain noin viidesosan suomalaisten sokerin saannista, laajentamalla veroa kaikkiin runsaasti sokeria sisältäviin tuotteisiin valtio voisi helposti saada yli miljardin vuodessa. Ja ajan mittaan tämä vähentäisi lihavuussairauksien aiheuttamia kuluja.

Verotuksen lisäksi haitallisten kulutusta voidaan vähentää muilla keinoilla. Monissa Euroopan maissa on kielletty haitallisten elintarvikkeiden mainostaminen lapsille, myyminen alennettuun tarjoushintaan ja säädetty isojen pakkausten kilo/litrahinta samaksi kuin pienemmissä pakkauksissa.

Eikö jo olisi korkea aika tarttua näihin toimiin Suomessakin?

Pertti Mustajoki, professori, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja
Pekka Puska, professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja 

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 2.3.2026:
Mielipide | Maailman lihavuuspäivä 4.3. – aika toimia Suomessakin | Pääkirjoitus & mielipide | Keskisuomalainen

Kotona keitetyt perunat tai kaurapuuro eivät ole ultraprosessoituja. Sen sijaan kauppojen elintarvikehyllyillä on paljon teollisesti tuotettuja ultraprosessoituja elintarvikkeita: makeiset, suklaa, keksit, perunalastut, juustonaksut jne. Nämä kaikki ovat erittäin energiatiheitä ja sen vuoksi päävastuussa suomalaisten lihomiselle.

Aterioiden puolella pitkälle prosessoituja ovat hampurilaistuotteet ja ranskalaiset perunat, joista kaloreita tulee 2-3 kertaa enemmän kuin perinteisistä suomalaisista aterioista.

Hedelmät ja marjat ovat hyvät esimerkit siitä, miten prosessointi muuttaa elintarvikkeen epäterveelliseksi. Syötyinä erittäin terveellisiä, koska kaloreita ei tule liikaa ja vitamiineja on runsaasti. Mutta tehtaassa ne muuttuvat epäterveelliseksi nesteeksi.

Juotu hedelmämehu siirtyy mahalaukusta niin nopeasti suoleen, ettei se ehdi lisätä lainkaan kylläisyyttä. Niistä huolimatta muuta ruokaa syödään yhtä paljon kuin syötäisiin ilman mehua. Jos juo puoli litraa täysmehua päivässä, viikossa kertyy 1400 ylimääräistä kilokaloria, mikä voi nostaa painoa kilon verran kuukaudessa.

Nykyaikana suuri osa syömistämme elintarvikkeista on jollakin tavalla teollisuudessa prosessoitua. Se ei tee niitä vielä epäterveellisiksi, jos ravintokoostumus on hyvä. Mutta monet ultraprosessoidut elintarvikkeet ovat koostumukseltaan hyvin epäterveellisiä.

Wikipedia ilmoittaa, että ”ultraprosessoitu ruoka tarkoittaa teollisesti pitkälle jalostettuja elintarvikkeita. Niitä ovat esimerkiksi teolliset valmisruuat, pikaruuat, makeiset ja virvoitusjuomat”.

Selkeä määritelmä, mutta sana ”jalostettu” on aivan väärä. Ruuat eivät muutu jalommiksi vaan sen vastakohdiksi, joiksi Wikipedia tarjoaa sanoja rappeutunut ja turmeltunut.

Viisainta olisi, jos ruuan yhteydessä sanasta ultraprosessoitu luovuttaisiin kokonaan. Sitä ei tarvita ja se on muutenkin hankala. Kaksi vierasperäistä sanaa ultra ja prosessoitu.  Tekoälykin on niiden kanssa hieman ymmällään, koska ”ultra” voi viitata useisiin eri asioihin. Etuliitteenä se tarkoittaa äärimmäisen tai ’tuolla puolen’, kuten sanassa ultraääni.

Ultraprosessoitu-sanan sijasta olisi selkeämpää käyttää esimerkiksi ilmaisua ”teollisesti tuotetut haitalliset” elintarvikkeet.

Pertti Mustajoki, lääkäri, professori

Makeiset luokitellaan elintarvikkeiksi, joiden arvonlisävero on 14 %, selvästi alhaisempi kuin muiden kulutustavaroiden 25,5 %. Nykyinen hallitus päätti 2024 kevään riihessä nostaa makeisten arvonlisäveron muiden kulutustavaroiden tasolle. Täysin perusteltu päätös, sillä eiväthän makeiset ole oikeita elintarvikkeita. Ne ovat tarpeettomia ja kaiken lisäksi haitallisia. Lihottavat ja sairastuttavat hampaita. Makeisten arvonlisäveron nosto olisi vähentänyt haitallisten tuotteiden kulutusta ja tuonut valtion kassaan kipeästi kaivattuja lisätuloja.

Arvonlisäveron korotusta seuranneet tapahtumat jäävät häpeällisenä episodina Suomen poliittiseen historiaan.

Helsingin Sanomien kirjoitus 18.9.25 paljasti, miten laajalla rintamalla Fazer lobbasi hallitusta kaataakseen jo kertaalleen päätetyn makeisten arvonlisäveron nostamisen. Hallituksen edustajiin kohdistui yli sata lobbausyhteydenottoa. Lobbauksen seurauksena hallitus perui päätöksensä. Sen sinettinä pääministeri muurasi henkilökohtaisesti Fazerin uuden tehtaan peruskiven.

Fazer-tapahtumat kertoo erittäin huolestuttavasta kehitysestä. Jopa Suomessa – kun käytettävissä on runsaasti rahaa – voidaan palkata suuri lobbarijoukko, joka saa maan hallituksen peruuttamaan jo tehtyjä päätöksiä.

Lobbauksen seuraamukset tahraavat maamme mainetta. Kansalaisjärjestö Transparency Internationalin helmikuussa julkaistussa raportissa Suomi oli saanut maailman maista toiseksi parhaat pisteet vuosittaisessa korruptioindeksissä. Mitenkä Suomi pärjää seuraavassa raportissa?

Makeiset ovat vain yksi haitallisten elintarvikkeiden ryhmä. Ylimääräisiä kaloreita tulee sipseistä, perunalastuista, hampurilaistuotteista, pizzoista jne. Sokerivero ei tietenkään vähennä näiden kulutusta, siihen tarvitaan muita toimia. Niissäkin Suomi on aivan jälkijunassa.

Useat Euroopan maat ovat jo kieltäneet epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin lapsille TV:ssä ja internetissä. Muita keinoja vähentää haitallista kulutusta on kieltää epäterveellisten tuotteiden ”kaksi yhden hinnalla” tarjoukset ja myynti kauppojen kassojen tuntumassa. Mitään näistä ei olla suunnittelemassa Suomessa.

Istuva hallitus on jatkanut linjaa, jonka se niittasi hallitusohjelmassa. Siinä ei todellakaan ole sanaakaan lihavuudesta, vaikka se on kansanterveytemme suurin ja kallein ongelma. Lihavuuden aiheuttamat sairaudet lisäävät joka vuosi terveydenhuoltomme kuluja 3,5 miljardilla eurolla.

Fazerin tapauksen jälkeen ei ole odotettavissa, että nykyisen hallituskauden aikana tehtäisiin mitään epäterveellisten elintarvikkeiden vähentämiseksi. Se merkitsee yhä nousevia terveydenhuollon miljardiluokan kuluja. Ja melkein puolet suomalaisista joutuvat kärsimään lihavuuden aiheuttamista jokapäiväisistä haitoista.

Suomen kaksi miljoonaa aikuista ja 170 000 lasta joutuvat edelleen pärjäämään liikapainoon liittyvien lukuisten ongelmien kanssa. Ajatelkaa millaista puolielämää joutuvat elämään ne 1,2 miljoonaa lihavaa kansalaista, joilla ylimääräisiä kiloja on keskimäärin 25 kiloa. Heikot mahdollisuudet liikkumiseen. Huono yöuni. Melkein kaikilla useita lihavuuden aiheuttamia sairauksia.

Tämä kaikki jatkuu, koska hallituksen ajatusmaailmassa on tärkeämpää huolehtia liikeyritysten voitoista kuin kansalaisten terveydestä. Viimeistään seuraavan hallituksen ohjelmaan tulisi ottaa vaikuttavia ja asiantuntijoiden esittämiä toimia tuhoisan lihavuusepidemian torjumiseksi.

Pertti Mustajoki, lääkäri, professori
Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja

Kehityksen kärkimaita on Englanti, jossa lokakuun alussa astui voimaan laki, jolla kielletään epäterveellisten ruokien ja juomien paljousalennukset, kuten ”kolme kahden hinnalla”. Tällaiset paljousalennuksethan ovat kiellettyjä Suomen alkoholilainsäädännössä.

Englannin hallitus on myös ilmoittanut rajoittavansa epäterveellisen ”roskaruuan” mainostamista. Samaten tarkoituksena on kieltää energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille. Lisäksi tarkoituksena on tuoda ala-asteen kouluihin terveellinen aamupalaohjelma.

Englannin hallitus on tutkimuksiin perustuen arvioinut, että näillä toimilla voidaan olennaisesti vähentää lapsilihavuutta. ”Lihavuus ryöstää lapsilta parhaan elämän alun ja altistaa heidät elinikäisille terveysongelmille ja terveydenhuollon miljardiluokan kustannuksille”, sanoo maan hallitus.

Englannin lisäksi useammassa muussa EU-maassa on toteutettu tai on valmisteilla vastaavan tyyppisiä toimia. Valitettavasti näin ei ole Suomessa, vaikka meillä on sama ongelma. THL:n mukaan suomalaisista pojista noin joka neljäs ja tytöistä lähes joka viides on ylipainoisia.

Poliittisilta päättäjiltämme toivotaan heräämistä asiassa.

Pekka Puska, professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja
Pertti Mustajoki, professori, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja

Jo lähes kolmannes suomalaisista on lihavia, ja tilanne on hälyttävä. Kolmannes aikuisista täyttää painoindeksin yli 30 kriteerit. Kyse ei ole vain yksilöllisestä elämäntapavalinnasta, vaan kansanterveydellisestä kriisistä.

Lihavuus altistaa diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille ja monille muille sairauksille, jotka jo nyt maksavat Suomelle suorat ja epäsuorat kustannukset yhteen laskettuna yli kolme miljardia euroa vuodessa.

Ongelma on synnyttänyt uuden lihavuuslääkkeiden markkinan. Novo Nordiskin Ozempic ja Wegovy sekä amerikkalaisen Lillyn Mounjaro ovat lihavuuden ansiosta lääketeollisuuden todellisia kultasuonia.

Mutta lihavuus ei ole yksilön epäonnistumista, vaan poliittisten ja taloudellisten rakenteiden seuraus ruokajärjestelmän suunnitelmallisesta muutoksesta.

1970–80-luvuilla Yhdysvalloissa halvan maissin ylituotanto toi markkinoille korkea-fruktoosipitoisen maissisiirapin, jota alettiin lisätä virvoitusjuomiin, jogurtteihin, leipiin ja jopa kastikkeisiin.

Suomessa virvoitusjuomien kulutus yli kaksinkertaistui 1980–2000-luvuilla. Rasvattomia jogurtteja, snackeja ja keksejä myydään terveellisinä, vaikka ne sisältävät enemmän sokeria kuin alkuperäiset tuotteet.

Hampurilaisaterioita saa valtavina annoksina, ranskalaisia paistetaan halvassa kasviöljyssä. Virvoitusjuomia myydään 1,5 litran pulloissa. Kauppojen herkkuhyllyt ovat kymmenien metrien pituisia. Isot pakkaukset tuntuvat edullisilta ja kassojen vieressä olevat karkit päättyvät herätteinä ostoskoriin.

Kun paljon energiaa sisältävät tuotteet ja ruoka ovat tulleet kaikkialle ympärillemme, keho tekee sen mihin se on geneettisesti ohjelmoitu. Varastoi ylimäärän rasvaksi.

Kun näin rakennettu ympäristö tarjoaa joka paikassa halpoja, energiapitoisia valintoja, lihavuus tulee itsestään. Seuraukset näkyvät kaikissa tilastoissa. 1,2 miljoonaan kliinisesti lihavan suomalaisen sairaudet, kuten tyypin 2 diabetes, kasvattavat terveydenhuollon kustannuksia miljardeilla.

Yksilön syyllistäminen on helppoa, mutta rakenteet tekevät lihavuudesta väistämättömän. On poliittisesti kestämätöntä, että yksi ala lihottaa väestön ja toinen rahastaa sen seuraukset.

Jos ei tehdä mitään, korvattavat lihavuuslääkkeet yhdessä lihavuuden muiden kustannusten kanssa lisäävät muutenkin heikossa hapessa olevan valtiontalouden alijäämää pysyvästi.

Lääkeyhtiöt pystyvät pitämään hinnat korkeina patenttisuojien vuoksi. Näin maksamme laskun kahdesti, ensin elintarvike-, sitten lääketeollisuudelle.

Lihavuuslääkkeistä on tulossa pysyvä ja kallis laastari, jonka kustannukset jäävät veronmaksajille ja lihavuuslääkkeistä tulee pysyvä tulonsiirto julkisista varoista yksityisiin voittoihin.

Sokerivero, epäterveellisten tuotteiden mainonnan kielto, kouluruokailun ja liikunnan tukeminen olisivat yhteiskunnallisia ja poliittisia päätöksiä, jotka vähentäisivät lihavuutta ja säästäisivät miljardeja pitkällä aikavälillä.

Teppo Turkki

Kirjoitus on julkaistu aiemmin (10.10.2025) Apu-lehden kolumnina
Halpa ruoka ja kalliit lääkkeet | Näin lihavuudesta tuli bisnes | Apu

Kansanterveyden kohentuminen jäi lyhyeksi. Viimeisten 20 – 30 vuoden aikana epäterveellisten elintarvikkeiden aiheuttama jatkuva lihominen on johtanut paljon laajempaan sairauksien sumaan kuin kohonnut kolesteroli.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimusten mukaan Suomessa painoindeksi 30 ylittyy 1,2 miljoonalla aikuisella, joilla on ylimääräistä painoa keskimäärin 25 kiloa. Heidän lisäkseen on 800 000 lievemmin lihavaa, joiden ylimääräinen rasvakudos on pääasiassa sijoittunut haitallisesti vatsaontelon sisälle ja maksaan.

Lihomisen seurauksena Suomessa yli miljoonalla on rasvamaksa, 700 000:lla yönaikaisia hengitysvaikeuksia ja puolella miljoonalla tyypin 2 diabetes. Näiden lisäksi lihavuus lisää useita muita sairauksia – sydäntauteja, syöpätauteja, astmaa, nivelrikkoa jne.

Hyvinvointialueiden rekisteritietojen avulla tutkijat ovat voineet selvittää, että lihavuudesta johtuvat sairaudet aiheuttavat terveydenhuollolle joka vuosi 3,5 miljardin euron ylimääräisen kustannuksen. Se on 14 prosenttia hyvinvointialueiden kokonaisbudjetista.

Vähintään samansuuruinen kuluerä Suomelle syntyy siitä, että lihavuuden aiheuttamien sairauksien vuoksi töistä poissaloja on enemmän ja siirrytään eläkkeelle tavallista aikaisemmin.

Suomalaisten lihomisen ovat aiheuttaneet epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi ja myynti, jotka yhden sukupolven aikana ovat huomattavasti lisääntyneet.

Ruokakaupoissa makeis-, sipsi- ja keksihyllyt ovat valtavasti laajentuneet. Näitä myydään alennettuun hintaan tarjoustuotteina ja myös muiden kuin ruokakauppojen kassojen tuntumassa. Lihottavien pikaruokien myynti on yleistynyt. Internetin lasten sivustoilla mainostetaan makeisia, sipsejä ja muuta epäterveellistä.

Suomessa olisi hyvät mahdollisuudet välttää lihomista, koska peruselintarvikkeemme ovat terveellisiä. Valtaosassa ruokakaupoissa myydyissä valmisaterioissa on kohtuullisesti kaloreita. Kasviksia ja hedelmiä on laajat valikoimat. Mutta näiden ohella kaupoissa on pitkät hyllyrivit makeisia, suklaata, keksejä ja sipsejä. Pikaruokaravintolat houkuttelevat.

Nykyisen hallituksen ohjelmasta on kokonaan unohtunut lihavuus ja sen aiheuttamat terveysongelmat. Tästä kansanterveytemme suurimmasta ongelmasta ei tosiaan ole sanaakaan.

Pieni liikahdus oikeaan suuntaan olisi ollut hallituksen päätös viime keväänä nostaa makeisten arvonlisävero elintarvikkeiden alemmasta 14 %:sta muiden tuotteiden 25,5 %:iin. Siihen liittyvät tapahtumat tulevat jäämään poliittisen päätöksenteon historiaan uhkaavana esimerkkinä siitä, miten suuri liikeyritys kykenee vaikuttamaan valtakunnan tason päätöksiin. Fazerin laajan lobbauskampanjan jälkeen hallitus perui arvonlisäveron noston, ja sen sinettinä pääministeri muurasi uuden makeistehtaan peruskiven.

Lihavuus aiheuttaa suomalaisille valtavan määrän kärsimystä. Maassamme on reilusti yli miljoona kansalaista, joiden liikkuminen on hankalaa, koska jalkojen päällä on jatkuva yli 20 kilon ylimääräinen taakka. Melkein jokaisella on useita sairauksia. Heikko yöuni. Työkyvyttömyyttä.

Suomalaisten hyvinvointi voisi olla jo nyt kohentumassa, jos hallitus olisi alusta lähtien ryhtynyt rajoittamaan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia ja myyntiä.

Pelkkä makeisten arvonlisäveron nosto ei riitä vähentämään riittävästi epäterveellisen sokerin kulutusta. Tarvitaan laaja-alainen haittavero, joka kohdistuu myös kekseihin, sokerimuroihin ja muihin sokerituotteisiin.

Runsaasti sokeria sisältävät elintarvikkeet eivät ole ainoita, joista tulee paljon kaloreita. Myös perunalastujen, hampurilaistuotteiden ja muiden lihottavien elintarvikkeiden kulutusta pitää vähentää. Monissa Euroopan maissa on jo kielletty epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille. Myös ”kaksi yhden hinnalla” tarjousmyynnin kieltäminen vähentäisi haitallista kulutusta.

Pertti Mustajoki
lääkäri, professori, Terve Paino ry

Lihavuuden aiheuttamat haitat terveydelle on tiedetty jo vuosisadan vaihteesta lähtien, mutta tähän mennessä lihottavien elintarvikkeiden – sokerijuomien, makeisten, sipsituotteiden, keksien, sokerimurojen ja hampurilaistuotteiden – vähentämiseksi ei ole tehty mitään vaikuttavaa.

Viime syksyn makeisten arvonlisäveron korottaminen oli yritys oikeaan suuntaan, mutta Fazerin valtavan lobbaamisen seurauksena hallitus perui sen (HS 18.9.). Päätökseen lienee vaikuttanut se, että lobbarit kiistivät makeisveron vaikutukset, vaikka muissa maissa hinnan nostaminen verottamalla on säännönmukaisesti vähentänyt haitallista kulutusta.

Kaatuneen makeis- ja suklaaveron sijaan tarvitaan laajennettu sokerivero, joka kohdistuu tasapuolisesti kaikkiin runsaasti sokeria sisältäviin ja lihottaviin elintarvikkeisiin, kuten sokerimuroihin ja kekseihin.

Verotulojen lisäksi lihavuuden torjuminen auttaisi maan taloutta, koska se vähentäisi terveydenhuollon kustannuksia. Lihavuudesta johtuvat sairaudet aiheuttavat hyvinvointialueille joka vuosi 3,5 miljardin euron ylimääräiset kulut.

Pertti Mustajoki
lääkäri, Terve paino ry

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 4.10.2025:
Suomeen tarvitaan laajennettu sokerivero | HS.fi