Joka viidennen suomalaisen synnyttäjän painoindeksi raskauden alkaessa on yli 30, mikä merkitsee vähintään 15 kilon liikapainoa. THL:n tutkimuksen mukaan lihavien aikuisten määrä on lisääntynyt sadallatuhannella viimeisten kuuden vuoden aikana. Lasten ylipaino on yleistymässä.

Joka neljäs suomalainen 2–16-vuotias poika ja lähes joka viides tyttö on ylipainoinen tai lihava. Lapsuusiässä kehittynyt ylipaino on usein pysyvää ja on odotettavissa, että synnytysikään tulevien naisten ja miesten ylipaino lisääntyy.

Lihavuus vaikuttaa lisääntymisterveyteen monin tavoin. Sekä naisen että miehen ylipaino pienentää raskauden todennäköisyyttä. Miehen ylipainoon liittyvät hormonaaliset muutokset heikentävät siittiötuotantoa. Naisen ylipaino aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä, hormonaalisia muutoksia ja munasolun irtoamattomuutta. Lapsettomuushoidoille on useammin tarvetta. Merkittävä lihavuus saattaa olla este hoitojen tehokkaalle ja turvalliselle toteuttamiselle. Ylipaino lisää myös keskenmenon riskiä.

Raskauden aikana ylipaino lisää useiden raskausajan häiriöiden, kuten raskausdiabeteksen, raskausmyrkytyksen ja laskimotukoksen, riskiä. Ylipainoon liittyy enemmän sikiön liikakasvua, synnytyksiä joudutaan käynnistämään useammin ja komplisoituneen synnytyksen, imukuppiulosauton tai keisarileikkauksen riski kasvaa. Synnytyksen jälkeen ylipaino lisää äidin tulehduksien ja verenvuotojen riskiä. On todettu, että äidin ylipaino lyhentää imetyksen kestoa. Imetyksen hyöty olisi erityisen suuri näillä äideillä, koska sen on todettu auttavan painonhallinnassa.

Äidin raskaudenaikainen ylipaino lisää lapsen ylipainon, diabeteksen sekä sydän- ja verenkiertosairauksien riskiä. Yhteys ei selity ainoastaan geeniperimällä. Raskaudenaikainen ylipaino ja siitä johtuvat häiriöt muuttavat kohdunsisäistä ympäristöä ja ohjelmoivat lapsen elimistöä haitalliseen suuntaan. Näin syntyy lihavuuden ylisukupolvinen kierre.

Mikäli äidille on päässyt jo kehittymään ylipainoa, terveellisten ruokailutottumusten edistämisestä on edelleen hyötyä, ja raskauden ja pikkulapsiperhevaiheen onkin todettu olevan otollista aikaa pitkäkestoisille muutoksille koko perheen ravitsemuksessa. Ruokavaliomuutosten tekeminen ei ole koskaan liian myöhäistä.

Ylipainon lisääntymisen syynä ei ole väestön heikentynyt itsekuri, vaan muutokset elinympäristössämme, arkiliikunnan väheneminen ja erityisesti epäterveellisen, runsaasti kaloreita sisältävän ravinnon runsas tarjonta. Yksilöiden syyllistäminen ei ole tarpeen. Lihavuuden yleistyminen johtuu pääasiassa epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntyneestä markkinoinnista ja myynnistä. Geeniperimän erojen takia monilla on tavallista heikommat mahdollisuudet torjua lihomista.

Heikoimmassa asemassa ovat vähemmän koulutusta saaneet henkilöt sekä lapset ja nuoret, joiden kulutustottumuksia markkinointi ohjaa voimakkaasti. Terveellisten ruokavalintojen helpottaminen sekä verotuksellisin keinoin että mainontaa rajoittamalla turvaisi näiden ryhmien parempaa ravitsemusta ja ennaltaehkäisisi ylipainon syntymistä. Lihavuuden hoito on haasteellista ja vaatii paljon resursseja, joten ennaltaehkäisyyn tulisi voimakkaasti panostaa.

Huoli syntyvyyden vähenemisestä Suomessa ei ole tähän asti johtanut yhteiskunnallisiin toimiin lihavuuden lisääntymisen ehkäisemiseksi, vaikka ilmiöiden välillä on selkeä yhteys. Ylipaino ja lihavuus lisäävät riskiä jäädä lapsettomaksi. Alhaisemman syntyvyyden taustalla on yksilöitä, joille lapsettomaksi jääminen voi olla suuri henkilökohtainen tragedia.

Ohjaamalla väestön ravitsemusta terveellisempään suuntaan edistämme syntyvyyttä ja tulevien sukupolvien terveyttä. Terveellisemmän ruokaympäristön aikaansaamiseksi ja epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen vähentämiseksi tarvitaan voimakasta yhteiskunnallista ohjausta.

Heidi Sormunen-Harju ja Pertti Mustajoki

Heidi Sormunen-Harju on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja väitöskirjatutkija. Pertti Mustajoki on sisätautien ja aineenvaihdunnan erikoislääkäri ja professori sekä Terve paino ry:n perustaja ja hallituksen jäsen.

Artikkeli on julkaistu 23.2.2024 Helsingin Sanomien Vieraskynä-osastolla