Ylipainoiset henkilöt hyötyvät ilman muuta, jos onnistuvat laihtumaan. Ja lääkkeet auttavat siinä. Mutta kun meillä on yli 1,2 miljoonaa lihavaa ja vielä lähes kaksinkertainen määrä muuten ylipainoisia, lihavuusepidemia ei ratkea lihavien hoidolla,  eikä yhteiskunnalla myöskään ole varaa massiiviseen lääkekustannukseen.

Vaikka lääkkeet epäilemättä auttavat yksittäisiä potilaita, lääkehoito ei ratkaisisi väestötasolla lihavuusepidemiaa, jota nykyinen lihavuutta ruokkiva elintarvikeympäristö ylläpitää ja joka tuottaa nuorista ikäluokista jatkuvasti uusia lihavia, ellei ruveta puuttumaan lihavuusongelman syihin.

Useimmat suuret kansanterveyden parannukset ovat perustuneet ehkäisyyn – valistuksella ja lainsäädännöllä. Esimerkiksi tupakoinnin ja tupakkakuolemien valtava väheneminen ei ole perustunut tupakasta vieroituksen lääkkeisiin, vaikka ne monia hyödyttävät. Ratkaisevaa on ollut tupakkalainsäädäntö ja sen taustalla tehty laaja valistustyö.

Lihavuusepidemian syystä on suuri kansainvälinen yksimielisyys. Taustana on ruokaympäristön iso muutos: epäterveellisten ja lihottavien tuotteiden tavattomasti lisääntynyt kaupallinen markkinointi ja tarjonta. Geenimme eivät ole muuttunet, kun lihavuus on muutamassa vuosikymmenessä suuresti lisääntynyt – varsinkin nuorilla.

Puuttumalla syihin on myös mahdollista kääntää kehitystä, kuten tupakoinnin tai sydäntautien kohdalla on tapahtunut. Tämä edellyttäisi vaikuttavia yhteiskunnan toimia epäterveellisten ja lihottavien tuotteiden tarjonnan ja markkinoinnin vähentämiseksi.

Tällaisia toimia on jo aloitettu useassa Euroopan maassa. Ellei myös Suomessa ryhdytä tähän, nähdään  tulevaisuudessa väestön lihavuudesta vielä nykyistäkin suuremmat terveydelliset ja taloudelliset seuraukset.

Terveellisempää ruokaympäristöä tukevat toimet auttavat myös lääkehoitoa tarvitsevia potilaita. Ja ennen kaikkea ehkäisemällä varsinkin nuorten lihavuutta, ne auttavat hillitsemään lääkehoidon tarvetta ja edistävät väestön terveyttä.

Pekka Puska
Professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Joulukuussa 2024 julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ohjeistus elintarvikkeiden markkinoinnista lapsille. Tavoitteena oli suojella lapsia markkinoinnin haitallisilta vaikutuksilta. Ohjeistuksen mukaan lapsille ei tulisi markkinoida makeisia, suklaata, sokerituotteita eikä energiajuomia.

Mitä on tapahtunut seuranneiden parin vuoden aikana? Näiden tuotteiden näkyvyys lasten ja nuorten arjessa on levähtänyt . Marketteihin on tullut pitkiä itsepoimintakarkkihyllyjä, ”karkkitaivaita”, huoltoasemille ”karkkihoveja”, ja houkuttelevat energiajuomapakkaukset täyttävät kauppojen ja huoltoasemien myymälät.

Tässä on yksi konkreettinen nuorten lihomista edistävä tekijä, jonka edessä vanhemmat ovat usein voimattomia. Opetus on, että ministeriön tai muiden tahojen suositukset eivät vaikuta. Tarvitaan sitovaa lainsäädäntöä, kuten esimerkiksi tupakkapolitiikassa.

Pekka Puska
professori, Terve Painon ry:n puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla 4.10.2026:
Kauppojen karkkitaivaat osoittavat tiukemman sääntelyn tarpeen | HS.fi

Lainsäädännössä on määritelty epäterveelliset elintarvikkeet 13 kategoriassa. Lainsäädäntö koskee yleisiä elintarvikemyymälöitä, joissa on kaikkiaan yli 50 työntekijää.

Lain mukaan vuodesta 2022 epäterveellisiä tuotteita ei saa sijoittaa lähelle kassoja, sisäänkäyntiä ja hyllyjen päihin.

Vuodesta 2025 alkaen kaupat eivät saa myydä näitä tuotteita paljousalennuksilla (esim. “kaksi yhden hinnalla” tai “osta kaksi, kolmas ilmaiseksi”).

Vuodesta 2026 alkaen näitä tuotteita ei saa mainostaa TV:ssä klo 5.30-21.00 välisenä aikana.

Vuodesta 2027 alkaen on energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille kielletty.

Lainsäädännön tarkoituksena on hillitä lasten ja nuorten lihomista. Kun ongelma koskee mitä suurimmassa määrin myös Suomea, tulisi Britannian lainsäädännöstä ottaa meilläkin oppia.

Pekka Puska
professori, Terve Paino ry:n puh.joht.

Terve Painoi ry on jo pitkään esittänyt tätä. Itse tein vuonna 2017 eduskuntakyselyn asiasta. Silloin maatalousministeri Jari Leppä ja terveysministeri Annika Saarikko totesivat, että parasta olisi kaupan ketjujen oma sitoumus asiassa. Muuten tarvitaan laki. Kun kauppaketjut eivät vastuullisuuspuheistaan huolimatta ole reagoineet, nyt on lain vuoro.

Viime vuosina kovin monet muutkin tahot, kuten Vanhempainliitto ja THL, ovat esittäneet asiaa, ja myös uusia eduskuntakyselyitä on tehty. Erityisesti vanhemmat ja koulujen edustajat ovat toivoneet yhteiskunnan toimenpiteitä. Terve Paino ry:n ja Soste ry:n väestökyselyssä peräti 83 % aikuisista suomalaisista kannatti energiajuomien myyntikieltoa nuorille.

Tällainen uudistus on myös jo toteutettu useassa Euroopan maassa. Viimeksi on Norja säätänyt tällaisen lain.

Energiajuomat aiheuttavat paljon terveyshaittoja varsinkin lapsille ja nuorille. Kun nämä tosiasiat liitetään energiajuomien aggressiiviseen markkinointiin ja sen siivittämään runsaaseen kulutukseen nuorilla, ovat lainsäädännölliset toimenpiteet hyvin perusteltuja.

Energiajuomat aiheuttavat mm. unihäiriöitä, sydämentykytystä, rauhattomuutta ja niiden sisältämän sokerin myötä vaikuttavat nuorten lihomiseen. Ne aiheuttavat myös riippuvuutta ja korvaavat usein ateriat, myös kouluaterioita. Sokerin lisäksi haitat tulevat suurista kofeiinipitoisuuksista sekä useista muista piristävistä aineista.

Vanhempien ja koulujen toiveista monet yksittäiset kaupat ovat jo tehneet oman päätöksen rajoittaa energiajuomien myyntiä lapsille ja nuorille, mutta on selvää, että tasapuolisen kilpailutilanteen kannalta tarvitaan yhtenäinen valtakunnallinen sääntely.

Energiajuomien myyntikielto ei tietenkään yksin ratkaise nuorten lihomista tai muitakaan ongelmia, mutta on selvästi konkreettinen ja tärkeä toimenpide nuorten terveyden suojelussa. Terve Paino ry toivookin laajaa tukea nyt valmistellulle lakiesitykselle, jotta se saataisiin eduskunnassa hyväksytyksi ja edistämään suomalaisten nuorten terveyttä.

Pekka Puska
Professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Tämä puhuttava uutinen peittää kuitenkin alleen paljon isomman ongelman. Tutkimukset ovat varsin yksiselitteisesti osoittaneet, että tällaisten viestintäkampanjoiden vaikutus ihmisten arkikäyttäytymiseen on erittäin pieni, ellei olematon.

Kysymyksessä on hallituksen Terveydeksi-hankkeen kampanja,  mikä tuo esiin nykyisen hankevillityksen ongelmat. Maa on täynnä erilaisia poliittisesti käynnistettyjä lyhytaikaisia hankkeita, jotka tulevat ja menevät. On puhuttu “hankehumpasta”.

Poliittisten päättäjien on helppo vastata ajassa oleviin ongelmiin tiedottamalla hankkeen perustamisesta. Näin vältetään tekemästä usein poliittisesti hankalia päätöksiä ja annetaan kuva, että asiassa toimitaan. Ja viestintäkampanjoilla siirretään vastuu vain yksilöiden harteille poliittisten uudistusten sijaan.

Tässä  mielessä voi myös kommentoida varsin usein esitettyä tarvetta, että isoissa kansanterveysongelmissa, kuten lihavuudessa, tarvittaisiin “uusi Pohjois-Karjala-projekti”. Toki tarvittaisiinkin, mutta tulee ymmärtää, mistä Pohjois-Karjala-projektin tulokset tulivat. Oli toki viestintää, mutta tärkeintä oli monien vuosien sitkeä työ väestön parissa ja erilaisten yhteistyötahojen kanssa. Vuorovaikutus ulottui myös elintarviketeollisuuteen ja vaikutti jopa tupakkalainsäädännön syntymiseen.

Pippa Laukka totesi haastattelussa (HS 14.5.) suuren huolen suomalaisten ja varsinkin nuorten lihavuudesta ja suurista diabetesluvuista. Hän totesi unelmanaan Pohjois-Karjala-projektin tapaisen työn suomalaisten saamiseksi kuntoon. Se ei toteudu irrallisilla lyhytaikaisilla hankkeilla, vaan pitkäaikaisella työllä, joka tavoittaa väestön ja jossa on asiantuntemuksella johdettua yhteistyötä sekä myös sitä tukevia yhteiskunnallisia päätöksiä.

Pekka Puska
Professori, Helsinki
Terve Painon ry:n ja Suomen ASH ry:n puhenjohtaja

Hinta vaikuttaa kiistattomasti kulutukseen, ja sillä voi vähentää haitallista kulutusta. Fogelholmin yksi huoli on, että korotus siirtää kulutukseen toiseen haitalliseen tuotteeseen. Virvoitusjuomaveron kohdalla tätä ei ole kansainvälisissä tutkimuksissa merkittävästi osoitettu. Myönteisiä vaikutuksia on havaittu.

Väestön lihomisen perussyy tiedetään. Se ei ole geeneissä, kun väestön geneettinen tausta ei ole muutamassa vuosikymmenessä muuttunut, vaikka väestön lihavuus on moninkertaistunut. Syyt ovat muuttuneessa ruokaympäristössä – energiatiheiden elintarvikkeiden runsaassa tarjonnassa ja markkinoinnissa.

Kuten pääkirjoitus toteaa, ongelma ei ratkea valistuksella, vaikka sitäkin tarvitaan. On myös epärealistista ajatella, että yli miljoonan ihmisen lihavuus hoidettaisiin lääkkeillä, jotka maksavat ja joihin liittyy aina mahdollisia ongelmia.

Kun syy on ruokaympäristössä, ratkaisu löytyy politiikassa siihen vaikuttamisessa. Vaikka sokeripitoisten juomien haittaverotus on vain osaratkaisu, sen vaikutuksesta on vahvaa näyttöä – paitsi ohjaamaan kulusta myös vaikuttamaan tuotekehitykseen. Tällainen politiikka onkin heräämässä useassa maassa, koskien juuri terveysperusteista verotusta, lasten lihavuutta torjuvaa markkinointia ja tehokkaita varoituksia pakkauksissa.

Lasten lihavuuden ehkäisyn voisi meillä konkreettisesti aloittaa vaikka kieltämällä sokeripitoisten ja muutenkin epäterveellisten energiajuomien myynnin alaikäisille, mitä toimenpidettä laajasti toivotaan.

Pekka Puska, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Energiajuomien terveyshaitat, jotka koskevat erityisesti lapsia ja nuoria, liittyvät niiden sisältämään kofeiiniin, sokeriin ja muihin ainesosiin. Haitat näkyvät mm. levottomuutena, painonnousuna, uniongelmina, hammasterveydessä tai sydänperäisinä oireina. Yhteiskäyttö alkoholin kanssa on erityisen vaarallista.

Energiajuomat ovat muiden sokeripitoisten tuotteiden kanssa merkittävässä roolissa lasten ja nuorten lihavuuden huomattavassa kasvussa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja THL ovat jo vuosia sitten suositelleet, että energiajuomia ei tuli myydä alle 15-vuotiaille. Tästä huolimatta niiden myynti ja markkinointi jatkuu entistä vahvemmin. Varsinkin kouluissa ja kodeissa toivottaisiin toimenpiteitä. Väestökyselyssä peräti 83 % suomalaisista kannatti myyntikieltoa alle 15-vuotiaille.

Myös eduskunnassa on useaan otteeseen ilmaistu huoli eduskuntakyselyiden muodossa. On toivottu, että kauppaketjut tekisivät asiassa vastuullisen päätöksen, kuten eräät yksittäiset kaupat ovatkin tehneet. Mutta kaupan ketjut ovat toistuvasti vastanneet, että ne myyvät niin kauan kuin laki sallii.

Tässä tilanteessa valtiovallan tulisi kantaa vastuunsa ja valmistella laki, joka kieltäisi energiajuomien myynnin alle 15-vuotiaille lapsille. Samaan aikaan tarvittaisiin myös toimenpiteitä yleensä epäterveellisen elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamiseksi lapsille, kuten Portugal on tehnyt ja esimerkiksi Englanti ja Norja valmistelevat.

Pekka Puska, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Kysymys kuuluu, miksi asiassa ei ryhdytä konkreettisiin toimiin. Lihavien syyllistäminen ei auta. Ei myöskään se, että lehdet ovat täynnä laihdutusohjeita. Laihdutusohjelmia on paljon, ja laihdutuslääkkeiden kustannukset kasvavat huimasti. Tarvitaan vaikuttavia politiikkatoimia.

Nykyisessä hallitusohjelmassa onkin terveys- ja hyvinvointiohjelma, jonka tavoite on ”vähentää keskeisten kansantautien ja niiden riskitekijöiden aiheuttamaa hyvinvointivajetta ja tautitaakkaa, lisätä työ- ja toimintakykyä sekä vähentää terveyseroja”. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi lihavuuden torjunta on nykytilanteessa aivan keskeinen.

Kun hallituskautta on kulunut jo puolitoista vuotta, tarvittaisiin tähän hallitusohjelman lupaukseen konkretiaa. Eikä vain tavanomaisia julistuksia, erillisiä hankkeita ja paperilla olevia ohjelmia, vaan konkreettisia pysyviä politiikkapäätöksiä.

Vaikuttavista keinoista on runsaasti kansainvälistä näyttöä ja suosituksia, jotka koskevat erityisesti energiatiheiden elintarvikkeiden koostumukseen ja hintaan vaikuttamista sekä nuorille suuntautunutta markkinointia.

Nyt tarvittaisiin hallitukselta ja sosiaali- ja terveysministeriöltä tietoa siitä, mitä vaikuttavia päätöksiä ja toimia tämän hallitusohjelman kohdan mukaan aiotaan tehdä.

Pekka Puska
professori, puheenjohtaja
Terve paino ry

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 20.9.2024

JAMA-lehdessä äskettäin julkaistu tutkimus (Young ym, JAMA Network Open 2024) koski neljää Kalifornian kaupunkia, jotka vuoden 2015 jälkeen ovat saattaneet sokeriveron voimaan. Seurannassa 4-6 vuoden aikana havaittiin, että näissä kaupungeissa voitiin ehkäistä nuorten ylipainon kehitystä vertailukaupunkeihin verrattuna.

Suomessa virvoitusjuomavero ja makeisille korotettu ALV-vero on tämän valossa tärkeä. Se on kuitenkin vain yksi toimenpide. Jatkossa tulisikin saada kaikki runsaasti sokeria sisältävät tuotteet yhtenäisen ja riittävän veron piiriin ja valmistella myös muita toimenpiteitä, erityisesti lapsiin ja nuoriin  suuntautuvan markkinoinnin osalta.

Pekka Puska, professori, puheenjohtaja
Terve Paino ry