Väestön lihomisen perussyy tiedetään. Se ei ole geeneissä, kun väestön geneettinen tausta ei ole muutamassa vuosikymmenessä muuttunut, vaikka väestön lihavuus on moninkertaistunut. Syyt ovat muuttuneessa ruokaympäristössä – energiatiheiden elintarvikkeiden runsaassa tarjonnassa ja markkinoinnissa.

Kuten pääkirjoitus toteaa, ongelma ei ratkea valistuksella, vaikka sitäkin tarvitaan. On myös epärealistista ajatella, että yli miljoonan ihmisen lihavuus hoidettaisiin lääkkeillä, jotka maksavat ja joihin liittyy aina mahdollisia ongelmia.

Kun syy on ruokaympäristössä, ratkaisu löytyy politiikassa siihen vaikuttamisessa. Vaikka sokeripitoisten juomien haittaverotus on vain osaratkaisu, sen vaikutuksesta on vahvaa näyttöä – paitsi ohjaamaan kulusta myös vaikuttamaan tuotekehitykseen. Tällainen politiikka onkin heräämässä useassa maassa, koskien juuri terveysperusteista verotusta, lasten lihavuutta torjuvaa markkinointia ja tehokkaita varoituksia pakkauksissa.

Lasten lihavuuden ehkäisyn voisi meillä konkreettisesti aloittaa vaikka kieltämällä sokeripitoisten ja muutenkin epäterveellisten energiajuomien myynnin alaikäisille, mitä toimenpidettä laajasti toivotaan.

Pekka Puska, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Energiajuomien terveyshaitat, jotka koskevat erityisesti lapsia ja nuoria, liittyvät niiden sisältämään kofeiiniin, sokeriin ja muihin ainesosiin. Haitat näkyvät mm. levottomuutena, painonnousuna, uniongelmina, hammasterveydessä tai sydänperäisinä oireina. Yhteiskäyttö alkoholin kanssa on erityisen vaarallista.

Energiajuomat ovat muiden sokeripitoisten tuotteiden kanssa merkittävässä roolissa lasten ja nuorten lihavuuden huomattavassa kasvussa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja THL ovat jo vuosia sitten suositelleet, että energiajuomia ei tuli myydä alle 15-vuotiaille. Tästä huolimatta niiden myynti ja markkinointi jatkuu entistä vahvemmin. Varsinkin kouluissa ja kodeissa toivottaisiin toimenpiteitä. Väestökyselyssä peräti 83 % suomalaisista kannatti myyntikieltoa alle 15-vuotiaille.

Myös eduskunnassa on useaan otteeseen ilmaistu huoli eduskuntakyselyiden muodossa. On toivottu, että kauppaketjut tekisivät asiassa vastuullisen päätöksen, kuten eräät yksittäiset kaupat ovatkin tehneet. Mutta kaupan ketjut ovat toistuvasti vastanneet, että ne myyvät niin kauan kuin laki sallii.

Tässä tilanteessa valtiovallan tulisi kantaa vastuunsa ja valmistella laki, joka kieltäisi energiajuomien myynnin alle 15-vuotiaille lapsille. Samaan aikaan tarvittaisiin myös toimenpiteitä yleensä epäterveellisen elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamiseksi lapsille, kuten Portugal on tehnyt ja esimerkiksi Englanti ja Norja valmistelevat.

Pekka Puska, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Kysymys kuuluu, miksi asiassa ei ryhdytä konkreettisiin toimiin. Lihavien syyllistäminen ei auta. Ei myöskään se, että lehdet ovat täynnä laihdutusohjeita. Laihdutusohjelmia on paljon, ja laihdutuslääkkeiden kustannukset kasvavat huimasti. Tarvitaan vaikuttavia politiikkatoimia.

Nykyisessä hallitusohjelmassa onkin terveys- ja hyvinvointiohjelma, jonka tavoite on ”vähentää keskeisten kansantautien ja niiden riskitekijöiden aiheuttamaa hyvinvointivajetta ja tautitaakkaa, lisätä työ- ja toimintakykyä sekä vähentää terveyseroja”. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi lihavuuden torjunta on nykytilanteessa aivan keskeinen.

Kun hallituskautta on kulunut jo puolitoista vuotta, tarvittaisiin tähän hallitusohjelman lupaukseen konkretiaa. Eikä vain tavanomaisia julistuksia, erillisiä hankkeita ja paperilla olevia ohjelmia, vaan konkreettisia pysyviä politiikkapäätöksiä.

Vaikuttavista keinoista on runsaasti kansainvälistä näyttöä ja suosituksia, jotka koskevat erityisesti energiatiheiden elintarvikkeiden koostumukseen ja hintaan vaikuttamista sekä nuorille suuntautunutta markkinointia.

Nyt tarvittaisiin hallitukselta ja sosiaali- ja terveysministeriöltä tietoa siitä, mitä vaikuttavia päätöksiä ja toimia tämän hallitusohjelman kohdan mukaan aiotaan tehdä.

Pekka Puska
professori, puheenjohtaja
Terve paino ry

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 20.9.2024

JAMA-lehdessä äskettäin julkaistu tutkimus (Young ym, JAMA Network Open 2024) koski neljää Kalifornian kaupunkia, jotka vuoden 2015 jälkeen ovat saattaneet sokeriveron voimaan. Seurannassa 4-6 vuoden aikana havaittiin, että näissä kaupungeissa voitiin ehkäistä nuorten ylipainon kehitystä vertailukaupunkeihin verrattuna.

Suomessa virvoitusjuomavero ja makeisille korotettu ALV-vero on tämän valossa tärkeä. Se on kuitenkin vain yksi toimenpide. Jatkossa tulisikin saada kaikki runsaasti sokeria sisältävät tuotteet yhtenäisen ja riittävän veron piiriin ja valmistella myös muita toimenpiteitä, erityisesti lapsiin ja nuoriin  suuntautuvan markkinoinnin osalta.

Pekka Puska, professori, puheenjohtaja
Terve Paino ry

Kansanterveydessä tärkeintä on tautien ehkäisy, joka on ollut taustana useimmille kansanterveyden edistysaskelille. Siinä terveydenhuollon mahdollisuudet ovat rajalliset. Tarvitaan ehkäisytyötä koko yhteisössä ja yhteiskunnassa kuten Pohjois-Karjalan kokemuksetkin aikanaan opettivat.

Tupakan tapauksessa on saavutettu valtava edistys, joka näkyy varsinkin keuhkosyöpälukujen suurena laskuna. Se on saatu aikaan valistuksen, lainsäädännön ja verotuksen avulla. Nyt huolettavat teollisuuden uudet nikotiinituotteet.

Alkoholi on syynä laajoihin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Alkoholiveroa alennettiin rajusti 2000 -luvun alkupuolella. Alkoholipolitiikan liberalisointi johti muutaman vuoden viiveellä alkoholista aiheutuvien sairauksien ja kuolemien huimaan nousuun, joka saatiin taitettua varsinkin alkoholiverotuksen korotuksilla. Nyt on taas uhkana käännös huonompaan, kun kaupoissa aletaan myydä vahvempaa alkoholia, sitä voidaan tuottaa kotiovelle ja oluen verotusta lasketaan.

Ravinto on asiantuntijoiden mielestä tärkein fyysiseen terveyteemme vaikuttava tekijä. Myönteisestä kehityksestä huolimatta perinteiset ongelmat rasva ja suola – kolesteroli ja verenpaine – ovat edelleen huomattavat. Yli puolella yli 30-vuotiasta suomalaisista rasva-arvot ja yli puolella yli 50-vuotista verenpaine ovat pielessä.

Todelliseksi huoleksi on muodostunut väestön nopea lihominen. Aikuisista suomalaisista joka kolmas on lihava, ja joka toisella on vyötärölihavuus. Tämä aiheuttaa terveydenhuollolle suuren rasituksen ja paljon kustannuksia. Kehitys ei voi jatkua tällaisena.

Vaikka liikunta ja hyvä uni ovat tärkeitä painonhallinnassa, ravinnon merkitys on ratkaiseva. Huonon kehityksen taustalla on suuresti muuttunut ruokaympäristö. Epäterveellisiä sokeri- ja rasvapitoisia tuotteita on paljon tarjolla ja niitä markkinoidaan aktiivisesti. Makeisissa on paljousalennuksia ja lautaskoko on kasvanut.

Lihavuusepidemiaa ei ratkaista lehtien laihdutusmainoksilla eikä ihmedieeteillä. Senkin torjunnassa vaikuttavat keinot löytyvät poliittisista päätöksistä, jotka vaikuttavat ravintoympäristöömme. Asiantuntijat WHO:ta myöten vaativat epäterveellisten tuotteiden nuoriin suuntautuvan markkinoinnin sääntelyä, tehokkaampia päällysmerkintöjä sekä korkeampia veroja epäterveellisille tuotteille.

Tällainen terveysperusteinen vero onkin noussut esille myös lisämahdollisuutena valtion velkaantumisen torjunnassa. Hiljattain valtionvarainministeri Riikka Purra totesikin, kuinka terveys- tai sokeriverolla voisi olla oma paikkansa nikotiinituotteiden ja alkoholin verotuksen ohella.

Näin hallituksen puoliväliriihen alla voi toivoa, että asiassa päästään konkreettisiin päätöksiin. Tällaiset haittaverot ovat siinä mielessä ”vapaaehtoisia”, että niitä voi jokainen välttää omilla valinnoillaan, ja saada samalla terveyttä. Ruuan yleinen arvonlisäveron korotus koskisi taas ikävästi kaikkia ihmisiä.

Nopein toimenpide olisi nykyisen virvoitusjuomaveron laajentaminen koskemaan kaikkia runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita. Kun muut kuin sokerituotteet vastaavat noin 80 % kaikesta sokerin kulutuksesta ja pelkkä virvoitusjuomavero tuottaa jo noin 220 miljoonaa euroa, tällainen laajennus voisi tuottaa 500 -1000 miljoonaa euroa vuodessa. Se olisi tuntuva summa valtion budjettiin. Sokeriveron jälkeen terveysperusteista veroa voitaisiin laajentaa koskemaan paljon suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä tuotteita, mikä vaatisi kuitenkin pidempää valmistelua.

Pekka Puska
Professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Tapani Kiminkinen
Maalaislääkäri, lääkintöneuvos

Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä 4.4.24 Keskisuomalaisessa

Raportin ravintopolitiikkaa koskevat suositukset ovat:

• Vero epäterveellisille ruuille.
• Epäterveellisten ruokien markkinoinnin ja annoskokojen rajoittaminen.
• Hedelmien ja vihannesten saannin tukeminen.
• Pakolliset pakkausmerkinnät.
• Viestintäkampanjat terveellisestä ruuasta.
• Ruokien myyntipaikkojen sääntely.
• Julkisten toimijoiden ruokahankintojen ja tarjoilujen sääntely.
• Säänneltävä epäterveellisten ruokien myyntipaikkoja koulujen lähellä.
• Ruokaympäristön ja ravintopolitiikan kansallinen seuranta.

Tässä tilanteessa terveysalan asiantuntijat ovat tuoneet esiin terveyteen liittyvät haittaverot, kuten enenevästi tehdään ympäristö- ja ilmastotoimien edistämiseksi.

Tupakkaveroa on laajasti käytetty, ja hintaa pidetään yleisesti tehokkaimpana keinona vähentää tupakointia. Näin onkin Euroopassa yleisesti toimittu, mutta veron osuus tupakan hinnassa vaihtelee EU:n alueella Suomen 91 prosentista Saksan 70 prosenttiin, puhumattakaan Itä-Euroopan paljon matalammasta tasosta. Viime aikoina näitä veroja on kohdistettu myös markkinoille tulleisiin uusiin nikotiinituotteisiin.

Alkoholin verotus on hankalampaa johtuen alkoholiin liittyvistä kulttuurieroista, eroista maataloudessa ja hyvin erityyppistä alkoholijuomista. Pohjois-Euroopassa alkoholivero on melko korkea, mikä tuo valtioille merkittävästi verotuloja.

Euroopassa kulutetaan eniten alkoholia, minkä myötä siellä on todennäköisesti eniten alkoholiin liittyviä terveysongelmia. WHO:n Euroopan aluetoimisto onkin toistuvasti vaatinut tiukempia toimia alkoholihaittojen vähentämiseksi, myös korkeampaa alkoholiveroa.

Uudempi ja merkittävästi mahdollisia lisätuloja tuova mahdollisuus on epäterveellisten ruokien verotus. Vaikka ravinto on todennäköisesti tärkein kansantautien taustatekijä, ongelmana ovat monenlaiset epäterveelliset ruuat, ja siten terveysperusteisten verojen kriteerit.

Keskustelua on kiihdyttänyt lihavuusepidemian kasvu ja siitä aiheutuvat suuret kansanterveydelliset ja yhteiskunnalliset kustannukset, mikä on nostanut sokeriverotuksen keskiöön. Sokeriverotus on yleensä kohdistettu sokeroitujen juomien verotukseen, koska sokeroidut juomat ovat keskeisenä tekijänä lasten ylipainossa.

Maailmanpankki ja WHO suosittelevat tätä veroa, joka on eri tavoin toteutettu yli viidessäkymmenessä maassa. Maailmanpankki listaa tällaiselle verolle neljä etua: 1) korkeampi hinta vähentää kulutusta, 2) porrastettu vero edistää tuotteiden sokeripitoisuuden vähentämistä, 3) vero tuo valtiolle tuloja ja 4) se on julkisen vallan signaali tarpeesta vähentää sokerin kulutusta.

Kun tutkimukset ovat lisääntyvästi osoittaneet sokeriveron myönteisen vaikutuksen, monet asiantuntijat ja jopa maat ovat alkaneet pohtia laajemminkin epäterveellisten ruokien terveysperusteista verotusta, erityisesti veroa muille tärkeille sokerin lähteille sekä mahdollisesti myös runsaasti suolaa tai tyydyttynyttä rasvaa sisältäville tuotteille.

Näissä keskusteluissa on usein ehdotettu, että sen sijaan että verotuksella nostetaan epäterveellisten ruokien hintaa, laskettaisiin terveellisten ruokien hintaa. Tietenkin se olisi tervetullutta, mutta vaatisi huomattavasti varoja. Voidaan myös kysyä, johtaisiko esimerkiksi vihannesten hinnan halpeneminen todella nuorten virvoitusjuomien kulutuksen vähenemiseen.

On selvää, etteivät tällaiset terveysverot voi dramaattisesti ratkaista valtioiden budjettien tasapainottamista. Kuitenkin tupakka-, alkoholi- ja ravintoterveysverot voivat yhdessä tuoda merkittävästi lisätuloa valtioille. Lisäksi ne ovat ”pienemmän pahan” ratkaisuja, koska kuluttajat voivat välttää niitä omalla käytöksellään ja terveemmillä valinnoilla. Ja ennen kaikkea, ne ovat ”win-win”-ratkaisuja valtioiden budjettien ja kansanterveyden parantumisen kannalta. Ne myös vähentävät terveydenhuollon ja yhteiskunnallisia kustannuksia.

Pekka Puska, professori, Terve Paino ry:n vt. puheenjohtaja

Kirjoitus on suomennos European Journal of Public Health -lehden pääkirjoituksesta: Health related taxes in focus: a win–win | European Journal of Public Health | Oxford Academic (oup.com), March, 2024

Masennusta arvioitiin yleisesti käytetyllä kysymyssarjalla. Analyyseissä vakioitiin suuri määrä mahdollisesti sekoittavia tekijöitä, kuten ikä, sukupuoli, siviilisääty, energian saanti, liikunta, diabetes, tupakointi ja alkoholin kulutus.

Tulokset osoittivat sokerin saannin ja masennuksen välillä olevan vahvan ja tilastollisesti erittäin merkitsevän yhteyden, niin että 100 g päivässä lisäys sokerin saannissa lisäsi masennuksen yleisyyttä 28 %. Tutkijat toteavat, että tulokset tarvitsevat varmistusta. On myös pyrittävä selvittämään tämän yhteyden mahdollisia mekanismeja sekä sitä, onko sokerin vähentämisestä hyötyä masennuksen hoidossa.

(Zhang ym., BMC Psychiatry 2024)

Kommentti: Tämä hyvin tehty tutkimus osoittaa useiden vastaavien tutkimusten lailla, että tällaisella sokeriverolla on toivottu vaikutus. Tutkijat muistuttavat, että  eron tulisi olla vaikuttaakseen vähintään 15-20 %.

JAMA Health Forum

EU-kortilla pelottelusta on muistettava, että makeisveron lopettaminen ei ollut EU:n päätös. Kansanterveydellisistä syistä säädetyt ja tasapuoliset verot eivät ole syrjiviä. Pahemman luokan sumutusta ja lobbausta. Siitäkään ei saisi olla kysymys, kun teollisuudella on erinomaiset mahdollisuudet vähentää sokeria tuotteistaan!

Pekka Puska

Professori, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja

Outcomes Following Taxation of Sugar-Sweetened Beverages – A Systematic Review and Meta-analysis

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 29.4.2023: Terveysvero ei ole syrjivä