Noin kolmessakymmenessä vuodessa on aikuisten lihavuus Suomessa kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut. Sama trendi on nähty kaikissa maissa. Euroopan maiden vertailussa olemme keskitasoa lihavampia.

Suomalaisista aikuisista 1,2 miljoonalla painoindeksi 30 ylittyy, mikä merkitsee keskimäärin 25 kilon liikapainoa. Heidän lisäkseen on satojatuhansia, joilla ylipainoa on vähemmän, mutta liika rasvakudos on kertynyt haitallisesti vatsaontelon sisälle ja maksaan. Lapsista pojista ylipainoisia on joka neljäs, tytöistä joka viides.

Väestön ylipaino johtuu erityisesti haitallisten elintarvikkeiden – makeiset, suklaa, keksit, sipsit, hampurilaistuotteet, erilaiset mehut ym. – voimakkaasti kasvaneesta markkinoinnista ja myynnistä. Epäterveellisten elintarvikkeiden myynnin kasvu ei yllätä, sillä niihin sovelletaan samaa alhaista 14 prosentin arvonlisäveroa kuin terveellisiin elintarvikkeisiin, kuten hedelmiin, kasviksiin, lihaan tai ruisleipään.

Vuoden 2024 lopulla Suomessa nähtiin yritys oikeaan suuntaan, kun hallitus oli päättänyt nostaa makeisten arvonlisäveron muiden kulutustavaroiden tasolle 25,5 prosenttiin. Hallitus kuitenkin perui jo tehdyn päätöksen Fazerin massiivisen lobbauskampanjan seurauksena.

Suomen talous on vaikeuksissa ja hallitus yrittää sopeuttaa maan budjettia lukuisin säästötoimin, jotka kohdistuvat myös terveydenhuoltoon ja muuhun tarpeelliseen. Voimassa oleva virvoitusjuomavero tuottaa valtiolle vuosittain noin 250 miljoonaa euroa. Kun juomat tuovat vain noin viidesosan suomalaisten sokerin saannista, laajentamalla veroa kaikkiin runsaasti sokeria sisältäviin tuotteisiin valtio voisi helposti saada yli miljardin vuodessa. Ja ajan mittaan tämä vähentäisi lihavuussairauksien aiheuttamia kuluja.

Verotuksen lisäksi haitallisten kulutusta voidaan vähentää muilla keinoilla. Monissa Euroopan maissa on kielletty haitallisten elintarvikkeiden mainostaminen lapsille, myyminen alennettuun tarjoushintaan ja säädetty isojen pakkausten kilo/litrahinta samaksi kuin pienemmissä pakkauksissa.

Eikö jo olisi korkea aika tarttua näihin toimiin Suomessakin?

Pertti Mustajoki, professori, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja
Pekka Puska, professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja 

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 2.3.2026:
Mielipide | Maailman lihavuuspäivä 4.3. – aika toimia Suomessakin | Pääkirjoitus & mielipide | Keskisuomalainen

Kehityksen kärkimaita on Englanti, jossa lokakuun alussa astui voimaan laki, jolla kielletään epäterveellisten ruokien ja juomien paljousalennukset, kuten ”kolme kahden hinnalla”. Tällaiset paljousalennuksethan ovat kiellettyjä Suomen alkoholilainsäädännössä.

Englannin hallitus on myös ilmoittanut rajoittavansa epäterveellisen ”roskaruuan” mainostamista. Samaten tarkoituksena on kieltää energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille. Lisäksi tarkoituksena on tuoda ala-asteen kouluihin terveellinen aamupalaohjelma.

Englannin hallitus on tutkimuksiin perustuen arvioinut, että näillä toimilla voidaan olennaisesti vähentää lapsilihavuutta. ”Lihavuus ryöstää lapsilta parhaan elämän alun ja altistaa heidät elinikäisille terveysongelmille ja terveydenhuollon miljardiluokan kustannuksille”, sanoo maan hallitus.

Englannin lisäksi useammassa muussa EU-maassa on toteutettu tai on valmisteilla vastaavan tyyppisiä toimia. Valitettavasti näin ei ole Suomessa, vaikka meillä on sama ongelma. THL:n mukaan suomalaisista pojista noin joka neljäs ja tytöistä lähes joka viides on ylipainoisia.

Poliittisilta päättäjiltämme toivotaan heräämistä asiassa.

Pekka Puska, professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja
Pertti Mustajoki, professori, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja

Noin 1,2 miljoonalla suomalaisella aikuisella on liikapainoa keskimäärin 24 kiloa. Sen seurauksena tyypin 2 diabetes on yli puolella miljoonalla ja rasvamaksa noin miljoonalla. Lisäksi lihavuus lisää selvästi uniapneaa, astmaa, kohonnutta verenpainetta, sydämen vajaatoimintaa sekä useita syöpätyyppejä.

Lihavuutta ja siitä aiheutuvia suuria kuluja vähentämällä saataisiin sote-budjetteihin tilaa ja voitaisiin lisätä kansallista työn tuottavuutta. Valtion budjetista vastaavan hallituksen tulisi tehdä osuutensa. Kymmenien tuhansien tupakka- ja liikennekuolemien väheneminenkään ei olisi ollut mahdollista pelkällä valistuksella ilman toteutettuja lainsäädäntötoimia.

Konkreettisia ja vaikuttavia politiikkatoimia ovat lihottavien ja epäterveellisten elintarvikkeiden haittaverot, jotka sitä paitsi tuovat valtiolle lisätuloja vähentäen epätoivottujen leikkausten tarvetta.

Pekka Puska, professori, puheenjohtaja
Pertti Mustajoki, professori, varapuheenjohtaja
Terve Paino ry

Kirjoitus on julkaistu Suomen Kuvalehden Lukijalta-palstalla 11.9.2025:
Pekka Puska ja Pertti Mustajoki: Lihavuus rasittaa sote-järjestelmää

Lausunto hallituksen esityksestä virvoitusjuomaverosta annetun lainsäädännön muuttamisesta

Hallituksen esitys virvoitusjuomaveron uudistamiseksi on erittäin tervetullut, koska sen avulla voidaan vähentää haitallista sokerin kulutusta ja siten vaikuttaa suomalaisten ja erityisesti nuorten ylipainon torjuntaan.

Suomalaisen väestön nopea lihominen ja nousu Euroopan kolmanneksi lihavimmaksi kansaksi on seurausta liian runsaasta ruuan energian saannista. Lihavuus on ennen kaikkea kalorisairaus. Sokeria sisältävät juomat ovat erityisen haitallisia, koska juuri nesteiden mukana elimistöön tulee helposti runsaasti sokeria ja sen kaloreja. Tämä johtaa lihomiseen ja sen aiheuttamiin sairauksiin sekä haittaa hammasterveyttä.

Lihavuus lisää yli kahtakymmentä sairautta, joista monet ovat yleisiä kansantauteja. Ne aiheuttavat hyvinvointialueille joka vuosi noin 3,5 miljardin euron ylimääräisen kustannuksen. Lihavuuden on arvioitu aiheuttavan noin 15 % terveydenhuollon kokonaismenoista.

Yksilötasolla painonhallintaan ja kaloreiden saantiin voi vaikuttaa esimerkiksi elämäntilanne ja perinnölliset tekijät. Väestötasolla perinnölliset tekijät eivät kuitenkaan selitä suomalaisten nopeaa lihomista, koska geneettinen taustamme ei viime vuosikymmeninä ole muuttunut.  Suomalaisten lihomisen perussyy on siis liiallinen kaloreiden saanti, jonka taustana on muuttunut ruokaympäristö.

Moni taho, kuten koti, koulu, elintarviketeollisuus, kauppa ja julkinen valta, voi osaltaan edistää suomalaisten ja erityisesti nuorten tervettä panonhallintaa. Valistus ja informaatio ovat tärkeitä, mutta jo nyt media on täynnä painonhallinnan ohjeita. Tarvitaan valtiovallan politiikkaa. Ei voida kuvitella, että viime vuosikymmeninä saavutettu kymmenien tuhansien tupakka- ja liikennekuolemien väheneminen olisi tapahtunut vain valistuksella, ilman tiukkaa politiikkaa ja lainsäädäntöä.

MUUTA

Hallituksen esityksessä kaikkia, myös sokerittomia virvoitusjuomia on tarkoitus verottaa 6-portaisella verotuksella. Terve Paino ry esittää, että sokerittomien ja alle 5 % sokeria sisältävien juomien verotuksesta luovutaan, koska ne eivät aiheuta merkittäviä terveyshaittoja. Vastaavasti ylimpien sokeriluokkien verotusta kiristettäisiin. Tämä ohjaisi tehokkaammin virvoitusjuomien kulutusta oikeaan terveyttä edistävään suuntaan.

Sokerin liikasaantia aiheuttavat myös muut elintarvikkeet, etenkin makeiset ja suklaa sekä runsaasti sokeria sisältävät ja lapsille markkinoidut murotuotteet. Terve Paino ry toivoo, että sokeriveroa laajennetaan koskemaan myös runsaasti sokeria sisältäviä kiinteitä elintarvikkeita.

Kaikkia runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita tulisi verotuksellisesti käsitellä samalla tavalla eli yhtenäisellä runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden haittaverolla, joka olisi porrastettu sokerimäärän mukaan nyt esitetyn virvoitusjuomalakiesityksen tapaan. Tämä kannustaisi sokerin vähentämiseen ja vähemmän sokeria sisältävien tuotteiden kehittämiseen. Juuri bulkkituotteiden koostumuksen muuttaminen terveellisempään suuntaan on kestävän kehityksen ratkaisu.

LOPUKSI

Terve Paino ry katsoo, että nyt laadittu esitys on konkreettinen alku tarvittaville yhteiskunnallisille toimille väestön lihomisen torjunnassa ja toivoo, että laki hyväksyttäisiin ja pantaisiin viipymättä toimeen.

Terve Paino ry toivoo lisäksi, että verotuksellisten keinojen ohella ryhdyttäisiin valmistelemaan myös muita lainsäädännöllisiä toimia, kuten epäterveellisten tuotteiden lapsia ja nuoria houkuttelevan markkinoinnin rajoittamista uusien eurooppalaisten esimerkkien mukaan. Myös valtavasti lisääntynyt epäterveellisten energiajuomien myynti alaikäisille tulisi kieltää, kuten suurin osa väestöstäkin toivoo.

TERVE PAINO RY

Pekka Puska, professori, puheenjohtaja

Pertti Mustajoki, professori, varapuheenjohtaja

Väestön nopea lihominen on olennaisesti miehistön toimintakykyä heikentävä tekijä, kun aikuisväestöstä yli miljoona on lihavia ja ylipainoisia reilusti yli puolet. Seurauksena on nähty mm. Cooper-testin tulosten dramaattinen lasku asevelvollisilla.

Väestön lihavuuden torjuntaan on syytä panostaa samalla kun puolustusmenoihin ollaan panemassa suuria summia. Väestötasolla se ei tapahdu laihdutusohjelmilla, lihavuuslääkkeillä tai lihavuusleikkauksilla, vaikka niitäkin tarvitaan.

Joukkojen parempi suorituskyky edellyttää väestötasolla nykyiseen lihavuuskehitykseen puuttumista yhteiskunnallisilla ja poliittisilla toimilla. Sellaisia ovat epäterveellisten tuotteiden markkinoinnin rajoitukset ja porrastettu sokeriverotus, joka vähentää sokeria tuotteissa.

Pekka Puska, professori, puheenjohtaja
Pertti Mustajoki, professori, varapuheenjohtaja
Terve Paino ry

Makeisia epäterveellisempiä tuotteita on vaikea kuvitella. Sokeria puolet painosta, loput muita nopeita hiilihydraatteja. Ei kuituja eikä vitamiineja. Nykyisessä elintarvikelaissa todetaan, että sen tarkoituksena on suojella kuluttajan terveyttä ja varmistaa elintarvikkeiden hyvä terveydellinen. Tätä tulisi edistää.

Ei ole oikein, että makeistehtaita tuetaan veroalella, mutta makeisten aiheuttamat haitat – lihavuussairaudet ja suun heikko terveys – jäävät yhteiskunnan maksettaviksi.

Valtiovarainministeriö tiedotti kuitenkin äskettäin, että se keskeyttää makeisten ja suklaan arvolisäverokannan korotuksen valmistelun. Tätä ilmoitusta on suomalaisten terveydestä terveyspuolella harmiteltu, koska suunnitelmalla olisi saatu sokeriverotuksessa pää auki.

Merkittävää on kuitenkin, että valtionvarainministeri Purra sanoi peruutuksen johtuneen suunnitelman suurista EU-oikeudellisista riskeistä. Näin ollen makeisten ja runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden haittaverotuksen suunnittelua tulee jatkaa.

Makeis- ja suklaaveron ongelmana oli, että se ei kattanut kaikkia runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita tasapuolisesti. Hyvänä mallina olisi EU:n hyväksymä virvoitusjuomaveron kaltainen valmistevero, jossa kaikkia runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita verotettaisiin tasapuolisesti. Ja myös porrastetusti sokerimäärän mukaan, mikä edistäisi sokerin vähentämistä tuotteissa.

Pekka Puska, professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja
Pertti Mustajoki, professori, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 6.3.2025
Makeisia epäterveellisempää syötävää on vaikea kuvitella | HS.fi

Väestökyselyssä Britanniassa 80 prosenttia ihmisistä on kannattanut tiukempaa säätelyä roskaruuan markkinointiin. Suomessa vuonna 2021 toteutetussa väestökyselyssä 69 prosenttia suomalaisista vastasi kyllä kysymykseen ”Lapsia houkuttavien epäterveellisten elintarvikkeiden mainonta tulisi kieltää”. Vain 16 prosenttia vastasi ei.

Britanniassa on laadittu yksityiskohtainen lista mainoskiellon alaisista tuotteista:

1. Virvoitusjuomat, joissa on lisättyä sokeria. Koskee myös hedelmämehuja, smoothieita ja energiajuomia.
2. Suolaiset naposteltavat: sipsi-tuotteet, voileipäkeksit ym.
3. Aamiaismurot
4. Suklaa ja makeiset
5. Jäätelö, sorbetit
6. Pikkuleivät, donitsit
7. Keksit, viljapatukat
8. ”Aamuhyvät”: voisarvet, leivonnaiset
9. Jälkiruuat: vaniljakastike, hyydyke
10. Makeutetut jogurtit
11. Pitsat
12. Hiutaletuotteista sipsit yms.
13. Tietyt valmisateriat: laaja ryhmä, joka sisältää hampurilaistuotteita, voileipiä ym.

Lista on pysäyttävä! Se kertoo miten valtava määrä haitallisia elintarvikkeita on vuosikymmenten saatossa levinnyt ruokakauppoihin ja ravintoloihin ja niiden kautta jokapäiväiseen käyttöön. Monia listan tuotteita on ryhdytty myymään myös muissa kaupoissa.

Portugalissa tutkittiin markkinointikiellon vaikutuksia 2-3 vuotta sen voimaan tulon jälkeen. Se oli aktivoinut elintarviketeollisuuden kehittämään terveellisempiä tuotteita, mikä vähensi sokerin ja myös suolan käyttöä.

Markkinointikieltoa tarvitaan kipeästi myös Suomessa. Viimeisen tilaston mukaan suomalaisista lapsista joka neljäs on ylipainoinen. Heistä kolmasosalla paino ylittää rajan, joka aikuisen mittakaavassa merkitsee yli 15 kilon liikapainoa. Tämä karmea tosiasia ei mitenkään yllätä, sillä jatkuvasti lisääntyneet epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi ja myynti ovat vääjäämättä johtaneet ylimääräisiin kaloreihin.

Muuallakin EU:ssa suunnitellaan rajoituksia lapsille suunnattujen haitallisten elintarvikkeiden markkinoinnille. Norjassa niitä on odotettavissa lähitulevaisuudessa. Muista maista Hollanti ja Saksa ovat pisimmällä.

Portugalin ja Britannian markkinointirajoitukset ovat järkevät ja riittävän laajat. Ne tulevat hyvin todennäköisesti kääntämään nykyiset korkeat ylipainoluvut laskuun.

Lastensuojelulain 4 § mukaan lapsille pitää turvata tasapainoinen kehitys ja turvallinen kasvuympäristö. Epäterveellisten elintarvikkeiden laajan markkinoinnin kohteeksi joutuvat lapsemme eivät elä turvallisessa kasvuympäristössä.

Suomessa pitää välittömästi ryhtyä rajoittamaan epäterveellisten ruokien ja juomien markkinointia lapsille. Siinä voidaan soveltaa Portugalin ja Britannian kokemuksia, jolloin pääsemme mahdollisimman nopeasti suojelemaan lapsiamme lihomiselta.

Pertti Mustajoki, professori, varapuheenjohtaja
Pekka Puska, professori, puheenjohtaja
Terve Paino ry

2–16-vuotiaista lapsista ja nuorista yli 20 prosenttia on ylipainoisia. Neljässäkymmenessä vuodessa ylipainoisten aikuisten suomalaisten määrä on kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut.

Mistä kustannukset tulevat?

Lihavuuden aiheuttamat sairaudet

• kuormittavat terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujärjestelmää,
• aiheuttavat kustannuksia sosiaaliturvalle,
• vähentävät työn tuottavuutta sekä
• vähentävät verotuloja.

Lihavuus aiheuttaa tai myötävaikuttaa erittäin moneen sairauteen, joista monet ovat yleisiä kansantauteja, kuten diabetes ja kohonnut verenpaine. Lihavuus lisää tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta 10-kertaisesti.

Kustannukset terveydenhuollolle

OECDn 2019 raportin ”The heavy burden of obesity” mukaan lihavuuden osuus hoitokustannuksista on

• diabeteksessa 70 %
• sydän- ja verisuonitaudeissa 23 %
• syöpätaudeissa 9 %

Suomessa arvioitiin vuonna 2017 tyypin 2 diabeteksen hoitokustannuksiksi 2,5 miljardia euroa. Vuonna 2022 julkaistun tutkimuksen mukaan lihavien henkilöiden terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat vuodessa keskimäärin 2 665 euroa/henkilö. Normaalipainoisilla vastaava summa oli 1 527 euroa. Sen mukaan lihavuus lisää kustannuksia 75 %.

Tämän lisäksi myös ylipainoisilla on ylipainon aiheuttamaa sairastavuutta ja sen kustannuksia. Huomattavalla osalla kansalaisista on esidiabetesta, jolloin verensokeriarvot ovat koholla, mutta diabetes-diagnoosiin vaadittavat kriteerit eivät vielä täyty. Esidiabeteksen seuranta ja hoito aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia.

Hoivapalvelut

Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan lihavuus vähensi terveitä elinvuosia ja aiheutti siten paljon hoivapalvelujen tarvetta. Tutkimuksen mukaan terveitä elinvuosia oli keskimäärin

• Normaalipainoisilla 14,4
• lihavilla (BMI yli 30) 9,7
• Vaikeasti lihavilla (BMI yli 35) 6,0

Työn tuottavuus

Vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa seurattiin keski-ikäisten Helsingin kaupungin työntekijöiden terveyttä keskimäärin 7,8 vuotta. Normaalipainoisiin verrattuna eläkkeelle poistuivat

• ylipainoiset 1,6 kertaa useammin
• lihavat 2,3 kertaa useammin
• vaikeasti lihavat 3,9 kertaa useammin.

Finterveys-tutkimuksessa (2017) lihavien ja ylipainoisten elämänlaatu ja työkyky olivat merkitsevästi heikommat kuin normaalipainoisilla. Lihavilla oli kaksi kertaa enemmän yli 14 sairauspoissaolopäivää kuin normaalipainoisilla, ja he myös arvioivat fyysisen ja psyykkisen työkykynsä heikommaksi.

Yhteenvetoa

Esitettyjen tietojen perusteella voidaan arvioida, että väestön ylipaino ja lihavuus aiheuttavat suomalaiselle yhteiskunnalle ainakin 5 miljardin euron vuotuiset lisäkustannuksen.

OECDn vuoden 2019 raportissa ennustettiin, että lihavuuden vuoksi OECD-maissa bruttokansantuote laskee tulevina vuosina keskimäärin 3,2 %, ja Suomessa 2,8 %. Tämä vastaisi Suomessa noin 6,5 miljardia.

Lopuksi

Mitään yhtä kattavaa lukua ylipainon ja lihavuuden kansallisista kustannuksista ei ole helposti saatavissa. Edellä referoidut tiedot ja tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että puhutaan erittäin mittavista kansallisista kustannuksista – ainakin 5 miljardin euron luokkaa.

Nykyisten kansantalouden ja sote-palvelujärjestelmän budjettivajausten keskellä nämä tiedot tulisi ottaa vakavasti ja toteuttaa tutkittuun tietoon perustuvia politiikkatoimia, joilla suomalaisten lihomista voidaan torjua. Lihavien syyllistämisen sijasta tarvitaan painonhallintaa tukevan elintarvikeympäristön edistämiseksi poliittisia päätöksiä. Näitä ovat ennen muuta haittavero epäterveellisille elintarvikkeille sekä rajoitukset makeisten ja muiden haitallisten tuotteiden markkinoinnille lapsille ja nuorille.

Kirjallisuuslähteet löytyvät kirjoituksesta Mitä lihavuus maksaa Suomelle? (Tervepaino.fi)

Pekka Puska ja Pertti Mustajoki
Terve Paino ry

Artikkelin tulostusversio: Lihavuuden kustannukset Suomessa (pdf)

Yleistä

Asiantuntijat ovat tehneet ison ja merkittävän työn niin pohjoismaisella kuin suomalaisella tasolla uusien ravitsemussuositusten laatimiseksi kansainvälisen tutkimusnäytön perusteella. Terve Paino ry pitää luonnoksen suosituksia ravintoaineiden, ruokavalintojen ja ruokavalion koostamiseksi erittäin onnistuneina.

Sen sijaan Terve Paino ry katsoo, että suositus jää hyvin puutteelliseksi ja vajaaksi lihavuuden torjuntaa koskevien suositusten osalta. Lihavuus on nykyään mittava ja jatkuvasti kasvava kansanterveydellinen ongelma, joka rasittaa suuresti myös kansantaloutta. Ja lihavuus on mitä suurimmassa määrin kansanravitsemuksellinen asia, jonka torjuntaan tulisi kansallisissa ravitsemussuosituksissa vahvasti puuttua. Sanotaanhan jo ensimmäisessä virkkeessä, että ”suositusten tärkein tavoite on edistää väestön terveyttä ravitsemuksen avulla”.

Suositusluonnos on erinomainen koskien sitä, mitä valintoja kansalaisen tulisi tehdä, mitä ravitsemuskasvatusta tulisi antaa ja miten ravitsemuksesta viestitään. Kuitenkin suositus jää erittäin puutteelliseksi sen suhteen, mitä yhteiskunnassa tulisi tehdä ja miten, jotta kansalaiset voisivat suosituksia noudattaa ja jotta ”suositusten tärkein tavoite toteutuisi”.

Ongelmallista on, että Suomessa on viimeisen noin neljänkymmenen vuoden aikana laadittu useita kansallisia ravitsemussuosituksia. Sinä aikana on pääasiassa ravitsemuksen muutoksista johtuen väestön lihavuus kuitenkin moninkertaistunut. Jotakin enemmän pitäisi siis tehdä!

Luonnoksessa annetaan hyviä suosituksia lähinnä kansalaisille sekä ravitsemushoidon ja -kasvatuksen sekä ravintopalvelujen toteuttajille. Sen sijaan lähes kokonaan puuttuvat suositukset julkiselle taholle, valtiolle ja kunnille sekä elinkeinoelämälle sellaisista toimenpiteistä, joilla elintarvikeympäristöä voidaan muuttaa painonhallintaa ja terveyttä tukevaksi ja tällaisten toimenpiteiden edistämisestä. Tämä olisi paikallaan, kun suositusten takana on valtiollinen taho. Lihavuus on väestötason ongelma, joka ei ratkea vain yksilötason suosituksilla. Tarvitaan yhteiskunnallisia suosituksia. ”Mass problem calls for mass action.”

Lihavuudesta

Terve Paino ry ehdottaa siis, että luonnoksessa huomioidaan paljon vahvemmin Suomessa (ja muualla maailmassa) yhä yleistyvä lihavuus. THL:n viimeisten lukujen mukaan Suomessa on 1,2 miljoonaa aikuista, joilla painoindeksi 30 ylittyy ja kaksi miljoonaa aikuista, joiden vyötärön ympärys on suurentunut. Ylipainoisia (BMI yli25) on suomalaisista aikuisista useampi kuin kaksi kolmesta.  Lihavia on miehistä 27 % ja naisista 30 %. Yli miljoonalla suomalaisella on lihavuuden aiheuttamia sairauksia.

Lihavuus aiheuttaa monia sairauksia

Suomessa on hiljan tutkittu lihavuuden aiheuttamien sairauksien yleisyyttä 114 657 suomalaisen terveydenhuollon rekisteritietojen avulla (Kivimäki). Taulukossa mainittu riskikerroin kertoo, kuinka monta kertaa enemmän sairautta esiintyy terveeseen painoon (painoindeksi alle 25) verrattuna.

Lukujen perusteella voidaan laskea, että Suomen puolesta miljoonasta tyypin 2 diabetespotilaasta 460 000:lla ja 850 000:sta keskivaikean ja vaikean unihäiriön potilaista 730 000:lla sairaus johtuu lihavuudesta (Kurkela, Mattila). Näiden lisäksi listan muut 17 diagnoosia merkitsee satojatuhansia suomalaisia, joiden sairaus on lihavuuden aiheuttama.

Viime vuonna THL ja Kansaneläkelaitos selvittivät, miten kansansairauksien esiintyvyyttä sen perusteella, miten hoitoon myönnettyjen ilmaislääkeoikeuksien määrät olivat muuttuneet vuosien 2010-1022 aikana.

Ajanjakson aikana ilmaislääkeoikeuksien perusteella arvioituna tyypin 1 diabeteksen yleisyydessä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, joten diabeteksen 40 % nousu johtuu tyypin 2 diabeteksen yleistymisestä. Sen sijaan sydän- ja verisuonitautien kohdalla oli selvä vähenemä.

Koska lihavuus osaltaan lisää myös sydän- ja verisuonitauteja, ravitsemuspolitiikan ja muiden riskitekijöiden vähenemisen vaikutus sepelvaltimotaudin laskuun on ollut vielä suurempi. Tässä merkittävä osuus on ollut Suomen ravitsemustutkijoilla, jotka vuosikymmenten ajan ovat kampanjoineet sydänystävällisten elintarvikkeiden puolesta.

Lihavuuden huomioiminen ravitsemussuosituksessa

Terve Paino esittää, että suosituksessa lihavuuden aiheuttamat kansanterveyden haitat huomioidaan laajemmin ja esitetään selkeämmin toimia väestön lihomisen vähentämiseksi.

Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että globaalin lihomispandemian syynä on lisääntynyt energian saanti. Viimeisen runsaan neljänkymmenen vuoden aikana epäterveellisten elintarvikkeiden kulutus on selvästi lisääntynyt, mutta energiankulutuksen ei ole todettu merkittävästi vähentyneen.

Tarvittavien toimenpiteiden suunnittelussa on syytä huomioida erikseen nestemäiset ja kiinteät elintarvikkeet. Kiinteät ruuat täyttävät mahalaukkua, jonka venyttyminen aiheuttaa kylläisyyden tunteen. Mahalaukku ei aisti lainkaan syödyn ruuan energiamäärää. Siksi energiatiheistä ruuista tulee huomaamatta ylimääräistä energiaa. Nesteet eivät vaikuta kylläisyyteen, koska ne siirtyvät nopeasti mahalaukusta suoleen. Siksi kaikki nesteissä oleva energia on ylimääräistä. Kun terveellisistä hedelmistä puristetaan täysmehuja, tuote muuttuu epäterveelliseksi. Puolesta litrasta tulee 150 kilokaloria ylimääräistä.

Suosituksessa tuodaan hyvin esille kasvisten ja muiden niukasti energiaa sisältävien ruokien hyödyllisyys. Sen vastapainoksi tulisi tuoda selkeämmin esille energiatiheiden elintarvikkeiden – makeiset, sipsi-tuotteet, pikaruuat, keksit jne. – haitat, erityisesti niistä saatu liikaenergia ja siitä johtuva lihominen.  Aihetta on tutkittu runsaasti ja siitä löytyy useita katsauksia.

Lihavuudentorjunnassa ei ole kysymys vain valinnoista erilaisten elintarvikkeidensuhteen, vaan runsasenergisten elintarvikkeiden kulutuksen määrästä!

Merkittävä tekijä ylimäärisen energian saantiin on myös ruokien annoskokojen ja pakkauskokojen suurentuminen. Tutkimukset osoittavat, että ihmisillä on vahva taipumus syödä isoista annoksista tavallista enemmän.

Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi on lisääntynyt

Suosituksessa tulisi tarkastella myös sitä, miksi väestön ruokakäyttäytyminen on erkaantunut yhä kauemmaksi ravitsemussuosituksen mukaisista ohjeista. Viime vuosikymmeninä makeisten, sipsituotteiden, pikaruokien ja muiden epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi ja tarjonta ovat jatkuvasti lisääntyneet. Tuotteita myydään alennetuilla tarjoushinnoilla. Makeiset, sipsituotteet ym. ovat leviäminen rautakauppoihin, halpamyyntiliikkeisiin ja moniin muihin kauppoihin sekä pikaruokaloiden suosion kasvu ovat lisänneet epäterveellistä kulutusta. Vaikka kansalaiset ovat usein taloudellisesti ahtaalla, ruuan osuus kustannuksista on viime vuosikymmeninä vähentynyt.

Yksittäisiä kommentteja

• ”Krooninen tauti”: Tekstissä esiintyy sekä termi ”krooniset taudit” että ”tarttumattomat taudit”. Tämä olisi hyvä yhtenäistää. WHO:n käyttämä ”tarttumaton tauti” voisi olla parempi. Krooninen tauti antaa käsityksen elinikäisestä taudista. Näin asia usein onkin, mutta radikaaleilla ravitsemusmuutoksilla ja hoidoilla taudista voi myös parantua.
• ”Lisätty sokeri”: Suosituksissa annetaan ohjeet lisätystä sokerista (s.14). Toisaalta sivulla 15 todetaan, että ”vapaata sokeria tulisi rajoittaa”. Kun sokeripitoisten virvotusjuomien kulutus vähenee, yhä suuremmaksi ongelmaksi tulevat mehut, joissa on runsaasti vapaata sokeria. Miksei taulukossa 2 esitetä ”lisätty sokeri + vapaa sokeri”? Tämähän on huomioitu jo uudessa virvoitusjuomaverossakin.
• ”Ruokapalvelut”: Tämä käsittää julkiset ruokapalvelut, mikä on sinänsä tärkeää. Yhä merkittävämpää on kuitenkin yksityisten ruokapalvelujen osuus. Lihavuuden suhteen tämä koskee erityisesti pikaruokapaikkoja, kioskeja ja ”grillejä”. Miksei näille anneta suosituksia?
• ”Seuranta”: Kansanravitsemuksen seuranta, josta Suomessa on hyvät perinteet, on erittäin tärkeää. Olisi välttämätöntä, että seurannan resurssit voidaan turvata myös jatkossa ja että suunniteltu nuorten ravitsemusseurannan tutkimus saadaan hyvin toteutettua. Sen lisäksi tarvittaisiin välttämättä ajantasaista seurantaa kansanterveyteen ja lihavuuteen vaikuttavien elintarvikkeiden kulutuksesta ja erityisesti niiden koostumusmuutoksista. Ravitsemuskasvatuksen sijaan elintarvikkeiden koostumusmuutokset (”reformulaatio”) on kansanravitsemuksen edistämisen ja lihavuuden torjunnan ylivoimaisesti vaikuttavin muoto. Seurannan suhteen on tärkeää luoda myös järjestelmä, jolla seurataan esitettyjen toimenpiteiden toteutumista.
• ”Jalkauttaminen”: Kuten usein on todettu, hyvien suositusten implementaatio on ratkaisevaa. Ns. toteutuskuilu on suuri haaste. Ravitsemusohjauksen suhteen ravitsemusohjauksen jalkautus hyvinvointialueilla, ja ravitsemushoitoa ja -neuvontaa tekevien tahojen parissa on tärkeää. Kun lihavuus kuitenkin on väestötason ja koko yhteiskunnan ongelma, sitä ei vähennetä vain palveluilla ja neuvonnalla. Niiden vaikutus on rajallinen ja ne rasittavat taloudellisesti sote-järjestelmää. Ylivoimaisesti kustannusvaikuttavinta ovat yhteiskunnalliset ja poliittiset toimet. Tällaisten esittäminen ja suositukset niiden implementaatiosta on kansallisten ravitsemussuositusten tehtävä.

Terve Paino ry:n politiikkasuositukset ylipainon torjumiseksi

• Elintarvikkeiden porrastettu terveysperusteinen verotus
• Epäterveellisten ruokien ja juomien lapsiin ja nuoriin suuntautuvan markkinoinnin voimakas rajoittamien
• Energiajuomien myyntikielto alle 15-vuotiaille
• Epäterveellisten elintarvikkeiden paljousalennusten kielto (alkoholilain tapaan)
• Elintarvikepakkauksiin selvät varoitusmerkinnät koskien runsasta energiaa, sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa
• Säännöllisen makean myynnin kielto peruskoulussa

On huomattava, että useille näistä ehdotuksista on mielipidetiedustelussa väestön enemmistön tuki (esim. energiajuomien myyntikiellolle lapsille peräti 83 %) ja että eräitä näistä käsitellään myös hallituksen Terveydeksi-ohjelman asiantuntijaryhmän 4.6. julkistetuissa suosituksissa.

Terve Paino ry

Pekka Puska, puheenjohtaja

Pertti Mustajoki, varapuheenjohtaja

Lausunto on luettavissa ja tulostettavissa myös pdf-tiedostona: TERVE PAINO RY:N LAUSUNTO LUONNOKSESTA (30.5.2024) SUOMALAISISTA RAVITSEMUSSUOSITUKSISTA 2024

Viitteitä

Jaaks LM, VandevijvereS, Pan A ym. The obesity transition: stages of the global epidemic. Lancet Diab Endocrin 2020;7:231-40.

The GBD 2015 Obesity Collaborators. Health effects of overweight and obesity in 195 countries over 25 years. NEJM 2017;377:13-27.

Ng M, Fleming T, Robinson M ym. Global, regional, and national prevalence of overweight and obesity in children and adults during 1980—2013: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2013. Lancet 2014; 384:766-81

THL Terve Suomi 2023.

Kivimäki M, Strandberg T, Pentti J ym. Body-mass index and risk of obesity-related complex multimorbidity: an observational multicohort study. Lancet Diab Endocrin 2022; March 3: 1-11.

Kurkela O, Raitanen J, Tuovinen M ym. Lisäsairaudet voivat moninkertaistaa tyypin 2 diabetespotilaiden terveydenhuollon kustannukset. Suom Lääkl 2022; 78: e32697

Mattila T, Hasala H, Kreivi H-L ym. Changes in the societal burden caused by sleep apnoea in Finland from 1996 to 2018. The Lancet Regional Health – Europe, May 2022..

Rolls BJ. Dietary energy density: Applying science to weight management. Nutr Bull 2017; 42: 246-53.

Stelmach-Mardas M, Rodacki T, Dobrowolska-Iwanek J ym. Link between food energy density and body weight. Nutrients 2016;8:229.

Karl JP, Roberts B. Energy density, energy intake, and body weight regulation in adults. Adv Nutr 2014;5:835-50.

Nielsen SJ, Popkin BM. Patterns and trends in food portion sizes 1977-1998. JAMA 2003;289:450-3.

Benton D. Portion size: What we know and what we need to know. Crit Rev Food Sci Nutr 2015;55:988-1004.

Zlatevska N, Dubelaar C, Holden SS. Sizing up the effects of portion size on consumption: a meta-analysis. J Marketing 2014

Livingstone MBE, Pourshahidi LK. Portion size and obesity. Adv. Nutr. 2014;5:829-34.

Rolls B, Roe LS, Kral TVE, Meengs JS, Wall DE. Increasing the portion size of a packaged snack increases energy intake in men and women. Appetite 2004;42:63-69.

Rolls JB, Morris EL, Roe LS. Portion size of food affects energy intake in normal-weight and overweight men and women. Am J Clin Nutr 2002;76:1207-13.

Young LR, Nestle M. Reducing portion sizes to prevent obesity. Am J Prev Med 2012;43:565-8.

Tiedot lihavuuden kustannuksista ovat viime vuosina huomattavasti tarkentuneet.

Kaksi vuotta sitten julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon enemmän lihavilla suomalaisilla (painoindeksi yli 30) on sairauksia verrattuna tervepainoisiin (2). Listan kärjessä ovat tyypin 2 diabetes – kaksitoista kertaa enemmän – ja unihäiriöt kuusi kertaa enemmän.

Molempien sairauksien aiheuttamia hoitokustannuksia on tutkittu.

Tyypin 2 diabeteksen hoidon on laskettu maksavan noin 2,5 miljardia euroa vuodessa (3). Suurin osa siitä liittyy diabeteksen komplikaatioiden hoitoon. Suomessa on puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joista noin 460 000:lla sairaus johtuu lihavuudesta. Tämän perusteella lihavuuden osuus hoitokustannuksista on noin 2,3 miljardia euroa.

Keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastaa 850 000 suomalaista (4). Lihavuuteen liittyvä kuusinkertainen riski merkitsee, että 730 000:lla sairaus on lihavuuden aiheuttama. Vuonna 2018 uniapnean hoitokulujen laskettiin olevan potilasta kohden keskimäärin 1 200 euroa (5). Lukujen perusteella voidaan laskea, että lihavuuden aiheuttaman uniapnean hoitokustannus on noin 870 miljoonaa euroa vuodessa.

Lihavuudesta johtuvien tyypin 2 diabeteksen ja uniapnean aiheuttama kustannus on yhteensä 3,15 miljardia euroa vuodessa.

Lihavuussairauksien listassa (2) on kaksikymmentä muuta diagnoosia, joita lihavuus lisää 1,5–4,3-kertaisesti terveeseen painoon verrattuna. Joukossa ovat sydämen vajaatoiminta, sydäninfarkti, aivohalvaus, astma, nivelrikko, maksasairaus, anemia ja haimatulehdus.

Varovainen arvio lihavuuden aiheuttamista lisäkustannuksista Suomen terveydenhuollolle on vähintään 3,5 miljardia euroa vuodessa. Se on 15 prosenttia hyvinvointialueiden rahoituksesta. Lihavuuden aiheuttamista sairauksista koituvien kustannusten lisäksi myös itse lihavuuden hoidon kustannukset lisääntyvät nopeasti, koska uusien laihdutuslääkkeiden kulutus kasvaa (1).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusien tietojen mukaan lihavuus on kuuden vuoden aikana lisääntynyt 3–4 prosenttiyksikköä (6). Suomessa on nyt lihavia kansalaisia satatuhatta enemmän kuin kuusi vuotta aikaisemmin.

EU:n komission raportissa on arvioitu, että lihavuuteen liittyvien tautien kokonaiskustannukset ovat EU-maissa noin seitsemän prosenttia valtioiden budjetista, mikä Suomessa merkitsisi noin kuutta miljardia (7).

Suomi on osa globaalia lihavuuspandemiaa, jonka pääsyy on epäterveellisten elintarvikkeiden jatkuvasti lisääntyvä markkinointi ja myynti (8,9,10).

Lihavuuden ja sen aiheuttamien sairauksien vähentämiseksi tarvitaan eduskunnan laatimia lakeja ja säädöksiä, jotka vähentävät haitallisten elintarvikkeiden markkinointia ja kulutusta.

Terve Paino yhdistys on laatinut listan epäterveellisistä elintarvikkeista, jotka pääasiassa ovat johtaneet suomalaisten lihomiseen (11). Niiden markkinointia ja kulutusta vähentämällä lihavuus on mahdollista kääntää laskuun.

Keinoina ovat runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden hinnan nostaminen verottamalla sekä rajoittaa haitallisten elintarvikkeiden markkinointia kieltämällä kassamyynti, paljousalennukset ja mainostaminen lapsille.